Asemakaavan muutos nro 12769, kartanoalue, Meilahti

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Meilahden kartanon aluetta, joka sijaitsee Meilahden huvila-alueen luoteisosassa, osoitteessa Tamminiementie 6–8. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueen kehittämisen osana Meilahden huvila-alueen aktiivista ja yleisölle avointa länsiosaa.

Tavoitteena on kehittää aluetta siten, että Meilahden kartanon alue avautuu yleisölle viihtyisänä kohtaamispaikkana niin, että koko Meilahden huvila-alue kehittyy ja monipuolistuu aktiivisena virkistys- ja kulttuurialueena.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty löytämään ratkaisu, jossa suojellut arvokkaat huvila-aikakauden rakennukset saadaan arvoonsa sopivaan käyttöön. Tavoitteena on ratkaisu, jossa kartanon alueen suojellut rakennukset, 1970-luvun kunnostettava ja laajennettava entinen museorakennus tai sen tilalle rakennettava uudisrakennus sekä pienemmät uudisrakennukset muodostavat alueelle tunnusomaisen uuden kokonaisuuden, joka sijoittuu luontevasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Kartanonpuistoa ja puistoreittejä kehitetään osana koko Meilahden huvila-aluetta kiertävää rantareittiä. Kaavaratkaisu perustuu Meilahden kartanon alueen konsepti- ja hintakilpailun kautta vuonna 2024 valittuun kehittämisehdotukseen ”Meikun Olohuone”. Kilpailuehdotuksen suunnitelmia on kehitetty ja kaavaehdotusta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä alueen kehittäjän kanssa.

Liikerakennusten korttelialueiden KL-1 ja KL-1/s rakennusoikeus on yhteensä 2 500 k-m². Nykyisten rakennusten kerrosala on yhteensä 1 889 k-m². Kaavaratkaisun myötä kortteleiden liikerakennusten kerrosala kasvaa yhteensä 611 k-m²:llä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että kartanon alue muuttuu Meilahden huvila-alueen tärkeäksi tapaamispaikaksi, joka tarjoaa monipuolisia palveluita ja mahdollistaa sekä yksityisten että kaikille avoimien tapahtumien järjestämisen. Pitkään tyhjillään olleet rakennukset kunnostetaan ja avataan yleiseen käyttöön. Rantapuistoa ja rantareittiä kehitetään Helsingin merellisen strategian tavoitteiden mukaisesti.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvot sekä luontoarvot ja maisemalliset arvot säilytetään ja vahvistetaan. Meilahden kartanon aluetta kehitetään kantakaupungin lähellä ja kaupunkilaisten helposti saavutettavissa olevana virkistysalueena. Rantareittiä kehitetään merellisen Helsingin kehittämistavoitteiden mukaisesti.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue kuuluu Meilahden huvila-alueeseen, joka on mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristökohteiden luettelossa (RKY 2009, Meilahden huvila-alue).

Alue, joka avautuu Saunalahden suuntaan, on suurelta osin hyvin alavaa rantapuistoa. Alavaa aluetta reunustaa kaksi kaakko-luoteissuuntaista kallioselännettä. Meilahden kartanon päärakennus ja tanssipaviljonki sijaitsevat pohjoisemmalla kallioselänteellä. Eteläisemmällä kallioselänteellä on sijainnut sittemmin purettu Solhemin huvila. Kallioselänteiden välisessä painanteessa on vuonna 1979 valmistunut Helsingin taidemuseon entinen näyttelyrakennus. Kaikki rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjillään.

Meilahden kartanon alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1985. Kartanon alue on suojeltu merkinnällä Sy ”Kulttuurihistoriallinen ympäristönsuojelualue, jolla sr-1 ja sr-2-merkinnällä merkityt rakennukset ja rakennelmat sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden.”

Helsingin kaupunki omistaa korttelit ja yleiset alueet. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: Vesihuollon johtosiirtotarpeet 125 000 €.

Kaupunki saa tuloja rakennusten myynnistä (30 000 €) ja maanvuokrauksesta (62 500 €/vuosi).

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Museoviraston, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen vesihuoltoon sekä kulttuuriympäristön vaalimiseen, suojelumerkintöihin ja -määräyksiin sekä uudisrakentamisen vaikutuksiin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että johtokujia, yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattua aluetta ja hulevesiviemärin merkintöjä on täsmennetty ja lisätty kaavaehdotukseen. Kaavaehdotusta ja uudisrakentamisen viitesuunnitelmia on kehitetty yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen arvorakennusten nykytilanteeseen, ylläpitoon ja kunnostamiseen sekä alueen tulevaan kehittämiseen, alueen käyttötarkoitukseen, entiseen taidemuseoon ja sen tilalle mahdollisesti rakennettavaan uudisrakennukseen, liikenteeseen, puistoon, ranta-alueisiin ja puretun Villa Solhemin alueeseen sekä lintuturvallisuuteen. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä. Meilahden kartanon alueen konsepti- ja hintakilpailun kautta valittiin ehdotus, joka parhaiten täytti alustavassa kaavaluonnoksessa ja kilpailuohjelmassa asetetut tavoitteet ja reunaehdot. Kaavaehdotusta on valmistelu yhdessä valitun kehittäjäryhmän kanssa suuntaan, joka pääosin vastaa OAS-vaiheen mielipiteissä esitettyjä näkemyksiä. Kaavoitustyössä on pidetty kiinni OAS-vaiheen tavoitteista avata kartanon alue yleisölle viihtyisänä kohtaamispaikkana siten, että koko Meilahden huvila-alueen houkuttelevuus aktiivisena virkistys- ja kulttuurialueena kehittyy ja monipuolistuu. Kaavaratkaisussa suojellaan kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti merkittävää aluetta, arvokkaita rakennuksia sekä arvokasta puistoa. Jokaiseen rakennukseen esitetään sen arvoon ja edellytyksiin sopivin käyttötarkoitus. Asemakaavaehdotukseen on lisätty määräys lintuturvallisesta rakentamisesta.

Kirjallisia mielipiteitä saapui kaksi kappaletta.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL/alueidenkäyttölaki 65 §) 18.11.–18.12.2024

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus.

Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat liikenteeseen ja pysäköintiin, uuden toiminnan mahdollisiin meluhaittoihin, laiturin ja uimahuoneen sijaintiin sekä Villa Solhemin rakennuspaikkaan.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt huomautukset kohdistuivat liito-orava-alueisiin. Kaupunginmuseon lausunnossa nostetaan esille mm. suojeltujen rakennusten uusi käyttö, rakennusalan rak4 uusien rakennusten korkeus sekä ympäristön säilyminen ja suojelu.

Lausunnot saatiin Helen Sähköverkko Oy:ltä, HSY:ltä, ELY-keskukselta ja kaupunginmuseolta.

Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Helen Oy:ltä ja HSL:ltä ei saatu lausuntoja.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen toiseksi viimeisessä luvussa.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Kaupunginhallitus 07.04.2025 § 217

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36045

Kaupunkiympäristölautakunta 11.02.2025 § 73

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Marina Fogdell, arkkitehti, puhelin: 09 310 64271

Nimistötoimikunta 06.11.2024 § 103

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 12.06.2024 § 32

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31883

Päätös tullut nähtäväksi 25.04.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.