Talousarvion toteuttamisennusteet vuonna 2022, Sosiaali- ja terveystoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Suunnittelupäällikkö Maria Kahila ja johtava controller Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2022 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaali- ja terveystoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu oman toiminnan osalta helmikuun lopun tietoihin ja HUSin osalta HUSin tuottamaan arvioon tammi-helmikuun toteutumien pohjalta. Koronaepidemian osalta ennusteessa on edelleen epävarmuutta sen osalta, miten epidemiatilanne etenee sekä miten sairaalahoitoa vaativien tartuntojen torjumisessa onnistutaan loppuvuoden aikana.

Sosiaali- ja terveystoimialalla on viisi erillistä talousarviokohtaa, joiden ennusteet ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveyspalvelut (51001)

*vuoden 2021 tilinpäätösluvussa on mukana 16.6.2021 kaupunginvaltuuston myöntämä 146,0 miljoonan euron ylitysoikeus tuloihin ja menoihin

**Lisätty talousarviolukuun koronaepidemian hoito- ja palveluvelkaan kohdennettu määräraha, 45,0 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 talousarviovalmistelussa toimialojen talousarvioon ei varattu erillistä määrärahaa koronaepidemian hoitoon, vaan ne esitetään ylityksinä. Valtioneuvosto on luvannut korvata vuosina 2022–2023 koronaepidemian kustannukset kunnille ja kuntayhtymille julkisen talouden talousarviokehyksen ulkopuolisina kustannuksina.

Kaupunginhallitus päätti siirtää 10.1.2022 sosiaali- ja terveyslautakunnan 21.12.2021 esityksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut talousarviokohdalle 45,0 miljoonaa euroa koronaepidemian hoito- ja palveluvelan korjaamiseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden kokonaisennuste

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 8,3 miljoonalla eurolla. Tuloissa on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen ja muiden STM:n hankkeiden valtionavustukset, yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Tuloissa ei ole ensimmäisessä ennusteessa huomioitu valtioneuvoston asetuksen mukaista avustusta koronaepidemian välittömiin kustannuksiin, koska STM ei ole julkaissut vuoden 2022 koronaepidemian kustannusten valtionavustuskriteerejä, muun muassa kapitaatioperustaisista korvauksista. STM ilmoitti kartoittavansa kuntien ja kuntayhtymien kustannuksia huhtikuun 2022 aikana, minkä jälkeen ministeriö valmistelee koronakustannusten valtionavustuskriteerit vuodelle 2022.

Tuloissa ei ole ensimmäisessä ennusteessa huomioitu myöskään valtioneuvoston julkisen talouden kehysriihessä 5.4.2022 lupaamia korvauksia kunnille Ukrainasta saapuvien kustannuksista, koska linjaukset valtionavustuskriteereistä täsmentyvät myöhemmin. Lähtökohtaisesti tilapäistä suojelua saavien palvelut toteutetaan ja kustannetaan vastaanottolainsäädännön perusteella ja maahanmuuttovirasto korvaa vastaanottopalvelujen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kunnille valtion talousarvion rajoissa. Sisäministeriön arvioiden mukaan Suomeen saattaa saapua noin Ukrainasta noin 80 000 henkilöä, joten on mahdollista, että valtioneuvosto joutuu tarkastelemaan Ukrainasta saapuvien kustannusten korvaamista myös talousarviokehyksen ulkopuolisina kustannuksina.

Menojen ennustetaan ylittävän kokonaisuudessaan talousarvion 102,4 miljoonalla eurolla.

Menojen ylityksestä koronaepidemian arvioitu kustannusvaikutus on 92,2 miljoonaa euroa (lisäkustannukset 93,4 miljoonaa euroa ja menosäästöt 1,2 miljoonaa euroa). Koronakustannusten ennusteessa on kuitenkin epävarmuutta sen osalta, miten epidemia etenee loppuvuoden aikana. Koronaepidemian merkittävämpiä lisäkustannuksia ovat testaus, noin 40 miljoonaa euroa, henkilöstökustannukset, noin 28,9 miljoonaa euroa, sekä rokotusten ja materiaalihankintojen kustannukset.

Arvio Ukrainasta saapuvien kustannuksista on tällä hetkellä noin 0,5 miljoonaa euroa. Koska kokonaisarvio Ukrainasta saapuvien määrän osalta on epävarma ja merkittävä osa Ukrainasta saapuvista asuu toistaiseksi yksityismajoituksessa, sisältää arvio kustannuksista huomattavaa epävarmuutta. Ukrainasta saapuvat ovat valtion vastaanoton piirissä ja Maahanmuuttovirasto vastaa kustannuksista. Mikäli Ukrainasta saapuvien osalta on tarve lastensuojelulain mukaiselle sijoitukselle, on Helsinki velvollinen etsimään lapsen edun mukaisen sijaishuoltopaikan ja sijoituksilla olisi toteutuessaan huomattavia kustannusvaikutuksia.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ja muiden STM:n hankkeiden kustannukset ovat niin sanottua teknistä ylitystä, joiden kustannusten ennustetaan olevan 8,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi psykiatria- ja päihdepalveluissa on niin sanottua teknistä ylitystä 1,0 miljoonaa euroa HUSin päivystykselle tuotettavista palveluista, jotka laskutetaan HUSilta.

Koska sosiaali- ja terveystoimiala ei ole toimintakatteellinen talousarviokohta, vaan sitova taso ovat menot, sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle voidaan myöntää teknistä ylitysoikeutta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen hankkeiden vuoden 2022 määrärahojen osalta, koronaepidemian välittömien kustannusten osalta, Ukrainasta saapuvien kustannusten osalta valtioavustuksen perusteella sekä psykiatria- ja päihdepalvelujen HUSin päivystykseen tuottamien palvelujen osalta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ennuste ilman koronaepidemian välittömiä kustannuksia, Ukrainasta saapuvien kustannuksia sekä ilman teknisiä ylityksiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulojen arvioidaan ilman sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyviä hankkeita alittavan talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena ilman edellä mainittuja kustannusvaikutuksia.

Koronaepidemian valtionavustus välittömiin kustannuksiin

Hallitus on vuoden 2020 budjettiriihessä linjannut, että koronaepidemian välittömät lisäkustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisenä. Vuonna 2020 koronaepidemian kustannukset korvattiin osana kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2021 korvaukset myönnettiin valtionavustuksena sosiaali- ja terveystoimelle.

Vuoden 2022 valtion talousarvion budjettiriihen pöytäkirjaan on merkitty koronakustannuksista seuraavaa; julkisen talouden suunnitelman mukaisesti kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023. Tällaiset koronastrategian mukaiset kustannukset korvataan edelleen täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antanut kunnille ja kuntayhtymille ohjeistusta, korvataanko koronaepidemian kustannukset samoilla kriteereillä ja toimintokohtaisilla laskennallisilla korvauksilla kuin vuonna 2021. Sosiaali- ja terveystoimi hakee valtionavustusta vuoden 2022 koronaepidemian välittömiin kustannuksiin, kun STM antaa ohjeistuksen valtionavustuksen hausta.

Koronaepidemian hoito- ja palveluvelka

Talousarvioon sisältyvästä koronaepidemia hoito- ja palveluvelkaan kohdennetun määrärahan, 45,0 milj. euroa arvioidaan toteutuvan kokonaisuudessaan. Hoito- ja palveluvelkaa puretaan muun muassa palvelusetelien, ostopalvelujen, pidennettyjen aukioloaikojen avulla, lisä- ja ylitöillä sekä palkkaamalla lisähenkilöstöä, mutta epidemian pitkittyessä myös hoito- ja palveluvelka kasvaa ja kumuloituu. Hoito- ja palveluvelkaan liittyvää toimintaa ei voida täysin erottaa normaalitoiminnasta.

Myös hoito- ja palveluvelan ennusteessa on epävarmuutta sekä koronatilanteen pitkittymisen että henkilöstön ja ostopalvelujen saatavuuden osalta. Epävarmuutta tuo myös, miten paljon Ukrainasta saapuvat tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja (muun muassa neuvolan, kouluterveydenhuollon, kiireettömän hoidon, suun terveydenhuollon, psykososiaalisen tuen ja lastensuojelun palveluja).

Sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalveluissa on ylityspainetta noin 15,6 miljoonaa euroa, josta sote-uudistukseen liittyvien hankkeiden osa-aikaisten työntekijöiden henkilöstökustannukset ovat noin 1,0 miljoonaa euroa ja koronaepidemiasta johtuvia lisäkustannuksia 3,0 miljoonaa euroa.

Suurimmat ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 14,8 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 5,5 miljoonaa euroa ja muissa ostoissa 0,6 miljoonaa euroa. Vastaavasti alitusta arvioidaan henkilöstökustannuksissa 5,0 miljoonaa euroa ja avustuksissa ja muissa kuluissa yhteensä 0,4 miljoonaa euroa.

Lastensuojelussa ylityspainetta on 4,0 miljoonaa euroa, joka koostuu lähes kokonaisuudessaan asiakaspalvelujen ostoista. Koronaepidemian lisäkustannusten osuus ylityspaineesta on 0,7 miljoonaa euroa.

Asiakaspalvelujen arvioidaan olevan vuoden 2021 tilinpäätöksen tasolla, mutta ylittävän vuoden 2022 talousarvion. Asiakaspalvelujen ostojen ylityspaine johtuu erityis- ja vaativan tason laitoshoidon ostoista. Lastensuojelun asiakasmäärät ja sijaishuollon asiakasmäärät ovat laskussa tavoitteiden mukaisesti, mutta haasteena on vaativahoitoisten lasten osuuden kasvu.

Lastensuojelun vaativahoitoisten lasten määrään pyritään vaikuttamaan muun muassa lasten ja nuorten mielen hyvinvointi ja päihdepalveluketjun kehittämisellä oikea-aikaisen tuen tarjoamiseksi, HUSin ja lastensuojelun palveluiden väliin pudonneille lapsille kohdennetulla jalkautuvalla intensiivisellä HEHKU-työryhmätyöskentelyllä sekä toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireilevia nuoria tukevalla Toivo-työryhmällä. Myös uusi toimintamalli on käynnistymässä asiakastyön tueksi vaativien kehitysvammaisten lasten ja nuorten tueksi.

Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on ylityspainetta 0,9 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista, muiden palvelujen ostoista sekä muista ostoista. Koronaepidemian välittömiä lisäkustannuksia on 1,2 miljoonaa euroa.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa ennustetaan alitusta 1,1 miljoonaa euroa. Koronaepidemian ja Ukrainasta saapuvien lisäkustannuksia on yhteensä 1,0 miljoonaa euroa

Vammaistyössä ylityspainetta on 10,6 miljoonaa euroa, joka koostuu asiakaspalvelujen ostoista ja muiden palvelujen ostoista, yhteensä 15,4 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa, avustuksissa ja muissa ostoissa, yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Ylityspaine johtuu asumispalvelujen muun muassa erityisen vaativan (mukaan lukien tahdosta riippumattoman) laitoshoidon kustannuksista sekä päiväaikaisen toiminnan asiakaskuljetusten kustannusten kasvusta ja vuokratyövoiman käytöstä. Koronan välittömiä lisäkustannuksia ylityspaineesta on 0,5 miljoonaa euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisissä kustannuksissa on ylityspainetta 1,2 miljoonaa euroa, joka koostuu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvien hankkeiden henkilöstökustannuksista, 1,0 miljoonaa euroa ja koronan lisäkustannuksista, 0,2 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalveluissa on ylityspainetta noin 34,1 miljoonaa euroa, josta valtaosa on koronan välittömiä lisäkustannuksia, 36,6 miljoonaa euroa.

Suurimmat ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 11,6 miljoonaa euroa, henkilöstömenoissa, 11,6 miljoonaa euroa, muissa palvelunostoissa 14,2 miljoonaa euroa sekä muissa ostoissa 4,6 miljoonaa euroa.

Terveysasemien ja sisätautien poliklinikalla on ylityspainetta 35,4 miljoonaa euroa, joka koostuu kokonaisuudessaan koronaepidemian välittömistä lisäkustannuksista. Ilman koronaepidemian lisäkustannuksia terveysasemien ja sisätautien poliklinikan ennuste on toteutumassa budjetin mukaisena.

Psykiatria- ja päihdepalvelujen budjetin arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koronaepidemian välittömiä lisäkustannuksia on 1,7 miljoonaa euroa ja teknistä ylitystä HUSin päivystykselle tuotetuista palveluista 1,0 miljoonaa euroa.

Suun terveydenhuollon arvioidaan alittavan budjetin 1,2 miljoonaa euroa, missä on mukana koronaepidemian kustannusvaikutus 0,8 miljoonaa euroa. Suurimmat alitukset tulevat henkilöstömenoista henkilöstön saatavuuden haasteiden vuoksi.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on ylityspainetta 8,5 miljoonaa euroa, joka koostuu kokonaisuudessaan koronaepidemian välittömistä kustannuksista. Sairaala-, hoiva- ja kuntoutuspalveluissa koronaepidemian kustannusvaikutus on 8,5 miljoonaa euroa (lisäkustannuksia on 9,7 miljoonaa euroa ja koronaepidemian menosäästöjä 1,2 miljoonaa euroa).

Hallinnon arvioidaan alittavan budjetin 0,2 miljoonaa euroa, joka koostuu henkilöstömenoista. Koronaepidemian lisäkustannuksia on ennusteessa 0,2 miljoonaa euroa. Hallintoon kohdistetun hoito- ja palveluvelan määrärahan, 0,3 miljoona euroa arvioidaan toteutuvan budjetoidun mukaisesti.

Toimialan yhteisten menojen arvioidaan ylittävän budjetin noin 44,4 miljoonaa, joka koostuu koronaepidemian välittömistä kustannuksista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen kokoaikaisten työntekijöiden henkilöstökustannuksista ja hankkeen palvelujen ostoista.

Koronaepidemian kustannukset toimialan yhteisissä ovat noin 45,1 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin koronatestauksen arvioiduista kustannuksista 40,0 miljoonaa euroa. Muita koronaepidemian välittömiä kustannuksia toimialan yhteisissä kustannuksissa on muun muassa henkilöstömenoissa ja omassa suojavarustevarastossa.

Toimeentulotuki (51002)

Toimeentulotuen tulojen arvioidaan alittavan budjetin 1,2 miljoonaa euroa. Pakolaisten ja paluumuuttajien korvausten arvioidaan jäävän noin 1,0 miljoonaa euroa alle talousarvion ja valtion korvausten kuntouttavasta työtoiminnasta noin 0,2 miljoonaa euroa.

Täydentävän toimeentulotuen arvioidaan alittavan budjetin 0,2 miljoonaa euroa, ehkäisevän toimeentulotuen 0,3 miljoonaa euroa ja kotouttamistuen 0,9 miljoonaa euroa.

Toimeentulotuen menojen arvioidaan alittavan budjetin 1,4 milj. euroa. Asiakasmäärän ennakoitiin koronaepidemian alkuvaiheessa kasvavan lomautusten ja irtisanomisten seurauksena, mutta asiakasmäärä on laskenut koko epidemian ajan. Tammi-helmikuussa 2022 Kansaneläkelaitoksen perustoimeentulotuen saajatalouksien määrä on ollut alhaisempi kuin vuonna 2021; -8,2% tammikuussa ja -7,2% helmikuussa. Kuukausitasolla kotitalouksia on ollut noin 500 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Kelan perustoimeentulotuen kustannukset ovat olleet myös laskussa yhteensä -3,2% vuoden alusta.

Valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (51003)

Valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen osalta tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 2,1 miljoonaa euroa ja menojen ylittävän budjetin 0,4 miljoonaa euroa. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan 1,7 miljoonaa euroa parempana kuin talousarviossa. Valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen aiheutuneet kustannukset ovat kaupungin näkökulmasta valtiolta läpilaskutettavia eriä.

Apotti (51004)

Apotti-hankkeen tulojen ja menojen arvioidaan tässä vaiheessa toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (51005)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri arvioi tammi-helmikuun toteuman perusteella, että Helsingin HUS-talousarviokohdan (jäsenkuntamaksuosuus, kapitaatioperusteiset palvelut, kalliin hoidon tasaus, muiden palvelujen laskutus) toteuma Helsingille on 762,6 miljoonaa euroa, joka ylittää Helsingin vuoden 2022 talousarvion 30,8 miljoonalla eurolla. HUSin oma talousarvio Helsingille on 776,1 miljoonaa euroa (44,3 miljoonaa euroa suurempi kuin Helsingin HUSin talousarvio), jonka HUS arvioi alittavansa tässä vaiheessa noin 13,6 miljoonalla eurolla.

HUSin tekee ensimmäisen virallisen ennusteen toukokuussa ja tämänhetkinen arvio sisältää suurta epävarmuutta muun muassa työmarkkinajärjestöjen työtaistelun vaikutusten ja palveluvelan purkamisen osalta.

Investoinnit

Investointien arvioidaan toteutuvan seuraavasti:

Irtaimen omaisuuden määräraha sisältää ylitysoikeuden vuodelta 2021 siirtyneistä hankinnoista, joita varten kaupunginvaltuusto on 16.3.2022 § 63 myöntänyt yhteensä 6,1 miljoonan euron suuruisen ylitysoikeuden vuodelle 2022. Määrärahaa jäi vuonna 2021 käyttämättä kalustehankintojen myöhästymisestä sekä tietotekniikkahankinnoissa kesken olevien hankkeiden toteutuksissa sekä koronaepidemiasta johtuvista työasemien ja laitteiden viivästyneistä toimituksista.

Kaupunkistrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Sosiaali- ja terveystoimi toteuttaa kaupunkistrategiaa, keskeisiä kaupunkistrategian tavoitteita sekä kaupunkiyhteisiä tavoitteita yhdessä muiden toimialojen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian tavoitteita ovat muun muassa koronaepidemiasta palautuminen, helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen.

Sosiaali- ja terveystoimialalla keskeinen vuoden 2022 tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen toimeenpanon valmistelu, lakisääteisen palvelustrategian ja järjestämisen johtamisen sekä erikoissairaanhoidon ohjauksen vahvistaminen.

Muita toimialan keskeisiä tavoitteita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, matalan kynnyksen palvelujen, mielenterveyspalvelujen ja kaupunkilaisten lähelle tulevien jalkautuvien palvelujen vahvistaminen, iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen sekä asiakkaille yhteensopivien ja digitaalisten palvelujen järjestäminen.

Muun muassa lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan, lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan ja varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa.

Terveysasemien lääkärien kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan. Matalan kynnyksen Mieppi-mielenterveyspalvelupisteitä lisätään sekä avataan toinen Nuorisoasema sekä edistetään terapiatakuun käyttöönottoa.

Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja.

Kotona asumista tukevia palveluja kehitetään Kustannustietoinen kotihoito KUSTI-hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää ratkaisuja iäkkäiden kotona asumisen tukemiseen.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Koronaepidemian ja asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönoton vuoksi kaikki toiminnalliset tavoitteet eivät ole vertailukelpoisia alkuperäisten talousarviotavoitteiden määrittelyjen osalta.

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Koronaepidemia ja Ukrainasta saapuvien palvelujen järjestäminen aiheuttaa sosiaali- ja terveystoimessa edelleen vuonna 2022 kiireettömän hoidon ja palvelujen saatavuuden huomattavaa vähenemistä, erilaisia poikkeusjärjestelyjä henkilöstön työtehtävissä riittävän henkilöstön turvaamiseksi sekä huomattavia kustannusvaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen talouteen.

Päätös tullut nähtäväksi 28.04.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §