Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Poikkeaminen, Tapaninkylä

HEL 2022-005764
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 84

Tapaninkylä, Olkitie, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8560 seuraavasti:

  • Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e=0,20 lukuun e=0,25, jolloin uusi rakennusoikeus on 164,5 k-m², asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 131,6 k-m², ylitys 32,9 k-m² (25 %).
  • Autotalliosan sisältävän yksikerroksisen talousrakennuksen koko saa olla enintään 49,5 m², asemakaavan mukaan 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta.
  • Ulkoseinien paksuuden osalta siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala saadaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Teknisten tilojen osalta siten, että kerrosala saadaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Sisäänkäyntikatoksen saa toteuttaa osittain istutettavalle tontin osalle alustavien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Asuinrakennus on rakennettava kahteen tasoon (asuinrakennuksen kerrosalasta enintään 70 % yhdessä tasossa).
  • Tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa.
  • Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Rakennuspaikka

39. kaupunginosa (Tapaninkylä) **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa yhden asunnon pientalon (140 k-m²) sekä talousrakennuksen (49,5 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8560 siten, että tehokkuusluku nousee e=0,20 lukuun e=0,25, talousrakennustilojen enimmäiskerrosala tontilla ylittyy, ulkoseinien ja teknisten tilojen osalta voidaan ylittää kerrosala ja että sisäänkäyntikatos toteutetaan istutettavalle tontin osalle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontin tarkoituksenmukainen käyttö ja kaupunkirakenteen tiivistäminen puoltavat hieman asemakaavaa tehokkaampaa rakentamista. Hakijan mukaan viereisillä tonteilla on käytössä tehokkuus 0,25. Kaupunkikuvallisesti tehokkuuden noston merkitys on vähäinen, mutta tontin järkevän käytön kannalta nosto on perusteltu, jotta tiiviille tontille saadaan mahtumaan väljähkö perheasunto mielekkäillä pihatoiminnoilla. Tehokkuuden nostosta huolimatta rakennus soveltuu puolitoistakerroksisena ympäristöönsä eikä poikkea toteutuneesta kaupunkikuvasta. Pientalo noudattaa paikalta purettavan rakennuksen massoittelua kerrosluvultaan ja kattomuodoltaan.

Suunnitellun rakennusoikeuden noston jälkeen asuinrakennuksen kerrosala jakautuu kerroksiin suhteessa 70/30 (1 krs / 2 krs), jonka lisäksi osa varsinaisen käyttötarkoituksen mukaisesta rakennusoikeudesta eli asuntokerrosalasta voidaan käyttää yksikerroksiseen talousrakennukseen, joka yhdistyy asuinosaan katoksella. Suunnitellun talousrakennuksen enimmäiskerrosala on yhteensä 49,5 k-m² ja siihen sijoittuu autosuoja, varastotilaa sekä pihasauna saunatupineen. Asemakaavassa määrätään, että talous- ja autosuojatiloja saa rakentaa enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta. Tällä tontilla se vastaa kerrosalaneliömetreinä 39,5 k-m², jonka tontille suunniteltu talousrakennus ylittää enintään 10 k-m²:llä.

Vähäisenä poikkeamisena haettavaa poikkeamista sisäänkäyntikatoksen toteuttamista kaavassa istutettavalle tontin osalle hakija perustelee tontin tarkoituksenmukaisella käytöllä, sekä sillä, että istutettava alue ja puurivi voidaan silti toteuttaa kaavan hengen mukaisena.

Talousrakennusosio sijoittuu 2,5 m päähän länsirajasta. Tälle haetaan ko. naapurin suostumus. Mikäli naapuri ei anna suostumusta, talousrakennus voidaan toteuttaa asemaakaavan mukaisesti 4 m päähän ko. rajasta.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.5.1984 vahvistettu asemakaava nro 8560. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillispientalojen korttelialuetta, jolla tonttitehokkuusluku on e=0,20. Suurin sallittu kerrosluku on II. Tontilla on merkitty alue, jolla on oltava isokasvuisten puiden rivi. Puiden etäisyys toisistaan saa olla enintään 7 m.

Ao-korttelialueella saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/ asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta.

Rakennuksen tulee suuruudeltaan, muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeutua ympäristöönsä.

Asemakaavassa on lisäksi määräyksiä sadevesien käsittelystä tontilla, rakennustöistä aiheutuvien puiden suojaamisesta ja korvaamisesta, kellarikerroksen sijainnista, rakentamattomien alueiden istuttamisesta ja katon lappeen korkeudesta.

Asemakaavan mukaan vähimmäisetäisyydet tontin rajoista on 4 m. Tontin osalla, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6 m, rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajasta saa kuitenkin olla kuitenkin alle 2 m. Autosuoja ja talousrakennus saadaan naapurin suostumuksella rakentaa 4 m lähemmäksi, kuitenkin vähintään 1,5 m etäisyydelle naapuritontin rajasta.

Kun asuntojen lukumäärä tontilla on enintään kaksi, tulee autopaikkoja olla 1 ap/ 130 m² asuntokerrosalaa. Lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Tontilla oleva vuonna 1958 valmistunut rakennus puretaan.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska tehokkuusluvun nosto edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Alueelle on annettu vastaavia tonttitehokkuuden korotuksia poikkeamisin sekä asemakaavamuutoksin voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Uudisrakennus sopeutuu lisäksi suuruudeltaan ja muodoiltaan ympäristöönsä eikä poikkea alueen kaupunkikuvasta.

Suunniteltu talousrakennus jää päärakennukselle selvästi alisteiseksi ja sopii mittakaavaltaan alueen rakennuskantaan. Talousrakennuksen saa sijoittaa 2,5 m päähän länsirajasta naapurin suostumuksella. Mikäli naapuri ei anna suostumustaan, talousrakennus tulee toteuttaa asemakaavan mukaisesti 4 m päähän ko. rajasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Sisäänkäyntikatoksen toteuttamisella osittain istutettavalle tontin osalle ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta. Piha-alueelle jää riittävästi vehreyttä ja puutarhamaisuutta.

Asetetut ehdot vastaavat riittävästi nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä ja ovat yleisiä alueella tehtävissä asemakaavoissa ja niistä poikkeamisissa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tai rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277

pirjo.ruotsalainen@hel.fi

Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289

joakim.kettunen@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.