Poikkeaminen, Taka-Töölö, Topeliuksenkatu 7, Asunto Oy Topeliuksenkatu 7

HEL 2022-000286
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 79

Taka-Töölö, Topeliuksenkatu 7, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 487 tonttia 7 rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesta rajatusta rakennuskiellosta nro 12691 siten, että liiketilahuoneisto (160 m²) muutetaan asunnoiksi.

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Asunto Oy Topeliuksenkatu 7

Rakennuspaikka

14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin 487 tontti 7

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa liikehuoneisto (160 m²) asuinnoiksi poiketen rajatusta rakennuskiellosta nro 12691, joka kohdistuu rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien muuttamiseksi myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että taloyhtiön asukkaat kokevat porrashuoneen rauhattomaksi, kun liiketilaan ei ole omaa sisäänkäyntiä suoraan kadulta. Myös tilan nykyinen käyttäjä kokee huoneiston hyvin epäkäytännölliseksi liiketilana ja toimistona. Tilan ominaisuudet ja erityispiirteet tukevat huoneiston muuttamista sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen asuinhuoneistoksi. Käyttötarkoituksen muuttaminen ei heikennä alueen toiminnallista monipuolisuutta, eivätkä yritysten toimintaedellytykset heikkene muutoksen vuoksi. Alueen asuntokanta hakijan mukaan monipuolistuu ja alueen palvelut saavat uusia käyttäjiä.

Huoneisto on alun perin suunniteltu asuinkäyttöön ja taloyhtiö toivoo sen palautusta tähän alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Hakija toteaa, että poikkeamisen syynä on rakennuksen ja huoneiston tarkoituksenmukainen käyttö.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 737) osaan kantakaupunkia asettama rajattu rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan muuttamiseksi. Rajattu rakennuskielto kohdistuu rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 21.8.1980 vahvistettu asemakaava nro 8044. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi (AKe), jossa saa olla liike-, toimisto- ja niihin verrattavia tiloja ainoastaan kadun varrella olevan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu alueeksi (kantakaupunki C2), jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka lähtökohtana on mm. varmistaa kaupunkirakenteen ja rakennusten käyttötarkoitusten hallittu muuttaminen ja kehittäminen pitkällä aikavälillä sekä mahdollistaa yleiskaavan mukainen kehitys.

Alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (Taka-Töölön kerrostaloalue). Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee vuonna 1952 valmistunut asuinrakennus. Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan seuraavasti, että alun perin rakennus on suunniteltu asuinkerrostaloksi, joka perustuu arkkitehti Oiva Kallion piirustuksin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi piirustusten mukaan myymälätiloja, talonmiehen asunto ja autovaja. Keskellä rakennusta oli suuri konttori-huoneisto. Tämä muutettiin jo vuoden 1952 rakennuspiirustuksissa ylioppilasasuntolaksi, eli ilmeisesti rakennuksen valmistuessa ko. tila rakennettiin asunnoiksi. Vuonna 1975 tila on muutettu asuntolasta toimistoiksi. Toimistohuoneiden keskelle on jäänyt halli. Toimistotilaan on ollut kulku kahdesta eri porrashuoneesta Topeliuksenkadun puolelta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (19.05.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kaupunginmuseolta.

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (3.6.2022), että museo ei näe poikkeamisen myöntämiselle estettä, sillä rakennuksen valmistuessa nykyinen toimistotila oli asuinkäytössä, eikä esitetty muutos merkitse muutoksia katujulkisivuun.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska muutos on vaikutuksiltaan pieni ja rakennuksen katutasoon jää edelleen useita muutoskohdetta paremmin toimitilakäyttöön soveltuvia liikehuoneistoja. Muutettava huoneisto sopii ominaisuuksiltaan hyvin asuinkäyttöön eikä esitetty muutos edellytä muutoksia julkisivuun. Alueen toiminnallinen monipuolisuus säilyy, koska alueella on useita toimivan kokoisia liike- ja toimitiloja. Jatkossa on tärkeää varmistaa, että kadunvarren tilat säilyvät nykyisessä käytössään. Alueen toimitilojen vajaakäyttöaste on hyvin pieni eli erilaisille toimitiloille on kysyntää.

Voimassa olevan yleiskaavan mukaan tavoitteena on säilyttää kantakaupungin alueella maantasokerroksen tilat liike- ja muussa toimitilakäytössä. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella voidaan katsoa, että haetun toimenpiteen mukainen huoneiston muutos asunnoiksi ei olennaisesti heikennä lähialueen edellytyksiä toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen. Lisäksi voidaan todeta, että toimitilasta asunnoiksi muutettavat tilat vaikuttavat tässä tapauksessa soveltuvan käyttötarkoituksen muutokseen.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 128, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Asemapiirustus
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.