Vahingonkorvaus, henkilövahinko 22.2.2022, Latokartanontori

HEL 2022-003127
Asialla on uudempia käsittelyjä
17. / 36 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.5.2022 § 86 (liukastuminen)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.5.2022 § 86 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 30.5.2022 § 86 päätöksellään hylännyt 22.2.2022 Latokartanontorilla tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan 140,90 euron suuruisen vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 22.2.2022 noin kello 13.10 Latokartanontorilla tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija vaatii oikaisuvaatimuksessa päätöksen oikaisemista ja asian käsittelemistä "oikeellisin tiedoin". Hakija on esittänyt, ettei aurauksessa ole käytetty verkkoterää, kuten yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on kerrottu. Hakijan mukaan minkäänlaista hiekoitusta, uria tai rouhetta ei kyseisellä alueella ole tuolloin ollut. Hakija on esittänyt, että liukastumisen on aiheuttanut vitivalkoinen, täysin sileä ja pinnaltaan jäinen torialue. Hakija on kertonut, että ”silminnäkijät sanoivat ainakin kolmen liukastuneen kyseisellä kohdalla vain muutamaa minuuttia ennen tapaturmaani”. Hakija on tehnyt 30.5.2022 kaupungille vaatimuksen yksikön päällikön päätöksen korjaamisesta viranomaisen itseoikaisuna. Hakija on tehnyt asiassa tämän jälkeen, 31.5.2022, oikaisuvaatimuksen.

Perustelut

Kaupunki ei käsittele asiaa hakijan ensin, 30.5.2022, vaatimalla tavalla viranomaisen itseoikaisuna, koska toimivalta asiassa on siirtynyt kaupunkiympäristölautakunnalle hakijan myöhemmin, 31.5.2022, tekemällä oikaisuvaatimuksella. Kaupunki käsittelee myös 30.5.2022 saapuneen virheen korjaamista koskevan vaatimuksen osana oikaisuvaatimusta.

Lautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja saatuun lisäselvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.

Liukastuminen ei yksinään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja sen kunnossapito hoidetaan III-luokan mukaisesti.

Kaupunki on pyytänyt lisäselvityksen alueen kunnossapidosta vastaavalta, Staralta, oikaisuvaatimuksen johdosta. Saadun selvityksen mukaan Stara ei käytä aurauksissa kumisia tai muovisia terälappuja. Koneiden auroissa käytetään kampa- ja verkkoteriä, jotka on valmistettu erikoiskovasta teräksestä tai hardoxista. Kuljettajat uusivat teräslappuja sitä mukaa kuin ne kuluvat.

Verkko- tai kampaterällä tehty auraus jättää auratun pinnan karheaksi ja nostaa aiemmin tehdyn hiekoituksen pintaan. Toimenpiteen tarkoituksena on vähentää liukkautta.

Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on todettu asiassa saatujen selvitysten perusteella, että vahinkopaikkaa on hiekoitettu edellisen kerran ennen vahinkotapahtumaa 21.2.2022 kello 8.52. Perusteluista käy myös ilmi, että vahinkopaikan auraus on tehty vahinkopäivänä kello 12.52 ja hiekoitus kello 13.30.

Ilmatieteen laitoksen, Kumpulan säähavaintoaseman tiedoista käy ilmi, että jatkuva lumisade on alkanut vahinkoa edeltävänä päivänä 21.2.2022 noin kello 13 ja se on päättynyt vahinkopäivänä 22.2.2022 noin kello 7. Sademääräksi on tuona aikana mitattu noin 27 cm. Lumen syvyys on ollut lumisateen alkaessa noin 40 cm ja sen päättyessä noin 65 cm. Lumisade on alkanut uudestaan noin kello 13.

Ilmatieteen laitoksen, helmikuun 2022 kuukausikatsauksen mukaan talven voimakkain lumipyry iski Uudellemaalle 21.2.2022. Erityisen runsaasti lunta tuiskutti pääkaupunkiseudulla, ja suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa, rekisteröitiin Helsingin Kumpulassa. Uudellamaalla talven lumipeite oli paksuimmillaan 22.2.2022 päivän aamuna, jolloin lunta oli yleisesti yli puoli metriä.

Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on virheellisesti todettu, että liukkauden torjunta vahinkopäivänä 22.2.2022 olisi myöhästynyt tunnilla kaupungin asettamiin toimenpideaikoihin nähden. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan myös liukkaudentorjuntaa on suoritettu III-luokan kevyen liikenteen väylälle asetetun toimenpideajan sisällä. Liukkaudentorjunta oli ollut suoritettava klo 7.00 tapahtuneesta lumisateen päättymisestä lukien kahdeksan tunnin sisällä eli viimeistään kello 16:een mennessä. Tässä tapauksessa sekä auraus että liukkaudentorjunta on vahinkopäivänä suoritettu toimenpideaikojen puitteissa (auraus klo 12.52 ja hiekoitus klo 13.30). Vahinkotapahtuma on tapahtunut aurauksen ja hiekoituksen välissä noin klo 13.10.

Kunnossapitolaki ei edellytä sitä, että kunnossapitokaluston määrä ja laatu mitoitettaisiin kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Poikkeuksellisen säätilan aikana on sallittua, että ensin huolehditaan liikenteellisesti keskeisistä alueista (HE 281/2004, s. 17).

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei hiekoittaminen ole tarpeellista silloin, jos se on hyödytöntä, kuten silloin, jos hiekka uppoaisi lumen alle (KKO 1968 II 98).

Myös kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Liukkaudentorjuntaa ei ole mahdollista reaaliajassa toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Tämä on asettanut jalankulkijoille erityisen tarpeen noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta katualueella liikuttaessa.

Kaupungille ei ole myöskään saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen kyseisen vahinkopaikan liukkauteen.

Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein huolehtineensa vahinkopaikan kunnossapidosta asianmukaisesti. Vahinkopaikka on aurattu vahinkopäivänä ennen vahinkotapahtumaa ja myös hiekoitus vahinkopäivänä on tapahtunut asetettujen toimenpideaikojen puitteissa. Kunnossapidon antamien selvitysten mukaan auraus on suoritettu karhentavalla verkkoterällä. Vahinkopaikka on lisäksi hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä. Vahinkotapahtuma ei näin ollen ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa, eikä kaupunki ole vahingosta korvausvastuussa.

Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle liukastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätietojen antaja

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512

kymp.korvausasiat@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k
2. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k
3. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 31 k
4. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 31 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.