Helsingin yleiskaava, toteuttamisohjelma 2022
Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022
Esitys
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle 13.6.2022 saakka.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta 13.6.2022 saakka.
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 Helsingin yleiskaavan 2016 mukaisen maankäytön sekä ajantasaisen yleiskaavakokonaisuuden jatkosuunnittelun aikataulutuksen pohjaksi.
Kaupunginhallitus päättää lisäksi, että yleiskaavan toteuttamisohjelma tarkistetaan valtuustokausittain kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä.
Yleiskaavan toteuttamisohjelma on osa Helsingin kaupunkisuunnittelun strategista ohjausjärjestelmää ulottuen yli investointikauden ja ohjaten pitkän aikavälin kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun toteutusta. Kasvun paikka -kaupunkistrategiassa todetaan, että: ”Kaupungilla on vahva rooli Helsingin maankäytön suunnittelussa ja ohjaamisessa” ja että: "Kestävä kasvu perustuu pitkäjänteiseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun.” Kaupunkistrategian mukaan yleiskaavan toteuttamisohjelma tulee päivittää.
Yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 on Helsingin yleiskaavan 2016 ja Helsingin yleiskaavakokonaisuuden huomioiva maankäytön jatkosuunnittelua ja yleiskaavaa tarkentavan suunnittelun painopisteitä ajoittava ohjelma. Toteuttamisohjelmapäivitys on ensimmäinen, se päivittää vuoden 2017 ohjelman ja on voimassa seuraavaan päivitykseen saakka, joka ajoittuu valtuustokaudelle 2025−2029.
Yleiskaavan toteuttamisohjelma ohjaa, ohjelmoi ja kohdistaa maankäytön ja liikenteen suunnittelua yhdessä siten, että tavoite raideliikenteen verkostokaupungista ja kantakaupungin laajenemisesta voidaan toteuttaa. Toteuttamisohjelmalla vaikutetaan erityisesti Maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden toiminnansuunnittelun ohjaukseen.
Yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 antaa myös tilannekuvan kaupunkikehityksen suunnasta: Ensimmäinen aikajakso kertoo, mitä merkittäviä aluekokonaisuuksia osayleiskaavoitetaan ja asemakaavoitetaan seuraavien noin 15 vuoden aikana yleiskaavassa tavoitellun kaupunkikehityksen varmistamiseksi. Lisäksi on arvioitu keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin suunnittelun tavoitetilat vuoteen 2050 asti.
Yleiskaavan toteuttamisohjelma on Kasvun paikka -kaupunkistrategian 2021−2025 mukainen. Kaupunkistrategian keskiössä on Helsingin hyvä tulevaisuus kestävään kasvuun perustuen ja maailman toimivimman kaupungin näkemystä toteuttaen. Yleiskaavan toteuttamisohjelma osoittaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen tavoitetilan sekä ennakoitavan kaupunkikehityksen polun kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseksi on mm. aloitettu osayleiskaavoitus Vartiosaaren osoittamiseksi virkistyskäyttöön.
Yleiskaavan toteuttamisohjelma huomioi Helsingin yleiskaavallisen kokonaisuuden. Päivityksen pohjana on kaupunginvaltuustossa 26.10.2016 hyväksytty ja 5.12.2018 lainvoiman saanut yleiskaava 2016, mutta myös muut voimassaolevat Helsingin yleiskaavat, kuten yleiskaava 2002 niiltä osin kuin korkein hallinto-oikeus vuonna 2018 kumosi osia Helsingin yleiskaavasta 2016, Helsingin maanalainen yleiskaava 2021 sekä osayleiskaavat.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman päivityksessä on huomioitu merkittävimmät maankäytön suunnitteluun vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. Yleiskaavan 2016 tavoitteet ovat pääpiirteittäin ajantasaiset. Yleiskaava 2016 kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Riittävän asuntotuotannon edellyttämän asemakaavoituksen yleiskaavalliset lähtökohdat ovat edelleen olemassa. Uusia maankäytön mahdollisuuksia on tarpeen luoda osayleiskaavojen kautta niiltä osin, kuin yleiskaava 2016 on kumottu eikä mahdollista kaupungin strategisten tavoitteiden edistämistä. Yleiskaava 2016 antaa lisäksi hyvän pohjan Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL-2023 -suunnittelulle ja tähän liittyville sopimusneuvotteluille.
Lähitulevaisuuden asemakaavoituksen edellytykset on turvattu. Toimintaympäristössä olevat merkittävät muutokset, kuten ilmastokriisi, luonnon monimuotoisuus ja pandemia on tunnistettu ja huomioitu. Päivityksessä on myös huomioitu edellytysten luominen kaupunkistrategian mukaiselle kaupunkiuudistukselle, sekä jo käynnissä oleva merkittävämpi maankäytön suunnittelu, kuten Itäkeskuksen kehittäminen.
Kantakaupunki huomioidaan tiivistyvänä ja kasvavana valtakunnan keskuksena Helsingin yleiskaavan 2016 mukaisesti. Kantakaupunkivyöhykkeelle on viime vuosina kohdistunut merkittävä osa kaavoitetusta kerrosalasta ja myös valmisteilla olevasta kerrosalasta. Erityisiä kehittämisen painopisteitä ovat Teollisuuskadun kehittyvä akseli ja sen Jokeri 0–pikaraitiotiehen perustuva liikenneratkaisu.
Uusimaa-kaava 2050 (Helsingin seudun vaihemaakuntakaava) on antanut uusia lähtökohtia yleiskaavan toteuttamisohjelman ja osayleiskaavoituksen suunnittelulle. Östersundomiin laaditaan osayleiskaava. Vaikutukset toteuttamisohjelmaan näkyvät myöhemmissä toteuttamisen vaiheissa.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 tietopohja, analyysit ja menetelmät on kuvattu Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi –liitteessä.
Toteuttamisohjelmapäivityksen pohjalla on monikriteerianalyysin menetelmin kehitetty ja tuotettu tietomateriaali, jonka kautta alueidenkäytön suunnittelun aikataulutuksessa ja priorisoinnissa on voitu huomioida myös valtuusto- ja strategiakaudet ylittäviä haasteita, kuten kaavatalous, ilmastonmuutoksen torjuminen ja segregaatiokehityksen vähentäminen. Näin yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 on osaltaan varmistamassa Helsingin strategianmukaista, pitkäjänteistä ja kokonaiskestävää kaupunkikehitystä.
Ohjelman laskennallisena tietoperustana on Helsingin yleiskaava 2016, joka näyttäytyy kaavakarttana merkintöineen ja määräyksineen, mutta jonka taustalla on mittava paikkatietovaranto. Tämä mahdollistaa yleiskaavan tietoaineiston hyödyntämisen kaupungin eri toimijoiden tarpeisiin ja kaupungin johtamisen tiedolla. Tehty kehitystyö on Helsingin datastrategian mukaista.
Liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy maankäyttöön ja sen tulee strategian mukaan olla järjestettävissä kestävällä tavalla niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisesti. Kaupunkistrategian mukaan: ”Kasvavan Helsingin liikenne suunnitellaan aina yhdessä maankäytön kanssa” ja ”raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista jatketaan edistämällä pikaraitiotiehankkeiden suunnittelua ja toteutusta.” Yleiskaavan toteuttamisohjelma on strategiatavoitteiden mukainen ja mahdollistaa liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden ja toisiinsa kytkeytyvien tarpeiden ennakoinnin.
Yleiskaavan toteuttamisohjelma on vakiintumassa osaksi kaupunkisuunnittelun strategista ohjausjärjestelmää yli investointikauden ulottuvana pitkän aikavälin ohjelmana. Yleiskaavan tavoitteiden toteutumisen tukeminen ennakoidusti ja huolella harkitulla investointipolitiikalla on tärkeää.
Kaupungin investointien ohjelmoinnin perustana on kaupunkistrategian mukaan ”vastedeskin rohkea kasvu ja investoinnit, jotka luovat edellytykset vahvalle kaupunkitaloudelle”. Yleiskaavan toteuttamisohjelman rakentamismahdollisuudet sijoittuvat merkittäviltä osin kaupungin 10-vuotisen investointiohjelmakauden jälkeiselle ajalle. Siten toteuttamisohjelma ei suoraan toimi esimerkiksi investointiohjelman lähtötietona, vaan se tuo näkyväksi pidemmän aikavälin yhdyskuntarakentamisen taloudellisia reunaehtoja karkealla tasolla.
Koska investointien ja käyttömenojen tasapaino on olennaista, on tärkeää, että jatkotyönä tutkitaan toteuttamisohjelmassa päivitetyn kaavataloustietopohjan mahdollisuuksia tuottaa yleiskaavatasoisesti näkemystä toteuttamisen investointitarpeista kerrosalaan ja aikatauluun suhteutettuna kaupunkistrategian linjaus ”kasvavan Helsingin liikenne suunnitellaan aina yhdessä maankäytön kanssa” huomioiden. Näkemys tästä tuodaan lautakuntaan ja kaupunginhallitukseen toteuttamisohjelman tarkistuksen yhteydessä.
Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan 2022 päivitetyt kaavatalouden paikkatiedot mahdollistavat jatkossa karkean yleiskaavatasoisen tulo-meno -taloustiedon tuottamisen luoden näkymää pidemmän aikavälin investointitarpeiden kokonaisuuksiin.
Kokonaiskestävyyden osalta toteuttamisohjelman sisältö on pyritty laatimaan siten, että se tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä. Edistäminen toimii kahdella tasolla: Toteuttamisohjelman keskeinen sisältö on kaupunkirakenteen kehityksen vaiheistaminen. Vaiheistamisen taustalle tehty monikriteerianalyysi sisältää niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kestävyyden tekijöitä. Lisäksi toteuttamisohjelma ohjaa jatkosuunnittelun laatutekijöitä.
Strategiassa todetaan, että: ”Ilmastonäkökulma huomioidaan erityisesti kaupunkirakentamisessa.” Toteuttamisohjelman mukainen vaiheistus painottaa jatkuvasti eheän kaupunkirakenteen merkitystä, joukkoliikenteeseen tukeutuvan verkostokaupungin toteutumisen edellytyksiä ja olemassa olevan infran mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä, mikä heijastuu kaupunkirakenteesta aiheutuvien päästöjen minimointina.
Viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen osana kaupunkiympäristöä turvaavat terveellisen elinympäristön ja hillitsevät ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä niiden vaikutuksia. Kaupungin tiivistyessä helposti saavutettavia virkistysalueita, virkistyspalveluita sekä ekologisia verkostoja ja luonnonsuojelualueita kehitetään tasapainoisesti asumisen ja liikenteen kanssa. Yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 ensimmäisen vaiheen kartalla on kuvattu viherverkoston kehittämistarpeita yleiskaavan 2016 virkistys- ja viherverkoston, Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteiden ja suunnitelman (Vistra I ja II), LUMO-ohjelman ja Merellisen strategian tavoitteiden mukaisesti.
Toteuttamisohjelmassa on arvioitu sosioekonomisesti tasapainoisen kaupunkirakenteen kehittämisen edellytyksiä. Kaupunkistrategian mukaista tasapainoista kaupunkikehitystä tuetaan ohjaamalla maankäytön muutosten painopistettä kaupunkiuudistusalueille Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunmäki. Lisäksi täydennysrakennetaan erityisesti seuraavia alueita: Vuosaari, Herttoniemi, Myllypuro, Jakomäki, Puistola, Suutarila, Pukinmäki ja Pohjois-Haaga.
Helsingin keskusta on Suomen suurin työpaikkojen, palveluiden, viihtymisen ja kulttuurin keskittymä, jolla on ainutlaatuinen rooli koko maan taloudessa. Keskusta on voimavara, johon Helsinki tulee investoimaan määrätietoisesti. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa kantakaupunki on huomioitu omalla kantakaupunkimerkinnällään kaikissa toteuttamisohjelmavaiheissa huomioitavaksi. Vahva, kilpailukykyinen kantakaupunki ja sen kehittäminen on Helsingin yleiskaavassa 2016 määritelty tavoite.
Valmistelussa on tehty laajaa yhteistyötä kaupunginkanslian ja toimialojen kesken.
Lautakunnan hyväksymät jatkosuunnittelutoimenpiteet
Lautakunta hyväksyi, osin yksimielisesti ja osin äänestysten jälkeen, seuraavat jatkotoimenpiteitä ohjaavat toimenpiteet:
- Yleiskaavan toteuttamisohjelman seuraava päivitys aloitetaan valtuustokauden puolivälissä yleiskaavan toteuttamisohjelman tarkistuksella.
- Kaupunkistrategiassa vahvistetun Lumo-ohjelman tavoitteen 2.2. ”Säilytämme seudullisen maanpeiteaineiston mukaisten metsäisten ja puustoisten alueiden määrän noin kolmasosana kaupungin maapintaalasta” toteutuminen varmistetaan määrätietoisesti kaavoituksen suunnittelun varhaisista vaiheista aina kaavoituksen lopputulemaan asti. Samoin kaupunkistrategian kirjauksen ”arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista” kriteerejä valmistellaan niin, että niistä voidaan informoida lautakuntaa tämän vuoden 2022 aikana. Kriteeristöä kehitetään tunnistamaan arvokkaimman kaupunkiluonnon piirteet hyödynnettäväksi kaavoitustyössä.
- Liitteessä ”Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi” todetaan, että toimitilan vajaakäyttöaste on pysynyt pääkaupunkiseudulla korkealla viime vuodet. Lisäksi todetaan, että toimitilatarpeen ei arvioida kokonaisuudessaan kasvavan, mutta että uuden tilan kysynnän johdosta myös toimitilarakentamista tarvitaan erityisesti hyvillä sijainneilla. Nämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että osa nyt olemassa olevasta toimitilasta jää osa pysyvästi vaille käyttöä. Yllä olevaan perustuen lautakunnalle tulee tuoda alkuvuodesta 2023 tarkastelu tyhjänä olevasta toimitilasta sopivalla aikaperspektiivillä alueittain ja suunnitelmat siitä, miten huolehditaan siitä, että tyhjää toimitilaa voidaan tarvittaessa muuntaa joustavasti myös muuhun käyttöön.
- Helsingin yleiskaavan 2016 yritysalueiden osalta niiden tehokkuutta, tuottavuutta ja työpaikkamäärää voidaan kasvattaa. Tässä yhteydessä arvioidaan yksilöllisesti näiden alueiden osalta tarvetta sellaisiin osayleiskaavoihin, jotka mahdollistavat sekoittuneen, nykyistä tehokkaamman kaupunkirakenteen. Jokeri-0:n suunnittelun yhteydessä arvioidaan Herttoniemen yritysalueen maankäytön tehokkuutta suhteessa uuteen raideinvestointiin. Tarvittaessa valmistaudutaan muutoksiin, jotka mahdollistavat sekoittuneen kaupunkirakenteen yhdessä työpaikka-alueen kehittymisen kanssa.
- Länsiväylän ympäristön osayleiskaavoituksessa huomioidaan, että Länsiväylän välityskyky on riittävä erityisesti Länsisataman liikenne huomioiden. Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavan yhteydessä huolehditaan Viikinrannan yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta kaavoituksen keinoin myös osayleiskaavan ulkopuolella.
- Samoin, toimeenpanosuunnitelmassa Östersundomin kaavoituksessa huomioidaan osana kokonaisuutta pientalo- ja townhouse-tyyppisten ratkaisujen tarve Helsingissä. Selvitetään Jokeri0:n ensi vaiheen toteutuksen yhteydessä raideyhteyden jatkaminen Roihupellon kautta Itäkeskukseen. Itäkeskuksen kehittämistä kiirehditään ja Itäväylän ja Kehä I:n risteysalueen parantaminen käynnistetään Itäkeskuksen suunnitteluperiaatteiden pohjalta siten, että aluetta kehitetään viihtyisämmäksi ja toimivammaksi kaikki eri liikkumismuodot huomioiden. Liittymäalueen uudistamisen periaatteena on kunnianhimoinen ja nykyiset ongelmat poistava, sujuvan liikkumisen mahdollistava ratkaisu.
- Kasvun paikka -kaupunkistrategian mukaisesti Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön. Vartiosaareen laaditaan virkistyskäytön ja pienimuotoisen rakentamisen mahdollistava osayleiskaava. Samalla saaren saavutettavuutta parannetaan ensisijaisesti siltayhteyksin.
- Kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Kansallisen kaupunkipuiston täydentämistä tarkastellaan tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen. Kansallisen kaupunkipuiston ja Nyky+ -vaihtoehtoon liittyvän muun valmistelun yhteisenä tavoitteena on luoda verkostomainen kokonaisuus, joka ulottuu koko kaupungin alueelle, myös esikaupunkien ympäristöihin. Myös Helsingin kaupunkipuiston merkitystä, asemaa ja imagoa vahvistetaan. Helsingin kaupunkipuiston jatkosuunnittelu suunnataan koko kaupungin alueelle huomioiden myös esikaupunkialueen.
- Yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn hankkeiden edistämiseen ja priorisoimiseen pyöräliikenteen kehittämisohjelman sekä kävelyn edistämisohjelman mukaisesti. Samalla valmistellaan ohjelmien pohjalta konkreettisia pidemmän aikavälin kävelyä ja pyöräilyä edistäviä tavoitteita yleiskaavan toteuttamisen seuraaviin vaiheisiin.
Kaupunginhallitukselle saapunut kirje
Kaupunginhallitukselle on valmistelun kuluessa saapunut kunnan asukkaan kirje, jossa esitettyjä näkemyksiä on myöhemmin täydennetty. Kirjeessä katsotaan, että yleiskaavan toteuttamisohjelmaa ei tulisi viedä päätöksentekoon vaan aloittaa uusi yleiskaavaprosessi uuden strategian pohjalta. Kirjeen johdosta on saatu selvitystä kaupunkiympäristötoimialan yleissuunnittelusta, mutta kirjeen ei ole katsottu antavan aihetta toimenpiteisiin. Kirje 3.3.2022 ja täydennys 18.3.2022 ovat esityksen oheismateriaalina.
Esittelijän kannanotto toteuttamisohjelmaan
Kysymyksessä on Helsingin yleiskaavan 2016 toteuttamisohjelman tarkistus. Ensimmäinen yleiskaavan toteuttamisohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 4.6.2018. Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kehittymisen vuosikymmeniksi eteenpäin. Yleiskaava ei saanut lainvoimaa kokonaisuudessaan vaan mm. tärkeimpien pääväylien, kuten Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän, bulevardisointisuunnitelmia jouduttiin ainakin toistaiseksi lykkäämään. Näiden alueiden maankäytön osalta, kuten myös Vartiosaaren ja Östersundomin osalta, on tarkoitus edetä osayleiskaavojen kautta.
Valtuustokausittain tarkistettava toteuttamisohjelma on hyvä keino täsmentää ja aikatauluttaa yleispiirteisen kaavan konkreettisia toimenpiteitä. Asiakirjat muodostavat myös hyvän tietopohjan kaupunkistrategiaa täydentävälle strategiselle suunnittelulle ja ohjelmoinnille. Lautakunnan käsittelyn jälkeen työvoimatilastot ovat jonkin verran täsmentyneet ja nyt tiedetään, että koronapandemian vuoksi työpaikkamäärä oli vuonna 2020 edellisvuoden 2019 tasolla, mutta kasvoi vuonna 2021 reilusti, ennakoivan tiedon mukaan 4 prosenttia vuoden takaisesta. Lisäksi uutta tietoa on saatu mm. toimitilojen käyttöasteesta. Monissa kyselyissä on arvioitu, että etätyö lisääntyy koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Monipaikkainen työ, hybridityö ym. muuttaa toimitilojen tarvetta määrällisesti ja laadullisesti. Kaupunkitutkimuksen selvityksen mukaan n. 45 % Helsingin työpaikoista soveltuu hyvin etätyöhön ja näiden työpaikkojen määrä on kasvussa ja näitä töitä on erityisen paljon kantakaupungissa ja sen lähiympäristössä.
Toteuttamisohjelmassa mainitaan hiilineutraalisuustavoitteen kiristyneen aikataulun vaativan toimenpiteitä paitsi kaupunkisuunnittelulta, erityisesti energiajärjestelmältä ja liikenteeltä. Toteuttamisohjelmaa taustoittavassa toimintaympäristöraportissa on mainittu keinona edistää Helsingin hiilineutraalisuustavoitteita merkittävästi panostamalla erityisesti 1960-1980- luvuilla rakennettujen taloyhtiöiden energiasaneerauksiin. On totta, että energiasaneeraukset auttavat säästämään kustannuksia taloyhtiöiden tasolla ja energiaa kaupungin tasolla. Monet tuona aikana rakennetut talonyhtiöt Helsingissä ovat jo toteuttaneet tai ovat toteuttamassa putki- ja julkisivusaneerauksia. Tilastojen valossa taloyhtiöiden lainakanta kohdistuu Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulle kohdistui lainakannasta 41 prosenttia eli 8,6 miljardia euroa ja tästä Helsingin osuus oli selvästi suurin, 23 prosenttia eli 4,7 miljardia euroa. Vuodesta 2006 koko maan lainakanta on kasvanut noin 6-7 miljardista yli 35 miljardiin, joskin tähän kuuluu myös muita eriä kuin vain taloyhtiöiden lainakanta.
Vuodesta 2021 alkanut hintojen nousu (mm. energia, teollisuus, rakentaminen) lisännee saneerausten kustannuksia ja vaikuttanee edelleen taloyhtiöiden lainan saatavuuteen. On mahdollista, että kaikkiin suunnitteilla oleviin hankkeisiin ei saada lainaa. Jatkossa onkin syytä selvittää, millaisia energiasaneerauksia ohjelman toimintaympäristöä kuvaavan liitteen 1 kohdassa 3.2. tarkoitetaan ja selvittää, mahdollisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, miten energiasaneerausten rahoitus voitaisiin toteuttaa tilanteessa, jolloin moni talonyhtiö jo nyt on vaikeuksissa muiden tärkeiden korjaushankkeiden kanssa ja lainansaantiin ja kohoaviin lainanhoitokustannuksiin liittyy aiempaa suurempia haasteita. Tähänkin kysymykseen tultaneen samaan vastauksia ja etsimään keinoja, kun Helsingin päivitetyt Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitteet vuoden 2022 aikana täsmentyvät.
Vaikka toteuttamisohjelman tavoitteet ulottuvat pitkälle yli kaupungin 10-vuotisen investointiohjelman aikaikkunan, esitetyssä toteuttamisohjelman päivityksessä nimenomaan ensimmäisen vaiheen suunnitteluun sisältyy suuri määrä liikennehankkeita. Joidenkin jo suunnittelussa olevien hankkeiden osalta on nähtävissä, että kannattavan taloudellisen kokonaisyhtälön saavuttaminen on haastavaa. On varauduttava myös siihen että uusien suurien liikennejärjestelmän laajennushankkeiden toteuttamista joudutaan myöhentämään, jotta varmistetaan resurssit myös maankäytön edellyttämien
investointien sekä kaupungin muiden strategisten tavoitteiden toteuttamiseen.
Kaupunkistrategian mukaan kaupungin tulee myös parantaa kykyä investointien kaupunkitaloudelliseen arviointiin ja investointien ohjaamiseen kokonaisuutena. Esimerkiksi Jokeri 0 -hankkeen osalta tämä tarkoittaa, että jo alustavien selvitysten yhteydessä hankkeesta laaditaan myös alustava hankearviointi, jossa mm. kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä esiin nostettuja avauksia, kuten Herttoniemen yritysalueen roolia, arvioidaan hankkeen kannattavuuden sekä kaupungin muiden tavoitteiden näkökulmasta. Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei maankäytön kehittämispotentiaalia lasketa uuden hankkeen kannattavuuden perusteluina, mikäli samaa potentiaalia on jo käytetty olemassa tai käynnissä olevien liikenneyhteyksien kannattavuutta perusteltaessa. Tarkoituksenmukaista on, että hyödyt lasketaan vain kerran ja että yksittäisen hankkeen perusteluna käytetään vain sen tuomaa hyötyä. Samalla tulee huomioida myös hankkeen toteuttamisen vaikutus jo olemassa olevan tai rakenteilla olevan infran käytön tehokkuuteen, mikä esimerkiksi Jokeri 0:n tapauksessa tarkoittaa mm. Kalasatama-Pasila -raitiotietä ja metroa.
Muista merkittävistä hankekokonaisuuksista voidaan todeta, että Länsiväylä on merkittävä valtakunnallinen ja seudullinen liikennereitti. Länsisataman satamaliikenteen toimivuuden ja Helsingin keskustan elinvoimaisuuden sekä saavutettavuuden varmistamiseksi Länsiväylän sujuvuus ja välityskyky tulee säilyttää kaikilla kulkumuodoilla vähintään nykyisellä tasolla, mihin myös lautakunta on jatkosuunnitteluohjeessaan viitannut.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman päivitys strategiakausittain on tärkeää myös siltä kannalta, että vaikka joukkoliikennejärjestelmän laajentaminen avaa kaupunkikehityksellisiä mahdollisuuksia, se myös luo haasteita, mm. kasvavien liikennöintikustannusten näkökulmasta. Kaupungin taloudellisen kantokyvyn arvioiminen vuosikymmeniksi eteenpäin on vaikeaa ja käsillä olevat kriisit, kuten pandemiasta toipuminen ja Ukrainassa käytävästä Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuvat taloudelliset seuraukset, tuovat epävarmuutta myös lyhyemmän aikavälin talouden ja toiminnan sekä maankäytön ja liikenteen suunnittelun lähtökohtien määrittämiseen. Tästä syystä hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa on varauduttava maankäytön asteittaiseen kehittämiseen sekä hankkeiden vaiheittaiseen toteuttamiseen.
Samalla tehtäviä vaikutusarviointeja tulee peilata mm. seudullisen maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL-2023 -suunnitelman ja valtion Liikenne 12- suunnitelman tavoitteisiin sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän maksuosuuden kehitykseen. Helsinki on paitsi itsenäinen vahva toimija, myös riippuvainen ympäristöstään niin seudullisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Ohjelmaa taustoittavan liitteen 1 jakso 4 (”Virkistys, vapaa-aika, merellisyys, kaupunkiluonto ja kulttuuriympäristöt”) käsittelee käytännössä lähes pelkästään luonnonympäristöjä vaikka kaupunkielämän näkökulmasta rakennettu ympäristö on vähintäänkin yhtä tärkeä ulottuvuus. Tähän tasapainoon on syytä jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota, etenkin sen jälkeen, kun valmisteilla oleva kulttuuriympäristöohjelma valmistuu.
Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on hyväksynyt 14.3.2022 elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle, jotka tulee jatkotyössä niin ikään ottaa huomioon.
Esittelijä toteaa, että esitys on lautakunnan esityksen mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta 01.03.2022 § 111
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- että yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 hyväksytään yleiskaavan 2016 mukaisen maankäytön sekä ajantasaisen yleiskaavakokonaisuuden jatkosuunnittelun aikataulutuksen pohjaksi.
- että yleiskaavan toteuttamisohjelmaa tarkistetaan valtuustokausittain kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti, että yleiskaavan toteuttamisohjelman seuraava päivitys aloitetaan valtuustokauden puolivälissä yleiskaavan toteuttamisohjelman tarkistuksella.
Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategiassa vahvistetun Lumo-ohjelman tavoitteen 2.2. ”Säilytämme seudullisen maanpeiteaineiston mukaisten metsäisten ja puustoisten alueiden määrän noin kolmasosana kaupungin maapintaalasta” toteutuminen varmistetaan määrätietoisesti kaavoituksen suunnittelun varhaisista vaiheista aina kaavoituksen lopputulemaan asti.
Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategian kirjauksen ”arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista” kriteerejä valmistellaan niin että niistä voidaan informoida lautakuntaa tämän vuoden aikana. Kriteeristöä kehitetään tunnistamaan arvokkaimman kaupunkiluonnon piirteet hyödynnettäväksi kaavoitustyössä.
Liitteessä ”Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi” todetaan, että toimitilan vajaakäyttöaste on pysynyt pääkaupunkiseudulla korkealla viime vuodet. Lisäksi todetaan, että toimitilatarpeen ei arvioida kokonaisuudessaan kasvavan, mutta että uuden tilan kysynnän johdosta myös toimitilarakentamista tarvitaan erityisesti hyvillä sijainneilla (s. 8.) Tämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että osa nyt olemassa olevasta toimitilasta jää osa pysyvästi vaille käyttöä.
Yllä olevaan perustuen lautakunta edellyttää, että sille tuodaan alkuvuodesta 2023 tarkastelu tyhjänä olevasta toimitilasta sopivalla aikaperspektiivillä alueittain ja suunnitelmat siitä, miten huolehditaan siitä, että tyhjää toimitilaa voidaan tarvittaessa muuntaa joustavasti myös muuhun käyttöön.
Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että Yleiskaavan 2016 yritysalueiden osalta niiden tehokkuutta, tuottavuutta ja työpaikkamäärää voidaan kasvattaa. Arvioidaan yksilöllisesti näiden alueiden osalta tarvetta sellaisiin osayleiskaavoihin, jotka mahdollistavat sekoittuneen nykyistä tehokkaamman kaupunkirakenteen.
Jokeri-Nollan suunnittelun yhteydessä arvioidaan Herttoniemen yritysalueen maankäytön tehokkuutta suhteessa uuteen raideinvestointiin. Tarvittaessa valmistaudutaan muutoksiin, jotka mahdollistavat sekoittuneen kaupunkirakenteen yhdessä työpaikka-alueen kehittymisen kanssa.
Länsiväylän ympäristön osayleiskaavoituksessa huomioidaan, että Länsiväylän välityskyky on riittävä erityisesti Länsisataman liikenne huomioiden.
Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavan yhteydessä huolehditaan Viikinrannan yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta kaavoituksen keinoin myös osayleiskaavan ulkopuolella.
Toimeenpanosuunnitelmassa Östersundomin kaavoituksessa huomioidaan osana kokonaisuutta pientalo- ja townhouse-tyyppisten ratkaisujen tarve Helsingissä.
Selvitetään Jokeri0:n ensi vaiheen toteutuksen yhteydessä raideyhteyden jatkaminen Roihupellon kautta Itäkeskukseen.
Itäkeskuksen kehittämistä kiirehditään ja Itäväylän ja Kehä1:n risteysalueen parantaminen käynnistetään Itäkeskuksen suunnitteluperiaatteiden pohjalta siten, että aluetta kehitetään viihtyisämmäksi ja toimivammaksi kaikki eri liikkumismuodot huomioiden. Liittymäalueen uudistamisen periaatteena on kunnianhimoinen ja nykyiset ongelmat poistava, sujuvan liikkumisen mahdollistava ratkaisu.
Kasvun paikka -kaupunkistrategian mukaisesti Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön. Vartiosaareen laaditaan virkistyskäytön ja pienimuotoisen rakentamisen mahdollistava osayleiskaava. Samalla saaren saavutettavuutta parannetaan ensisijaisesti siltayhteyksin.
Lautakunta päätti todeta, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Kansallisen kaupunkipuiston täydentämistä tarkastellaan tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen. Kansallisen kaupunkipuiston ja Nyky plus –vaihtoehtoon liittyvän muun valmistelun yhteisenä tavoitteena on luoda verkostomainen kokonaisuus, joka ulottuu koko kaupungin alueelle, myös esikaupunkien ympäristöihin.
Myös Helsingin kaupunkipuiston merkitystä, asemaa ja imagoa vahvistetaan. Helsingin kaupunkipuiston jatkosuunnittelu suunnataan koko kaupungin alueelle huomioiden myös esikaupunkialueen.
Yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn hankkeiden edistämiseen ja priorisoimiseen pyöräliikenteen kehittämisohjelman sekä hyväksytyksi tultuaan kävelyn edistämisohjelman mukaisesti. Samalla valmistellaan ohjelmien pohjalta konkreettisia pidemmän aikavälin kävelyä ja pyöräilyä edistäviä tavoitteita yleiskaavan toteuttamisen seuraaviin vaiheisiin.
Käsittely
Vastaehdotus 1:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategiassa vahvistetun Lumo-ohjelman tavoitteen 2.2. ”Säilytämme seudullisen maanpeiteaineiston mukaisten metsäisten ja puustoisten alueiden määrän noin kolmasosana kaupungin maapintaalasta” toteutuminen varmistetaan määrätietoisesti kaavoituksen suunnittelun varhaisista vaiheista aina kaavoituksen lopputulemaan asti.
Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategian kirjauksen ”arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista” kriteerejä valmistellaan niin että niistä voidaan informoida lautakuntaa tämän vuoden aikana. Kriteeristöä kehitetään tunnistamaan arvokkaimman kaupunkiluonnon piirteet hyödynnettäväksi kaavoitustyössä.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Anni Sinnemäki: Liitteessä ”Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi” todetaan, että toimitilan vajaakäyttöaste on pysynyt pääkaupunkiseudulla korkealla viime vuodet. Lisäksi todetaan, että toimitilatarpeen ei arvioida kokonaisuudessaan kasvavan, mutta että uuden tilan kysynnän johdosta myös toimitilarakentamista tarvitaan erityisesti hyvillä sijainneilla (s. 8.) Tämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että osa nyt olemassa olevasta toimitilasta jää osa pysyvästi vaille käyttöä.
Yllä olevaan perustuen lautakunta edellyttää, että sille tuodaan alkuvuodesta 2023 tarkastelu tyhjänä olevasta toimitilasta sopivalla aikaperspektiivillä alueittain ja suunnitelmat siitä, miten huolehditaan siitä, että tyhjää toimitilaa voidaan tarvittaessa muuntaa joustavasti myös muuhun käyttöön.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 3:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että Yleiskaavan 2016 yritysalueiden osalta niiden tehokkuutta, tuottavuutta ja työpaikkamäärää voidaan kasvattaa. Arvioidaan yksilöllisesti näiden alueiden osalta tarvetta sellaisiin osayleiskaavoihin, jotka mahdollistavat sekoittuneen nykyistä tehokkaamman kaupunkirakenteen.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 4:
Anni Sinnemäki: Jokeri-Nollan suunnittelun yhteydessä arvioidaan Herttoniemen yritysalueen maankäytön tehokkuutta suhteessa uuteen raideinvestointiin. Tarvittaessa valmistaudutaan muutoksiin, jotka mahdollistavat sekoittuneen kaupunkirakenteen yhdessä työpaikka-alueen kehittymisen kanssa.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Risto Rautava: Kantakaupungin suunnittelussa parannetaan keskustan saavutettavauutta kaikilla liikkumismuodoilla ja hyödynnetään myös maanalaisia ratkaisuja.
Kannattaja: Laura Rissanen
Vastaehdotus 2:
Risto Rautava: Hernesaaren kaavan eteneminen varmistetaan huomioiden tuleva oikeuden päätös ja varmistetaan liikenneratkaisujen sujuvuus esimerkiksi maanalaisella ratkaisulla.
Kannattaja: Laura Rissanen
Vastaehdotus 3:
Risto Rautava: Länsiväylän ympäristön osayleiskaavoituksessa huomioidaan, että Länsiväylän välityskyky on riittävä erityisesti Länsisataman liikenne huomioiden.
Kannattaja: Laura Rissanen
Vastaehdotus 4:
Risto Rautava: Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavan yhteydessä huolehditaan Viikinrannan yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta kaavoituksen keinoin myös osayleiskaavan ulkopuolella.
Kannattaja: Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 5:
Risto Rautava: Toimeenpanosuunnitelmassa Östersundomin kaavoituksessa huomioidaan osana kokonaisuutta pientalo- ja townhouse-tyyppisten ratkaisujen tarve Helsingissä.
Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Olli-Pekka Koljonen: "Selvitetään Jokeri0:n ensi vaiheen toteutuksen yhteydessä raideyhteyden jatkaminen Roihupellon kautta Itäkeskukseen.”
Kannattaja: Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Olli-Pekka Koljonen: "Itäkeskuksen kehittämistä kiirehditään ja Itäväylän ja Kehä1:n risteysalueen parantaminen käynnistetään Itäkeskuksen suunnitteluperiaatteiden pohjalta siten, että aluetta kehitetään viihtyisämmäksi ja toimivammaksi kaikki eri liikkumismuodot huomioiden. Liittymäalueen uudistamisen periaatteena on kunnianhimoinen ja nykyiset ongelmat poistava, sujuvan liikkumisen mahdollistava ratkaisu."
Kannattaja: Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 3:
Olli-Pekka Koljonen: "Kasvun paikka -kaupunkistrategian mukaisesti Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön. Vartiosaareen laaditaan virkistyskäytön ja pienimuotoisen rakentamisen mahdollistava osayleiskaava. Samalla saaren saavutettavuutta parannetaan ensisijaisesti siltayhteyksin."
Kannattaja: Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Arvind Ramachandran: Lautakunta toteaa, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Kansallisen kaupunkipuiston täydentämistä tarkastellaan tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen. Kansallisen kaupunkipuiston ja Nyky plus –vaihtoehtoon liittyvän muun valmistelun yhteisenä tavoitteena on luoda verkostomainen kokonaisuus, joka ulottuu koko kaupungin alueelle, myös esikaupunkien ympäristöihin.
Myös Helsingin kaupunkipuiston merkitystä, asemaa ja imagoa vahvistetaan. Helsingin kaupunkipuiston jatkosuunnittelu suunnataan koko kaupungin alueelle huomioiden myös esikaupunkialueen.
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Vastaehdotus 2:
Arvind Ramachandran: Yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn hankkeiden edistämiseen ja priorisoimiseen pyöräliikenteen kehittämisohjelman sekä hyväksytyksi tultuaan kävelyn edistämisohjelman mukaisesti. Samalla valmistellaan ohjelmien pohjalta konkreettisia pidemmän aikavälin kävelyä ja pyöräilyä edistäviä tavoitteita yleiskaavan toteuttamisen seuraaviin vaiheisiin.
Kannattaja: Anni Sinnemäki
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Arvind Ramachandranin vastaehdotuksen.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Risto Rautavan vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 7
Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki
Ei-äänet: 6
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva, Marleena Isomaa, Risto Rautava, Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 7 - 6.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Risto Rautavan vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 8
Marleena Isomaa, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki
Ei-äänet: 5
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva, Risto Rautava, Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Risto Rautavan vastaehdotuksen 3 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 5
Otso Kivekäs, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki
Ei-äänet: 8
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Marleena Isomaa, Atte Kaleva, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Risto Rautava, Laura Rissanen
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Risto Rautavan vastaehdotuksen äänin 8-5
4 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Arvind Ramachandranin vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 3
Tarik Ahsanullah, Risto Rautava, Laura Rissanen
Ei-äänet: 8
Marleena Isomaa, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki
Tyhjä: 2
Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Arvind Ramachandranin vastaehdotuksen äänin 8-3 (2 tyhjää).
08.02.2022 Pöydälle
01.02.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Rikhard Manninen, maankäyttöjohtaja, puhelin: 310 37160
Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö, puhelin: 310 20417
Christina Suomi, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37321
Anne Karlsson, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37444
Heikki Salmikivi, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37483
Mikko Keskinen, erityisasiantuntija, puhelin: 31015730
Raisa Kiljunen-Siirola, johtava maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209
Heikki Palomäki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37658
Päätös tullut nähtäväksi 08.06.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154