Toivomusponsi, tiedonkulun parantaminen nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista
Valtuutettujen Johanna Nuorteva, Pia Pakarinen ja Reetta Vanhanen toivomusponnet nuorten aloitejärjestelmän ja muiden vaikuttamiskanavien tunnettuuden parantamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 13.4.2022 hyväksymien toivomusponsien johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Käsitellessään nuorten aloitteita 13.4.2022 kaupunginvaltuusto on hyväksynyt seuraavat toivomusponnet:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistyönä kehitetään tapoja parantaa tiedonkulkua nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista. Selvitetään myös mahdollisia keinoja, miten perusopetuksen ja toisen asteen opettajat ja nuoret saisivat säännöllisesti tiedon ajankohtaisista nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista." (Johanna Nuorteva)
"Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että kaupunkitasoisiin opetussuunnitelmiin sisällytettäisiin helsinkiläisten nuorten konkreettiset vaikutusmahdollisuudet omassa kotikaupungissa." (Pia Pakarinen)
"Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta varmistaa, että kaikissa kouluissa opetuksen yhteydessä oppilaat saavat tiedon nuorten aloitejärjestelmästä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta nimittää kouluihin tukihenkilö edistämään tietoisuutta nuorten aloitejärjestelmästä." (Reetta Vanhanen)
Toivomusponsista on saatu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan, kasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä nuorisoneuvoston lausunnot. Osa lausunnoista on asian päätöshistoriassa ja osa liitteinä.
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on arvioitu sekä Lapsiystävällinen kunta -mallin yhteydessä että nuorten aiemman vaikuttamisjärjestelmä Ruudin strategiakauden 2017–2021 arvioinnissa. Arvioinneissa tunnistettiin, että kaupungista puuttuu systemaattiset ja yhteiset kanavat viestiä nuorille. Kaupungin tavat viestiä eivät vastaa nuorten todellisuutta ja viestit tavoittavat vain pienen osan nuorista. Toimialoilla on lisäksi hyvin erilaiset käytänteet nuorille viestimiseen.
Arvioinnissa nousi esiin myös, miten opettajat ja nuorisotyöntekijät kokevat nuorten sitouttamisen ja mukana pitämisen haasteellisena. On keskeistä vahvistaa nuorten arjen osallisuutta ja rohkaista nuoria etsimään itselleen sopivia tapoja vaikuttaa. Yksittäisten vaikuttamiskanavien tarkastelun sijaan pitäisi panostaa nuorten arjen osallisuuden vahvistamiseen, jotta nuorille syntyisi halu tarttua epäkohtiin ja tuoda äänensä kuuluviin. Nuorten aloitejärjestelmä nähdään usein kankeana, hitaana ja vieraana, ja se tavoittaa vain pienen osan helsinkiläisiä nuoria.
Vaikka opetussuunnitelmissa ja koulujen ja oppilaitosten käytännöissä on vahvistettu osallisuutta ja vaikuttamista määrätietoisesti, arjen osallisuuden tukeminen on silti tunnistettu kehittämiskohteeksi. Kaikki nuoret eivät koe olevansa yhteisönsä tärkeitä jäseniä ja kokevat irrallisuutta ja ulkopuolisuutta heihin liittyvässä toiminnassa ja päätöksenteossa.
On tärkeää, että nuoret tarttuvat heitä kiinnostaviin asioihin ja haluavat puuttua epäkohtiin. Oppilaitoksissa on paljon käytäntöjä, joissa oppijat ovat monin eri tavoin osallisina oppilaitoksen toiminnassa. Oppilaat harjoittelevat osallistuvan budjetoinnin prosesseja oppilaitoskohtaisen Ruuti-rahan, alueellisen Nuorten Budjetin sekä kaupunkitasoisen OmaStadin myötä. Jokainen kuuluu oppilas- tai opiskelijakuntaan, ja oppilailla on edustus koulujen ja oppilaitosten johtokunnissa. Tutortoiminta on myös aktiivinen osa koulu- ja oppilaitosarkea. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten omat ryhmät edistävät asioihin vaikuttamista ja muutostoimintaa kouluarjessa. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella oppilaat suunnittelevat ja kehittävät oppilaitoksen toimintaa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovat yhdessä tuottaneet nuorille ja oppilaitoksille suunnatun infojulisteen kaupungin nuorille tarjoamista vaikuttamiskanavista. Juliste tarjoaa myös nuorten kanssa työskenteleville opettajille ja nuorisotyöntekijöille selkeän koosteen siitä, mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorilla on. Julistetta on jaettu kattavasti vuodesta 2020 alkaen mm. oppilas- ja opiskelijakuntapäivillä, koulujen ja oppilaitosten ohjaaville opettajille ja Helsinki oppii -sivuilla. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on koottu myös Nuorten Helsinki -sivustolle.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on käytössään monia erilaisia tiedotuskanavia ja uusia on avattu tiedonkulun helpottamiseksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on lausunnossaan katsonut, että olisi tärkeää saada nuorten omat sosiaalisen median viestintäkanavat monipuolisesti osaksi nuorille kohdistettua viestintää. Nuorten palkkaaminen viestinnän toteutuksen tueksi toisi uudenlaista osaamista toimialan viestintään.
Yhteiskunnallisen osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamisen paikallisuus kuuluvat olennaisesti opetussuunnitelmiin. Opettajien tehtävänä on vahvistaa nuorten arjen osallisuutta ja käsitellä erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia niin kuntatasolla kuin laajemminkin. Oppilaita ja opiskelijoita kannustetaan ottamaan yhteiskunnallisesti kantaa, tekemään aloitteita ja viemään niitä eteenpäin.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei ole lausunnossaan kannattanut opetussuunnitelmaan tehtäviä tarkennuksia, sillä paikallisiin vaikuttamismahdollisuuksiin perehtyminen sisältyy jo kaupunkitasoisiin opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmissa korostetaan ymmärryksen ja kokemusten lisäämistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Opetussuunnitelmissa on sekä yleisellä tasolla kuvattu yhteiskunnallisen osaamisen lisäämistä että ainekohtaisissa sisällöissä sanoitettu yhteiskunnallista toimijuutta. Esimerkiksi yhteiskuntaopin sisällöissä aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttamisen paikallisuus on nostettu keskeisiksi opetuksen tavoitteiksi.
Yhteiskunnallista toimijuutta vahvistetaan kouluissa ja oppilaitoksissa yhteenkuuluvuuden lisäämisen, edustuksellisen vaikuttamisen ja muutokseen innostamisen myötä. Osallisuuden kokemus vahvistuu erilaisten oppijalähtöisten projektien, oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan, osallistuvan budjetoinnin prosessien ja äänestysten myötä. Kouluissa ja oppilaitoksissa on vahvat perinteet vaikuttamismahdollisuuksien käsittelemisen ja aktiivisuuden tukemisen parissa. Opetussuunnitelmaa täydennetään koulukohtaisissa toimintasuunnitelmissa, joissa koulut ja oppilaitokset kuvaavat, miten osallisuuden toteutumisesta huolehditaan.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei näe tarkoituksenmukaisena nimetä nuorten aloitejärjestelmälle tukihenkilöä kouluille. Tukihenkilön nimeäminen juuri aloitejärjestelmää varten sivuuttaisi lukuisat muut vaikuttamismahdollisuudet ja saattaisi jättää varjoon nuorelle mieluisaan vaikuttamiseen rohkaisemisen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on jo nimetty ohjaavat opettajat tukemaan oppilas- ja opiskelijakuntatoimintaa ja edistämään osallisuutta.
Nuorisoneuvosto on lausunnossaan kannattanut toivomusponsia ja toivoo niiden nopeaa täytäntöönpanoa. Nuorisoneuvoston mukaan nuorten aloitejärjestelmän käsittelyllä kouluopetuksessa on tiedotuksen lisäksi myös pedagogista arvoa. Sen myötä oppilaat ja opiskelijat oppivat kaupungin nuorille tarjoamasta vaikutuskeinosta, kunnallisen päätöksenteon rakenteesta, nuorisovaltuuston toiminnasta ja Helsingin nuorisoneuvoston asemasta nuorten aloitteiden käsittelyssä.
Nuorisoneuvosto ehdottaa lausunnossaan, että nuorten aloitekanava voitaisiin lisätä perusopetuksen kaupunkitasoiseen opetussuunnitelmaan ja sitä voitaisiin käsitellä sekä 6. luokalla että valinnaisella vuosiluokalla yläasteella. Myös lukion kaupunkitasoiseen opetussuunnitelmaan voitaisiin lisätä uusi valinnainen opintojakso, joka käsittelee kuntalaisvaikuttamista. Opintojakso voisi syventää tietoja kunnan toiminnasta ja päätöksentekoprosesseista ja käsitellä nuorten aloitekanavan ohella myös muita kuntalaisen vaikuttamiskeinoja. Nuorten aloitteet voitaisiin esittää tapana ehdottaa laaja-alaisia ja periaatteellisia muutoksia ja parannusehdotuksia kaupungin toimintaan.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee opetussuunnitelmatarkennusten sijaan tärkeänä, että oppilaiden ja opiskelijoiden arjen osallisuutta vahvistetaan ja nuoria kannustetaan uskomaan omiin kykyihinsä muuttaa asioita. Nuorten on tärkeää löytää omalle toiminnalleen sopivia vaikuttamisen paikkoja. Kaupungissa on monipuolisia vaikutusmahdollisuuksia, mutta niiden toimivuutta tulee arvioida yhdessä nuorten kanssa.
Kaupunginhallitus on 7.2.2022 asettanut lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän, jonka tehtävänä on edistää kaupunkitasoisesti lasten ja nuorten vaikuttamistoiminnan yhteensovittamista ja kehittämistä. Ohjausryhmätyön myötä toimialat alkavat yhteistyössä miettiä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamista. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori kokee osallisuutta ja uskoo mahdollisuuksiinsa vaikuttaa.
On tärkeää, että tiedonkulku eri toimialojen välillä on sujuvaa ja nuoret tavoittavaa. Vaikka erilaisia viestintäkanavia on onnistuttu kehittämään, kaupunkitasoisena tavoitteena on edelleen vahvistaa tiedonkulkua niin nuorten kuin kaupunkiorganisaationkin keskuudessa. Toivomusponsissa esiin nostetut asiat on kehittämistoiminnassa tunnistettu ja niihin tullaan tarttumaan lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän työskentelyssä.
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 13.09.2022 § 163
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää toivomuspontta kannatettavana. Helsingissä on tunnistettu haasteeksi tiedonkulku kaupungin työntekijöiden ja nuorten välillä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovat tehneet tiivistä yhteistyötä tiedottamisen selkeyttämiseksi, mutta kaupungissa on tunnistettu yhteistyön tiivistäminen kaikkien toimialojen ja kaupunginkanslian yhteiseksi tehtäväksi.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ovat tuottaneet yhdessä nuorille ja oppilaitoksille suunnatun infoposterin kaupungin helsinkiläisnuorille tarjoamista vaikuttamiskanavista. Posteri tarjoaa myös nuorten kanssa työskenteleville (esimerkiksi opettajat ja nuorisotyöntekijät) selkeän koosteen siitä, mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorilla kaupungissa on. Posteria on jaettu kattavasti vuodesta 2020 alkaen oppilas- ja opiskelijakuntapäivillä, koulujen ja oppilaitosten ohjaaville opettajille, Helsinki oppii -sivuilla ja muissa kaupungin materiaaleissa. Juliste on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kaupungissa on koottu myös Nuorten Helsinki -sivustolle, https://nuorten.hel.fi/osallistu-ja-vaikuta/miten-voit-vaikuttaa/.
Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän strategiakauden 2017–2021 arvioinnissa sekä Lapsiystävällinen kunta-ohjelman nykytilan kartoituksessa 2021 tunnistettiin, että kaupungista puuttuu systemaattiset ja yhteiset kanavat tavoittaa ja viestiä nuorille. Kaupungin tavat viestiä nuorille eivät vastaa nuorten todellisuutta, minkä takia lukuisat viestit tavoittavat vain pienen osan kaupungin nuorista. Lisäksi toimialoilla on hyvin erilaiset käytänteet nuorille viestimiseen.
Kaupunkistrategiassa (2021–2025) linjataan, että Helsinki edistää viestinnän ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien monikanavaisuutta, monimuotoisuutta ja monikielisyyttä huomioiden myös asuinalueiden väliset erot.
Helsinkiin elokuussa 2022 perustetun Lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän (7.2.2022) tehtävänä on edistää kaupunkitasoisesti lasten ja nuorten vaikuttamistoiminnan yhteensovittamista ja kehittämistä. Ohjausryhmän tehtävänä on laatia konkreettiset toimenpiteet, jotka hyväksytetään kaupunkitasoisissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausrakenteissa sekä kaupungin osallisuusmallin ohjausrakenteissa ja toimielimissä. Ohjausryhmän työ käynnistyy elokuussa 2022 ja sen myötä toimialat alkavat yhteistyössä miettiä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamista Helsingissä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että tiedonkulku eri toimialojen välillä on jouhevaa ja nuoret tavoittavaa. Vaikka erilaisia kanavia on onnistuttu kehittämään, on kaupunkitasoisena tavoitteena vahvistaa tiedonkulkua niin nuorten kuin kaupunkiorganisaation keskuudessakin. Kaupungin tulee määrätietoisesti etsiä kanavia, jotka parhaiten tavoittavat lapset, nuoret ja henkilökunnan sekä varmistaa, että kaupungissa on jaettu ymmärrys siitä, miten lapset, nuoret ja opettajat tavoittaa parhaiten.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että toivomusponnessa esiin nostetut asiat on kaupungilla tapahtuvassa kehittämistoiminnassa tunnistettu ja niihin tullaan tarttumaan Lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän työskentelyssä syksyllä 2022.
Esittelijä
Lisätiedot
Johanna Laukkanen, suunnittelija, puhelin: 310 89091
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 06.09.2022 § 220
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Johanna Nuortevan toivomusponnesta nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksien ja tiedottamisen monipuolistamiseksi seuraavan lausunnon:
Käsitellessään nuorten aloitteita ajalta 1.7.—31.12.2021 (13.4.2022, 7 §) kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla Johanna Nuortevan ehdottaman toivomusponnen: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan yhteistyönä kehitetään tapoja parantaa tiedonkulkua nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista. Selvitetään myös mahdollisia keinoja, miten perusopetuksen ja toisen asteen opettajat ja nuoret saisivat säännöllisesti tiedon ajankohtaisista nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksista.”
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää toivomuspontta kannatettavana. Helsingissä on tunnistettu haasteeksi tiedonkulku kaupungin työntekijöiden ja nuorten välillä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on tehnyt tiivistä yhteistyötä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa tiedottamisen selkeyttämiseksi, mutta kaupungissa on tunnistettu yhteistyön tiivistäminen kaikkien toimialojen ja kaupunginkanslian yhteiseksi kehittämiskohteeksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kehitetty ajankohtaisista asioista viestimisen keinoja, mutta tätä kehittämistyötä on syvennettävä edelleen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa työstetty kuvallista mallinnusta helsinkiläisnuorten vaikuttamisjärjestelmän selkeyttämiseksi oppilaitoksille. Mallinnuksesta ilmenee, mitä valmiita vaikuttamisen prosesseja kaupungissa on tarjolla ja mitä kanavia helsinkiläisnuori voi aktiivisesti hyödyntää. Mallinnuksen avulla myös oppilaitosten opettajat saavat selkeän koosteen siitä, mitä vaikuttamisen mahdollisuuksia helsinkiläisillä nuorilla kaupungissa on. Julistetta on jaettu oppilas- ja opiskelijakuntapäivillä, koulujen ja oppilaitosten ohjaaville opettajille, Helsinki oppii –sivuilla ja muissa kaupungin materiaaleissa. Juliste on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi oppijoille on koostettu Osallistu ja vaikuta –opas suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Oppaassa kuvataan oppijoille osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja ja kanavia Helsingissä. Opas on työstetty yhteistyössä nuorisoneuvoston jäsenten ja oppilas- ja opiskelijakuntien hallitusten kanssa. Sekä juliste että opas löytyvät Helsinki oppii –sivuilta https://helsinkioppii.hel.fi/julkaisut/osallistu-ja-vaikuta-opas-helsinkilaisille-oppijoille/.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on käytössään monia erilaisia tiedotuskanavia ja uusia kanavia on avattu tiedonkulun helpottamiseksi. Oppijoilla ja opetushenkilöstöllä on käytössä oppilas- ja opiskelijakuntien teams-ryhmät, jotka ovat kaikille avoimia. Ryhmissä tiedotetaan ajankohtaisista asioista, kyselyistä ja tapahtumista. Ryhmän kanavalla jaetaan myös kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta tulevia viestejä. Syys- ja kevätlukukaudella järjestettävät oppilas- ja opiskelijakuntapäivät tarjoavat erinomaisen foorumin tiedon- ja ajatustenvaihtoon. Lisäksi kerran kuussa järjestettävät oppilas- ja opiskelijakuntien aamukahvit toimivat matalan kynnyksen kohtaamisen paikkoina asioista tiedottamiselle ja ajankohtaisista asioista keskustelulle. Kun oppilaat ja opiskelijat kirjautuvat kaupungin koneilta omilla tunnuksillaan työkoneille, avautuu heille Aula –näkymä, jossa post it –lapputoiminnalla saa tuotua ajankohtaisia asioita oppijoiden näkyville.
Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän strategiakauden 2017–2021 arvioinnissa sekä Lapsiystävällinen kunta-ohjelman nykytilan kartoituksessa 2021 tunnistettiin, miten kaupungista puuttuu systemaattiset ja yhteiset kanavat tavoittaa ja viestiä nuorille. Kaupungin tavat viestiä nuorille eivät vastaa nuorten todellisuutta, minkä takia lukuisat viestit tavoittavat vain pienen osan kaupungin nuorista. Lisäksi toimialoilla on hyvin erilaiset käytänteet nuorille viestimiseen. Lautakunta katsoo, että on tärkeää saada nuorten omat sosiaalisen median viestintäkanavat monipuolisesti ja dynaamisesti osaksi nuorille kohdistettua viestintää. Lautakunta toteaa, että nuorten palkkaaminen viestinnän toteutuksen tueksi toisi uudenlaista osaamista ja asiantuntemusta toimialan viestintään ja tätä olisi syytä edistää.
Kaupunkistrategiassa (2021–2025) linjataan, että Helsinki edistää viestinnän ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien monikanavaisuutta, monimuotoisuutta ja monikielisyyttä huomioiden myös asuinalueiden väliset erot. Helsinkiin perustettavan Lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän (7.2.2022, 6 §) tehtävänä on edistää kaupunkitasoisesti lasten ja nuorten vaikuttamistoiminnan yhteensovittamista ja kehittämistä. Ohjausryhmän tehtävänä on laatia konkreettiset toimenpiteet, jotka hyväksytetään kaupunkitasoisissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausrakenteissa sekä kaupungin osallisuusmallin ohjausrakenteissa ja toimielimissä. Ohjausryhmän työ käynnistyy elokuussa 2022 ja sen myötä toimialat alkavat yhteistyössä miettiä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen vahvistamista Helsingissä.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee tärkeänä, että tiedonkulku eri toimialojen välillä on jouhevaa ja koulut ja oppilaitokset tavoittavaa. Vaikka erilaisia kanavia on onnistuttu kehittämään, on kaupunkitasoisena tavoitteena vahvistaa tiedonkulkua niin oppijoiden kuin henkilökunnankin keskuudessa. Kaupungilla tulee määrätietoisesti etsiä kanavia, jotka parhaiten tavoittavat lapset, nuoret ja henkilökunnan sekä varmistaa, että kaupungissa on jaettu ymmärrys siitä, miten lapset, nuoret ja opettajat tavoittaa parhaiten. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että toivomusponnessa esiin nostetut asiat on kaupungilla tapahtuvassa kehittämistoiminnassa tunnistettu ja niihin tullaan tarttumaan Lasten ja nuorten osallisuuden ohjausryhmän työskentelyssä syksyllä 2022.
Käsittely
Vastaehdotus:
Ozan Yanar: "Lisäys kuudennen kappaleen loppuun: ”Lautakunta katsoo, että on tärkeää saada nuorten omat sosiaalisen median viestintäkanavat monipuolisesti ja dynaamisesti osaksi nuorille kohdistettua viestintää. Lautakunta toteaa, että nuorten palkkaaminen viestinnän toteutuksen tueksi toisi uudenlaista osaamista ja asiantuntemusta toimialan viestintään ja tätä olisi syytä edistää."
Kannattaja: Petra Malin
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Ozan Yanarin ehdotuksen yksimielisesti.
23.08.2022 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Heidi Halkilahti, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 22889
Helena Antikainen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 35095
Kirsi Kukkonen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 81030
Päätös tullut nähtäväksi 02.11.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731