Vahingonkorvaus, esinevahinko 26.10.2021, Laivalahdenkatu

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 11.1.2022 § 6 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 11.1.2022 § 6 päätöksellään hylännyt osoitteessa Laivalahdenkatu 26.10.2021 klo 20.45 tapahtuneeseen polkupyörävahinkoon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa 502,50 euron suuruisesta vahingonkorvauksesta 26.10.2021 kello 20.45 osoitteessa Laivalahdenkatu tapahtuneeseen polkupyörävahinkoon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija on esittänyt oikaisuvaatimuksessaan, että yksikön päällikön päätöksen pöytäkirjanotteessa on ollut väärä tieto: "Hakija kertoo vaatimuksessaan valinneensa muun kuin polkupyörälle ohjatun reitin." Väite on hakijan mukaan virheellinen, koska pyöräliikennettä ei oltu ohjattu liikennemerkillä pois ajoradalta. Hakijan mukaan tieliikennelaki ei myöskään velvoita käyttämään kuin kulkusuunnan oikealla puolella olevia pyöräväyliä, joita Laivalahdenkadulla ei ollut. Hakija on kertomansa mukaan harkittuaan päättänyt jatkaa pyöräilyä ajoradalla, koska hän oli urakan aikana aiemmin todennut ajoradan väliaikaiset ratkaisut turvallisiksi. Hakija on kertonut, että "En ole osannut arvata enkä siinä valaistuksessa nähnyt, vaikka pyörässäni on voimakas LED-valaisin, että keskellä ajorataa voi olla kanttikiven reunus. Vahinko olisi voitu ehkäistä, jos keskellä ajorataa ollut katukivetyksen reuna olisi tasoitettu." Oikaisuvaatimuksessa on linkit hakijan nimeämään "Laivalahden pyörätiestä varoittavaan videoon", poliisin Twitter-sivujen keskusteluun sekä Ylen uutiseen.

Perustelut

Lautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.

Polkupyörällä kaatuminen ei yksinään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.

Kunnossapitolaki edellyttää pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahinkopaikkaa kunnossapidetään hoitoluokan II mukaisesti, mutta kyseisellä kohdalla on vahingon aikaan toiminut kaupungin urakoima kadun rakentamisen työmaa.

Työmaan aikaisesta kunnossapidosta vastaa työmaa-alueen luvan saanut toimija. Asiassa aikaisemmin saatujen selvitysten mukaan Laivalahdenkadulla on ollut meneillään Helsingin kaupungin teettämä kadun perusparannus- ja kunnallistekniikan uusimistyö. Kaupungille on siten kuulunut kunnossapitovastuu Laivalahdenkadun työmaa-alueesta vahingon tapahtumahetkellä.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymiseksi edellytetään työmaa-alueen luvan saaneen toimijan tuottamusta eli huolimattomuutta tai laiminlyöntiä, joka on ollut vahingon syynä. Tässä tapauksessa se merkitsisi, että työmaa-alueen luvansaanut toimija olisi ollut huolimaton tai laiminlyönyt jotain työmaa-alueen järjestelyissä tai sen merkitsemisessä.

Tieliikennelain mukaan varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Tietyöstä kertovalla merkillä varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja, kuten irtokiviä tai kuoppia.

Työmaa-alueen urakoitsijalta, Staralta, oikaisuvaatimukseen saadusta selvityksestä käy ilmi, että rakennettava katuosuus on ollut asianmukaisesti liikennemerkein osoitettuna työmaa-alueeksi. Selvityksen mukaan varoittavat merkit ovat olleet vahingon aikaan paikallaan tuolloin voimassa olleen liikennejärjestelysuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta käy ilmi, että työmaa-alueesta on varoitettu ennen vahinkopaikkaa tietyöstä kertovilla merkeillä. Paikalla on lisäksi ollut tienkäyttäjien varoittamiseksi liikenteenohjauselementtejä sarjavilkuilla. Ajoväylän nopeusrajoitus on ollut 30 km/h. Jalankulkijat ja pyöräilijät on ohjattu opastavin liikennemerkein väliaikaiselle kevyen liikenteen väylälle.

Hakijan aikaisemmin toimittamista valokuvista ilmenee lisäksi, että kyseisen ajoradan varrella sekä vahinkopaikalla on ollut useita varoitusmerkkejä, kuten sulkupuomeja, sulkuaitoja ja sulkupylväitä tienkäyttäjien varoittamiseksi. Hakijan valokuvista on myös nähtävissä, että vahinkopaikalla on ollut katuvalaistus.

Alueen keskeneräisen yleisilmeen perusteellakin on ollut ennalta arvattavissa, että ajoväylällä voi esiintyä kuoppia ja muita kadun epätasaisuuksia. Työmaa-aikaiset olosuhteet edellyttävät kadunkäyttäjiltä erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Kaupungille ei ole saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia kyseiseen kadun kohtaan liittyen.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon.

Tieliikennelain mukaan vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvolla on kaksisuuntaisella ajoradalla ajettava muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Ajoneuvoa ei saa ajaa vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitetulla ajokaistalla.

Vahinko on tapahtunut asfaltoidun työnaikaisen ajoväylän mutkakohdassa. Hakija on kertonut ajaneensa vahinkohetkellä sähköavusteisella hybridipyörällä noin 10-15 km/h nopeudella. Koska työmaa-aita ajoradan oikealla puolella, on hakijan kertoman mukaan, estänyt näkyvyyttä, eikä vastaan tulevaa liikennettä ole tullut, on hakija siirtynyt ajoradan oikeasta laidasta vasemmalle. Vahinko on tapahtunut illalla, mutta polkupyörässä on hakijan mukaan ollut voimakas LED-valaisin ja vahinkopaikalla on ollut myös katuvalaistus. Reunakivetys on siten ollut valaistuksen puolesta havaittavissa. Hakija on kertonut ajaneensa ko. ajoväylää työmaan aikana aikaisemminkin, joten hakija on ollut tietoinen alueen keskeneräisyydestä.

Tieliikennelain mukaan ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.
Myös polkupyörä on ajoneuvo ja sen paikka on ajoradalla, jos muuta ei esimerkiksi liikennemerkillä osoiteta. Pyörätiemerkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan.

Vaikka pyörätie on sijainnut hakijan kertoman mukaan kulkureittinsä vasemmalla puolella, on hakijalla ollut mahdollisuus valita ajoreitikseen tilapäinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie.

Hakija on kertonut vahingonkorvausvaatimuksessaan, että ”en valinnut McDonaldsin ja Shellin edustan väliaikaista kevyenliikenteen väylää” ja ”valitsin siis pyöräillä ajoväylän oikeassa laidassa”. Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa ei siten ole kerrottu virheellisesti, että hakija on kertonut valinneensa muun kuin polkupyörälle ohjatun reitin.

Oikaisuvaatimuksen linkeissä esitetyt asiat eivät liity kyseessä olevaan vahinkoon, joten niillä ei ole merkitystä kaupungin korvausvastuun syntymisen arvioinnissa.

Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein, ettei vahinkotapahtuma ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä työmaa-alueen kunnossapidossa tai alueen merkitsemisessä.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle polkupyörällä kaatumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §, 14 a §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 19 §, 76 §, Liite 3.1, A 11, Liite 3.9, I1, I2, I3