Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023 - 2025
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotus vuodeksi 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024‒2025
Päätös
Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen (liite 1) vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2023−2025 (liite 1).
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvion laadinnassa on noudatettu kaupunginhallituksen 27.6.2022 § 505 päättämää talousarvioehdotuksen vuoden 2023 raamia ja laatimisohjeita.
Lainsäädäntö (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla 20 §) velvoittaa Helsingin kaupungin eriyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen talouden muusta kaupungin taloudesta. Talousarviossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala esitetään erillisenä osana, jolla on omat käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan määrärahat perustuvat valtion rahoitukseen. Toimialan talous- ja toimintatietojen tulee olla vertailtavissa Suomen hyvinvointialueisiin.
Talousarvioehdotuksessa vuosikatteen tulee kattaa poistot eikä toiminnan ja investointien rahavirta voi olla negatiivinen. Rahoitusosassa esitetään sosiaaliseen luototuksen lainananto sekä lainojen lyhennykset, jotka katetaan myös valtion rahoituksesta.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan (sotepe-toimialan) rahoitus tulee valtiolta. Yleiskatteellinen rahoitus on sidottu kustannustason ja väestökasvun muutokseen sekä lakisääteisten tehtävämuutosten rahoitukseen. Kustannustason muutosta ilmentää hyvinvointialueiden kustannustasoindeksi ja väestönkasvua sosiaali- ja terveydenhuollon sote-palvelutarvekerroin. Valtion rahoitusmallissa on Helsingin kannalta ongelmallista, että hyvinvointialueen osuus koko maan vuoden 2022 siirtyvistä kustannuksista perustuu tilinpäätöksen 2021 ja talousarvion 2022 keskiarvolukuun. Lisäksi laskennallisen rahoituksen palvelutarvetekijät ovat Helsingin kannalta epäedulliset eivätkä huomioi riittävästi Helsingin erityispiirteitä. Valtion rahoitus ei huomioi myöskään koronan hoitovelkaa eikä luultavasti täysimääräisesti kustannustason nousua ja palkkaratkaisua, joten sotepe-toimialan ennakoitu tuottavuuden kehittämisen tarve kasvaa tämän hetkisten tietojen mukaan kaupunkistrategian mukaista 0,5 % tuottavuustavoitetta korkeammaksi.
Valtion rahoitus huomioi hyvinvointialueiden lakisääteiset tehtävämuutokset vain osittain. Vuodelle 2023 rahoitukseen on sisällytetty määrärahoja ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen nostamiseen, terveyspalvelujen ja suun terveydenhuollon hoitotakuuseen, vammaispalvelujen uudistukseen sekä oppilashuollon palveluihin. Valtion tehtävämuutoksiin osoittama rahoitus on merkittävästi pienempi kuin Helsingin arvio tehtävämuutoksien kustannuksista. Helsingin näkemyksen mukaan valtion tulee korvata lakisääteiset tehtävämuutokset täysimääräisesti.
Valtion rahoituksessa siirtyvien kustannusten ja laskennallisen rahoituksen eroa tasaa siirtymätasaus. Vuonna 2023 siirtymätasaus kattaa täysimääräisesti siirtyvien kustannusten ja laskennallisen rahoituksen eron. Vuodesta 2024 lähtien siirtymätasaus vähenee portaittain kuuden vuoden aikana: Vuonna 2024 vähennys on -10 euroa/asukas ja lopputilanteessa -100 euroa/asukas. Tämä tulee osaltaan vaatimaan tuottavuuden jatkuvan kehittämisen tarvetta Helsingissä.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus on maamme tähän mennessä suurin palvelujen ja hallinnon uudistus. Erillisratkaisun mukaisesti Helsinki jatkaa ainoana kuntana järjestämisvastuullisena sosiaali- ja terveydenhuollossa ja pelastustoimessa. Henkilöstön asema säilyy ja työnantaja on edelleen Helsingin kaupunki. Uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen valtionohjaus vahvistuu, koska valtio rahoittaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut.
Strategisessa suunnittelussa huomioidaan jatkossa kaupunkistrategian lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluille sekä pelastustoimelle asetettavat valtakunnalliset nelivuotiset tavoitteet sekä ministeriöiden antama ohjaus. Sotepe-toimialaa ohjataan lainsäädännöllä sekä ministeriöiden kanssa käytävissä vuosittaisissa neuvotteluissa.
Sotepe-toimialan palvelustrategia laaditaan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä johtamista varten (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 11 §). Palvelustrategiassa kaupunkistrategian tavoitteita täsmennetään ja täydennetään toimialan yhteisillä järjestäjätason tavoitteilla, keinoilla ja lupauksilla helsinkiläisille. Pelastustoimea ohjaa pelastustoimen palvelutasopäätös (laki pelastustoimen järjestämisestä, 6 §).
Talouden eriyttämisen vaikutukset
Sotepe-toimialan rahoituksen eriyttämisestä seuraa muutoksia kaupunkiyhteisten palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen. Sotepe toimiala laatii muiden toimialojen ja kanslian kanssa sopimukset sotepelle tuotettavista palveluista ja sotepen muille tuottamista palveluista sekä näitä koskevista veloituksista.
Tiettyjä kaupungin toimintoja on järjestelty sotepe-uudistuksen johdosta uudelleen. Asukastalotoiminta, ruoka-aputoiminta sekä sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimialan järjestöavustusten hallinnollinen käsittely ja valmistelu siirtyvät kaupunginkansliaan. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala toimii järjestäjänä ja rahoittajana sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tuottajana oppilas- ja opiskelijahuollon sekä kehitysvammaisten loma- ja iltapäivätoiminnan osalta. Parhaillaan on selvityksessä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) sekä sotepe-toimialan palkkatukityöllistämisen siirto kaupunginkansliasta sotepe-toimialalle.
Keskeiset painopisteet vuodelle 2023
Valtakunnallisen sote-uudistuksen myötä Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala ja pelastuslaitos yhdistyvät yhdeksi toimialaksi 1.1.2023. Uuden sotepe-toimialan viisi keskeisintä painopistettä vuonna 2023 ovat:
- sosiaali- ja terveystoimialan sekä pelastuslaitoksen yhdistämistä koskevan uudistuksen toimeenpano
- henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden parantaminen
- palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen
- palvelujen vahvistaminen digitalisaation avulla
- koronapandemiasta palautuminen.
Uudistuksen tavoitteet ja lainsäädäntö määrittävät palvelujen järjestämisvastuuta ja velvoittavat järjestämisen vahvistamiseen. Pelastustoimessa sisäministeriön valtakunnallinen ohjaus vahvistuu. Lisäksi sekä sosiaali- ja terveystoimessa että pelastustoimessa laaditaan järjestämislakien edellyttämät omavalvontaohjelmat.
Uudella toimialalla on kolme sosiaali- ja terveyspalveluja järjestävää palvelukokonaisuutta sekä neljäntenä pelastuslaitos, joka muodostaa pelastustoimen palvelukokonaisuuden.
Henkilöstön saatavuus, riittävyys ja pysyvyys tulevat olemaan tulevina vuosina sotepe-toimialan kriittisiä haasteita. Lisäksi lainsäädännölliset muutokset muun muassa henkilöstömitoituksiin ja hoitotakuun tiukennukseen aiheuttavat henkilöstön osalta huomattavia paineita. Samalla palvelutarve kasvaa etenkin lastensuojelun vaativassa hoidossa ja ikääntyneiden palveluissa. Myös koronapandemiasta (COVID-19) johtuva hoito- ja palveluvelka lisää palvelujen ja henkilöstön tarvetta. Tilanne tulee vaikuttamaan henkilöstön sijoittumiseen, rekrytointiin ja muiden palvelujen saatavuuteen vielä pitkään.
Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parannetaan muun muassa lisäämällä digitaalisia palveluratkaisuja, tarjoamalla etäpalveluja aiempaa enemmän, laajentamalla palveluaikoja mahdollisuuksien mukaan ja turvaamalla riittävä henkilöstö. Myös ennaltaehkäiseviin, oikea-aikaisiin ja matalan kynnyksen palveluihin panostetaan sekä hyödynnetään monituottajamallia ja moniammatillisuutta.
Koronapandemiasta palautumista edistetään purkamalla hoito- ja palveluvelkaa, jotta palvelut palautuvat vähintään pandemiaa edeltävälle tasolle. Edelleen vastataan korona-ajan aiheuttamiin ongelmiin, joiden pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä pystytä täysin arviomaan. Myös esimerkiksi koronarokotukset voivat jatkua vielä pitkään. Koronapandemiasta palautumista tukevat samat toimenpiteet, jotka edistävät palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta muutenkin. Myös palvelujen vahvistaminen digitalisaation avulla tukee palautumista.
Toimialan sitovat ja muut toiminnan tavoitteet
Sotepe-toimialalla on yhteensä seitsemän sitovaa toiminnan tavoitetta, joiden avulla toteutetaan kaupunkistrategiaa. Sitovat tavoitteet ovat: 1. Edistämme helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä. 2. Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti. 3. Liikkumissopimus on käytössä kaikissa sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa. 4. Iäkkäiden ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olevien määrä vähenee. 5. Asiakkaiden aktiivista Maisan käyttöä tuetaan tehostamalla asiakkaiden Maisa viesteihin vastaamista. 6. Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen. 7. Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia. Sitovilla toiminnan tavoitteilla tavoitellaan helsinkiläisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden paranemista.
Kaupunkiyhteisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) tavoitteita on kaksi. Ensimmäinen tavoite on parantaa mielen hyvinvoinnin varhaista tukea lasten ja nuorten arjessa. Toinen tavoite on parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia lähteä liikkeelle, liikkua ja harrastaa yhdessä. Kaupunkiuudistuksen talousarvion 2023 kaupunkiyhteinen tavoite on, että turvallisuuden tunnetta parannetaan kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristöä ja palveluita kehittämällä. Sotepe toimiala osallistuu kaupunkiyhteisten tavoitteiden toteuttamiseen toimialan toimintaan kohdistuvilla toimenpiteillä.
Talousarvioehdotus
Esitys sotepe-toimialan vuoden 2023 talousarvioksi ja vuosien 2024–2025 taloussuunnitelmaksi on tämän asian liitteenä 1. Viimeisimmän ministeriöltä saadun rahoituslaskelman (25.8.) mukaan vuoden 2023 valtion rahoitus sotepe-palveluille on 2 589,7 miljoonaa euroa. Kasvua suhteessa siirtyviin kustannuksiin on 5,3 %. Kun huomioidaan valtion rahoituksesta katettavat uudet velvoitteet, menokasvua suhteessa vuoden 2022 toimintamenoihin on 3,4 %.
| 1 000 euroa | Kasvu-% siirtyvät kustannukset | |
| Siirtyvät kustannukset 2022 | 2 458 575 | |
| Laskennallinen rahoitus 2023 | 2 359 756 | |
| Siirtymätasaus 2023 | 229 990 | |
| Rahoitus yhteensä 2023 | 2 589 747 | 5,3 |
| 1 000 euroa | TP2021 | TA2022 | TA2023 | TS2024 | TS2025 |
| Toiminta- tulot | 367 012 | 185 600 | 188 000 | 188 000 | 188 000 |
| Toiminta-menot | 2 577 401 | 2 520 144 | 2 761 747 | 2 851 069 | 2 933 716 |
| Toiminta- kate | -2 210 389 | -2 334 544 | -2 573 747 | -2 663 069 | -2 745 716 |
| Toiminta-menokasvu (euroa) | 241 603 | 89 322 | 82 647 | ||
| Toiminta-menokasvu % | 9,6 (luku sisältää rahoitus uusiin velvoitteisiin) | 3,2 | 2,9 |
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on talousarviossa yksi valtuustoon nähden sitova nettobudjetoitu talousarviokohta Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Talousarviokohdan tulot ovat myyntituloja, maksutuloja, tukia ja avustuksia sekä muita toimintatuloja. Valtion osuuksina saatu rahoitus esitetään tuloslaskelmassa, ei käyttötalousosassa. Talousarviokohdalla on kaksi alakohtaa: Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä HUS-yhtymä.
Talouden eriyttämisen vuoksi sotepe-toimialalle tulee uusia kustannuksia katettavaksi valtion rahoituksesta. Nämä kustannukset on vyörytetty sotepe-kustannusten sekä tilinpäätös 2021 että talousarvio 2022 tilastoihin valtion ohjeistusten mukaisesti. Vyörytettyjä kustannuksia ovat esimerkiksi kaupunginkanslian sotepelle tuottamat palvelut ja kaupunkiyhteiset kustannukset, oppilashuollon kustannukset sekä työllisyyteen liittyvät tehtävät.
Sotepe-toimialan toimintatuottoja on kasvatettu vuoden 2022 talousarvioon verrattuna pelastuslaitoksen väestönsuojien huollosta ja kunnossapidosta saamilla tuloilla. Toimintamenojen taso on määritetty niin, että tuloslaskelmassa vuosikate kattaa poistot. Sotepe-toimialan menoarvio on laskettu huomioimalla uudet kustannuserät, väestönkasvu, kustannustason nousu sekä tuottavuustavoite. Kokonaismenotason määrittelee valtion rahoitus, joten tuottavuustavoite määräytyy sen mukaan, miten paljon laskennalliset tarpeet poikkeavat valtion rahoituksesta. Tämän hetkisten laskelmien mukaan valtion rahoituksen taso on suhteessa laskennallisiin tarpeisiin alhainen ja sotepe-toimialan tuottavuustavoite tulee olemaan korkeampi kuin kaupunkistrategian 0,5 %. Tuottavuustavoite tulee tarkentumaan, kun ministeriö julkaisee lopulliset rahoituslaskelmansa 19.9. alkavalla viikolla. Tarkemmat määrärahojen kohdennukset palvelukokonaisuuksien ja palvelujen välillä päätetään tulosbudjetissa. Tulosbudjetissa toimintamenojen kasvua kohdennetaan erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää eniten kustannuksia.
Sotepe-toimialan talousarviota laaditaan tilanteessa, jossa kustannusten nousu on voimakasta sekä sotepe-toimialan palkkaratkaisun vaikutukset ovat epäselvät. Valtion rahoituksessa kustannusten nousu huomioidaan hyvinvointialueiden kustannusindeksissä, mutta indeksi ei luultavasti huomioi kustannusten kasvua täysimääräisesti.
Sotepe-toimialan talousarvioehdotus on laadittu vastuullisen taloudenpidon periaattein, jossa vuosikate kattaa poistot. Mikäli kokonaismenotasossa huomioitaisiin täysimääräisesti laskennalliset tarpeet, muodostuisi talousarvio alijäämäiseksi. Helsinki on kaikissa sotepe-uudistusta koskevissa lausunnoissaan korostanut, että valtion rahoituksen tulee huomioida Helsingin tarpeet ja erityispiirteet.
| TAE2023 | TS2024 | TS2025 | |
| Toimintatulot | 188 000 | 188 000 | 188 000 |
| Toimintamenot | 2 761 747 | 2 851 069 | 2 933 716 |
| Toimintakate | -2 573 747 | -2 663 069 | -2 745 716 |
| Valtion rahoitus | 2 589 747 | 2 679 069 | 2 761 716 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | |||
| Vuosikate | 16 000 | 16 000 | 16 000 |
| Poistot ja arvonalennukset | 16 000 | 16 000 | 16 000 |
| Tilikauden tulos | 0 | 0 | 0 |
HUS-yhtymän menot rahoitetaan Helsingin osalta Helsingin saamasta valtion rahoituksesta. HUS-yhtymän raami vuodelle 2023 on 767 milj. euroa, mikä on 4,8 prosenttia enemmän kuin HUS:lle varattu määräraha vuoden 2022 Helsingin talousarviossa.
Investoinnit ja irtain käyttöomaisuus
Irtaimen omaisuuden hankinnat rahoitetaan yleiskatteellisella valtion rahoituksella ja ne esitetään investointiosassa. Kaupunki rahoittaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttöön rakennettavan kiinteän omaisuuden. Hankkeiden vuokravaikutus esitetään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan investointisuunnitelmassa ja niihin varataan määrärahat käyttötalousosassa.
Liitteenä 2 on esitetty valtion ohjeistuksen mukainen investointisuunnitelma. Valtion ohjeistuksen mukaan investointisuunnitelmassa on esitettävä tiedot investoinneista ja investointeja vastaavista sopimuksista erikseen sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta. Investointeja vastaavia sopimuksia ovat esimerkiksi pitkäaikaiset vuokrasopimukset sekä sitoumukset useampaa vuotta koskeviin sopimuksiin.
Investointisuunnitelma on toimitettava 1.10.2022 mennessä sosiaali- ja terveysministeriöön (STM), sisäministeriöön (SM) ja valtionvarainministeriöön (VM). Investointisuunnitelma toimitetaan ministeriöön sotepe-jaoston päättämän tae-ehdotuksen mukaisena. Ministeriöt hyväksyvät investointisuunnitelman viimeistään 30.11.2022.
Sotepe-toimialan ehdotus irtaimen omaisuuden hankinnoiksi on 13 miljoonaa euroa, joka on 3 kolme miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvan vuoden irtaimen omaisuuden määräraha.
Talousarvion päätöksenteko
Talousarvioehdotuksesta vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2024–2025 päätetään samassa aikataulussa kuin palvelustrategiasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto esittää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2023–2025. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää toimialan toimintasuunnitelmasta ja tulosbudjeteista talousarvion noudattamisohjeissa esitettävän aikataulun mukaisesti tammikuussa 2023.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 06.09.2022 § 127
08.09.2022 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
07.09.2022 Ehdotuksen mukaan
07.09.2022 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
06.09.2022 Pöydälle
06.09.2022 Pöydälle
Sosiaali- ja terveyslautakunta 06.09.2022 § 181
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2025.
Merkitessään tiedoksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2024–2025 sosiaali- ja terveyslautakunta totesi samalla seuraavaa:
Samalla lautakunta katsoo, että tämän hetken valtionrahoituksen laskelmat aiheuttavat aiempaa suurempaa tuottavuuspainetta sotepe-palveluiden järjestämiselle. Erityisen ongelmallisena lautakunta pitää valmistelussa esitettyjä arvioita siitä, että valtion lisärahoitus uusien tehtävien ja velvoitteiden toteuttamiseen ei riitä täysimääräisesti kattamaan näistä uusista tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.
Lautakunta myös korostaa tarvetta varautua väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun myös vuonna 2023.
Käsittely
Sosiaali- ja terveyslautakunta ei katsonut tarpeelliseksi kuulla asiassa kutsuttuja asiantuntijoita, eivätkä nämä siitä syystä osallistuneet kokoukseen.
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Puheenjohtaja Daniel Sazonov: Lisätään päätösosaan seuraava:
"Samalla lautakunta katsoo, että tämän hetken valtionrahoituksen laskelmat aiheuttavat aiempaa suurempaa tuottavuuspainetta sotepe-palveluiden järjestämiselle. Erityisen ongelmallisena lautakunta pitää valmistelussa esitettyjä arvioita siitä, että valtion lisärahoitus uusien tehtävien ja velvoitteiden toteuttamiseen ei riitä täysimääräisesti kattamaan näistä uusista tehtävistä ja velvoitteista aiheutuvia kustannuksia. Lautakunta pitää välttämättömänä vaikuttamistyön jatkamista valtionrahoituksen tason oikaisemiseksi tarvetta vastaavalle tasolle.
Lautakunta myös korostaa tarvetta varautua väestön ikääntymisestä ja väestönkasvusta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun myös vuonna 2023."
Kannattaja: jäsen Oula Silvennoinen
Vastaehdotus 2:
Jäsen Pentti Arajärvi: Lisätään päätösosaan seuraava: "Helsingin ei tule talousarviokaudella ottaa käyttöön uusia palvelumaksuja tai korottaa nykyisiä kustannustason muutosta enempää."
Kannattaja: jäsen Sinikka Vepsä
Vastaehdotus 3:
Jäsen Laura Korpinen: Lisätään päätösosaan seuraava:
"Maahanmuuttajille ei tule järjestää erillisiä omia palveluita pelkän maahanmuuttajastatuksen perusteella, ellei laki siihen nimenomaisesti erikseen velvoita. Sosiaali- ja terveystoimialan varoista ei tule kustantaa uskonnollisiin menoihin liittyviä tiloja. Pelastustoimen integrointia harkitessa tulee varmistaa, etteivät pelastustoimen toiminnot heikkene. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei laajenneta muunkielisiksi. Vanhusten ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja ei tule vähentää tai vastaavasti on lisättävä tehostetun palveluasumisen paikkoja. Säästöjä sosiaali- ja terveystoimialalla tulisi etsiä purkamalla ylimääräistä byrokratiaa. Varat vaikeavammaisten tilapäishoitoon tulee sisällyttää budjettiin. Budjetissa pitäisi huomioida läpinäkyvästi maahanmuutosta aiheutuneet kustannukset, mihin hyväksytty kaupunkistrategia velvoittaa."
Kannattaja: jäsen Mikko Paunio
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti ilman äänestystä
puheenjohtaja Daniel Sazonovin vastaehdotuksen.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestyksien
tuloksena:
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Pentti Arajärvi)
Jaa-äänet: 8
Maaret Castrén, Laura Korpinen, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Mikko Paunio, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen
Ei-äänet: 5
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Kati Juva, Björn Månsson, Sinikka Vepsä
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 3 (jäsen Laura Korpinen)
Jaa-äänet: 11
Samuel Adouchief, Pentti Arajärvi, Maaret Castrén, Kati Juva, Minna Lindgren, Seija Muurinen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Daniel Sazonov, Oula Silvennoinen, Sinikka Vepsä
Ei-äänet: 2
Laura Korpinen, Mikko Paunio
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 11 - 2.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.
30.08.2022 Pöydälle
06.09.2022 Ehdotuksen mukaan
24.08.2022 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 42246
Päätös tullut nähtäväksi 29.09.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Riikka Henriksson, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 25543
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 42504