Vuoden 2022 tuloveroprosentin määrääminen

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättää vahvistaa vuoden 2022 tuloveroprosentiksi 18,0 %.

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallinnolle tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

Vuoden 2022 talousarvio perustuu strategiaohjelman mukaisesti kunnallisveroprosenttiin 18,0 % ja tuotoksi vuonna 2022 arvioidaan 2 950 milj. euroa.

Tämä on 5,0 % vuoden 2021 ennustetta (2 810 milj. euroa) enemmän. Vertailuvuoden 2021 kunnallisverotulon muutos muodostuu palkkasumman ja muun ansioverotulopohjan kehitykseen nähden matalaksi. Noususuhdanne näkyy vahvasti valtion pääomatuloverojen kehitysarviossa vuonna 2021. Valmistuvan verotuksen 2020 pääomatuloverot olivat myös vahvassa kasvussa. Näin ollen kunnallisveron jako-osuuteen verovuodelle 2021 on vahvistettu reilun 300 miljoonan euron negatiivinen oikaisu. Kuntaryhmän jako-osuus verovuodelle 2021 laskee näin ollen reilulla prosenttiyksiköllä 61,81 %:sta 60,79 %:iin.

Vuoden 2022 kunnallistuloverojen veroennusteeseen liittyy epävarmuutta johtuen taloudellisen suhdannekäänteen vaikutuksista veropohjan kasvuun sekä mm. ansiotuloveron sekä pääomatuloveron kertymän suhteeseen.

Helsingin ansiotuloveropohjan kehitys

Helsingin, pääkaupunkiseudun ja koko maan työpaikkojen määrän kasvu pysähtyi vuodeksi koronapandemian seurauksena vuoden 2020 keväällä. Vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä työpaikkamäärät olivat kääntyneet jälleen noin 4 prosentin kasvuun verrattuna vuotta aiempaan. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 työpaikkoja oli enemmän kuin vuonna 2019.

Seudullisen työpaikkaprojektion perusvaihtoehdon mukaan työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan vuosina 2021–2025 Helsingissä noin 3,9 prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla noin 3,7 prosenttia. Työpaikkojen määrän kasvu keskittyy ennusteen mukaan Uudellamaalla ennen kaikkea informaatio-, liike-elämän palveluiden, julkisen hallinnon ja peruspalvelujen toimialoille. Muilla aloilla työpaikkamäärän ennustetaan pysyvän ennallaan.

Avoimien työpaikkojen määrä kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2021 keväällä ja elokuussa 2021 Helsingissä oli tarjolla 10 700 TE-toimistoon ilmoitettua avointa työpaikkaa, mikä oli 42 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja saman verran kuin kaksi vuotta sitten. Espoossa, Vantaalla ja koko maassa avoimien työpaikkojen määrä oli Helsinkiä suurempaa.

Keväällä 2020 helsinkiläisten kuukausittainen palkkasumma laski pahimmillaan 10 prosenttia edellisvuoden lukemista. Koronan vuoksi asetetut rajoitukset ja kuluttajien varovaisuus johtivat lomautuksiin ja irtisanomisiin. Samalla palkkaa saaneiden määrä aleni ja työttömyys kasvoi. Vaikka palkkaa saaneiden määrä pysyi koko vuoden 2020 selvästi vuoden 2019 tasoa alempana, palkkasumma nousi jo loppuvuodesta 2020 lähelle edellisen vuoden tasoa. Palkkaa saaneiden määrä nousi takaisin nousu-uralle vasta toukokuussa 2021, jolloin myös palkkasummat nousivat selvästi sekä vuoden 2019 että vuoden 2020 tasoa korkeammalle. Helsinkiläisten palkkasumman kasvu vuoteen 2020 verrattuna oli touko- ja kesäkuussa jo yli 10 prosenttia. Samalla ylittyivät vuoden 2019 osalta sekä kuukausittaiset palkkasummat että koko ensimmäisen vuosipuoliskon kumulatiivinen palkkasumma.

Palkkasumman kehitys on ollut Helsingissä samalla tasolla kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Esimerkiksi tammi-kesäkuun kumulatiivinen palkkasumma kasvoi Helsingissä 5,1 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021. Se kasvoi Helsinkiä nopeammin Tampereella (6,4 %), Espoossa (6,0 %) ja Oulussa (5,6 %). Vantaalla (4,1 %) ja Turussa (3,8 %) kasvu oli Helsinkiä hitaampaa.

Sote-uudistuksen vaikutus kuntien vuoden 2023 kunnallisveroprosenttien tasoon

Päätettäessä vuoden 2022 kunnallisveroprosenttia, on huomioitava sote-uudistuksen vaikutus kuntien vuoden 2023 kunnallisveroprosenttien tasoon. Kunnat eivät voi päättää itsenäisesti vuoden 2023 kunnallisveroprosenttia, vaan se muodostuu vuoden 2022 kunnallisveroprosentista, jota leikataan lainsäädännössä määritellyn prosenttiyksikkömuutoksen verran. Tuloveroprosentin leikkaus verovuodelle 2023 (% -yksikköä) vuoden 2022 tasosta tehdään saman suuruisesti kaikilta Manner-Suomen kunnilta. Valtiovarainministeriön tuoreimmissa ennusteissa on arvioitu leikkauksen olevan -12,39 % -yksikköä. Lopullinen leikattava taso määräytyy sote- sekä pelatustoimen nettokustannusten tasosta vuosina 2021 ja 2022.

Lisäksi vuonna 2023 nykyistä suurempi osuus ansiotuloverotuksessa tehtävistä vähennyksistä siirtyy valtion verosta tehtäviksi. Tästä johtuen kunnallisverosta tehtävien vähennysten osuus osuus pienenee huomattavasti ja samalla kunnallisveron efektiivisyys myös paranee (nimellisen ja efektiivisen veroasteen erotus).

Päätös tullut nähtäväksi 04.11.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §