Vahingonkorvaus, henkilövahinko 22.2.2022, Temppelikatu 25

HEL 2022-003898
Asialla on uudempia käsittelyjä
20. / 685 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 7.7.2022 § 27 (liukastuminen)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 7.7.2022 (27 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 7.7.2022 (27 §) päätöksellään hylännyt 28.2.2022 osoitteessa Temppelikatu 25 tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään yhteensä 7.130,00 euron vaatimuksen vahingonkorvauksesta 28.2.2022 kello 20.00 jäisellä ja osin hiekoitetulla jalkakäytävällä osoitteessa Temppelikatu 25 tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun muassa, että kunnossapitäjän olisi pitänyt hiekoittaa kyseistä katualuetta tiheämmällä aikavälillä. Viittaamaansa oikeuskäytäntöön nojaten hakija katsoo, että noudatettua kolmen päivän hiekoitusväliä on pidettävä riittämättömänä silloin, kun katujen tiedetään olevan erittäin liukkaita, sääolosuhteet eivät ole ennalta-arvaamattomia, hiekoitushiekan käyttäminen lumisateen tai vastaavan syyn vuoksi ei ole perusteetonta, käsillä ei ole ylivoimaista estettä ja vahinkopaikka on erittäin vilkkaasti liikennöity päivisin ja iltaisin. Hiekoittamattomia jäätyneitä kohtia on ollut vahinkopaikalla enemmän, kuin mitä kohtuudella voidaan hyväksyä. Suojateiden välitöntä läheisyyttä on pidettävä huolellisuusvelvoitetta ennestään korottavana seikkana. Kaupunki ei ollut rajannut liukasta katualuetta puomein tai merkinnyt varoitusmerkeillä. Hakija itse ei ollut myötävaikuttanut vahingon syntymiseen omalla toiminnallaan.

Perustelut

Lautakunta viittasi hallintopäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi hallintopäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä ajoittainen liukkaus synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, joten pelkästään siitä, että talviolosuhteissa on tapahtunut liukastuminen, ei yksinään seuraa kunnossapitovelvollisen vahingonkorvausvastuuta.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.

Lämpötila on vahinkopäivänä ja sitä edeltävän yön ajan vaihdellut 0 asteen molemmin puolin, ollen vahingon tapahtuma-aikaan +1 astetta. Sateita ei ole esiintynyt. Kunnossapidon selvityksen mukaan vahinkopaikka on GPS-tietojen mukaan hiekoitettu edellisen kerran ennen vahinkoa vahinkopäivän aamuna kello 9.49 ja sitä edeltävän kerran 25.2.2022 kello 8.15. Näiden hiekoitusten jälkeen tai välillä ei ole mitattu sellaisia sateita tai sellaista liukkauden tuntuvaa lisääntymistä, että olisi tullut ryhtyä ylimääräisiin kunnossapidon toimenpiteisiin. Myöskään kelikeskus ei ole hälyttänyt.

Lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin on jalankulkijan kannalta ennalta arvattavissa, että jalkakäytävät ja kadut saattavat olla liukkaita asianmukaisesta kunnossapidosta huolimatta. Vahinkopaikkaa oli kaupungin normien mukaisesti hiekoitettu viimeksi vahinkopäivän aamuna ja sitä edeltävän kerran 25.2.2022. Hakijan toimittamien kuvien perusteella on todettavissa, että paikalla on ollut runsaasti hiekkaa. Kaupungille ei ole tullut lähiajoilta muita korvausvaatimuksia. Paikan vilkkaus huomioon ottaen tämäkin osoittaa, että kaupungin käytäntöjen mukainen hiekoituksen taajuus on vallinneen, tavanomaisen talvikelin aikana ollut riittävää.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessa, että hallintopäällikön päätöksessä on siteerattu virheellisesti ratkaisun KKO 1998:147 oikeusohjetta. Ratkaisutekstissä todetaan, että "Liukkaudentorjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että tiet eivät koskaan olisi liukkaat" (vrt. hallintopäällikön päätös: "…että kadut eivät koskaan olisi liukkaat"). Hakija katsoo, että oikeusohje on tuolloin voimassa olleen lainsäädännön valossa ollut sovellettavissa vain maanteihin, ei katuihin.

Voimassa oleva tieliikennelaki (729/2018) koskee liikennettä tiellä ja tiellä tarkoitetaan määritelmällisesti myös katua. Kunnossapitolain (669/1978) mukaan kadun kunnossapito käsittää myös toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapito käsittää myös toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi tyydyttävässä kunnossa, kuten esim. liukkauden torjumisen. Oikeuskäytännön soveltamisessa on aina otettava huomioon ennakkopäätöksen antamisen aikaan voimassa olleet säännökset, käytännöt yms. Kaupunki kuitenkin katsoo, että hakijan siteeraama ennakkotapauksen KKO 1998:147 kohta soveltuu edelleen periaatteena sekä yleisiin maanteihin että katuihin. Kummankaan osalta ei ole suomalaisessa talvi-ilmastossa milloinkaan ollut mahdollista toteuttaa liukkaudentorjuntaa siten, että ne eivät koskaan olisi liukkaat. Mahdolliset virheet, laiminlyönnit tai huolimattomuudet eli tienpitäjän tuottamuksen olemassaolo on joka tapauksessa aina täytynyt arvioida tapauskohtaisesti erikseen.

Liukkaudentorjuntaa ei ole mahdollista reaaliajassa toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Tämä on asettanut jalankulkijoille erityisen tarpeen noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta kadulla liikuttaessa.

Kaupunki katsoo, että tapauksessa ei ole todettavissa kaupungin kunnossapitotoimien laiminlyöntiä, virhettä tai huolimattomuutta, vaan liukkaudentorjuntaa on ennen vahinkoa suoritettu asianmukaisesti ja olosuhteet huomioon ottaen riittävästi. Kyseessä on ollut valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle liukastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 1-4 §

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätietojen antaja

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512

kymp.korvausasiat@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Oikaisuvaatimus 25.7.2022-002
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k
3. Oikaisuvaatimus 25.7.2022-002, saate
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.