Poikkeaminen, Sörnäinen, Pilkkikuja 2, Asuntotuotanto

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 654 tonttia nro 1 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12375 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Helsingin kaupungin Asuntotuotanto

Rakennuspaikka

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 654 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden seitsemänkerroksisen asuinkerrostalon (4 565 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12375 seuraavasti:

Hakija perustelee rakennusoikeuden ylittämistä sillä, että n. 10 % ylitys jakautuu rakennusten osalle tasaisesti ja se ei näy rakennusten koossa. Osa kerrosalan ylityksestä aiheutuu rungon syvyyden kasvattamisesta, jonka tavoitteena on asuntojen asuinhuoneiden mitoituksen ja kalustettavuuden parantaminen ja tilaohjelman toteutuminen. Esitetyllä ratkaisulla saadaan aikaan toimivammat asuntoratkaisut ns. keskikäytävällisessä asuntorungossa. Rungon kasvattaminen ei aiheuta rakennusalan ylityksiä eikä muita poikkeamia asemakaavasta. Osa kerrosalan ylityksestä aiheutuu asuntojen sijoittamisesta 7. kerrokseen. Ratkaisun tavoitteena on saavuttaa asemakaavan tavoittelema rakennusmassa ja kaupunkikuvallinen ilme kasvattamalla kattokerroksen rakennusmassaa asemakaavan mukaisesti. Kattokerros tarjoaa lisäksi asumiselle ympäröivässä kaupunkitilassa erittäin hyvät olosuhteet. Ratkaisu ei muilta osin poikkea asemakaavasta.

Hakija perustelee rakennusalan ylittämistä Capellan puistotien puolella sillä, että parvekkeen uloke sijaitsee omalla tontilla, eikä häiritse katualueen toimintoja. Lounaaseen avautuvat parvekkeet saadaan ulokeparvekkeina suuntautumaan paremmin etelään, jolloin aurinkovalo ulottuu keskipäivällä paremmin parvekkeille.

Hakija perustelee 7. kerroksen rakennusalan ylitystä sillä, että kattokerroksen massa ylittää rakennusalan rajan vähäisessä määrässä ja jää edelleen riittävän etäälle jalustamassan räystäästä eikä vaikuta oleellisesti kaupunkikuvaan.

Hakija perustelee poikkeamista rakennusten julkisivua koskevasta määräyksestä siten, että sisäänvedetyillä parvekkeilla on tavoitteena yhtenäinen sileä pinta, joka saadaan parhaiten aikaan muottipintaisella betonilla. Lasuurikäsittelyllä saadaan pintaan tiilijulkisivuun soveltuva lämmin sävy. Lasuurikäsittely säilyttää myös betonipinnan elävyyden ja tuo pintaan syvyyttä. Betonipinnan osuus julkisivussa on vähäinen.

Hakija perustelee poikkeamista autotallien ovien pintamateriaalista siten, että puurakenteisen nosto- tai lamellioven saatavuutta, toimivuutta ja kestävyyttä ei voida taata. Hakija esittää autotallin oviksi vaakauritettua metallipintaista pulverimaalattua nosto-ovea, väri vaalean harmaa.

Hakija perustelee poikkeamista autopaikkojen määristä siten, että tontin autopaikkamäärää voidaan vähentää, koska tontti sijaitsee alle 400 metrin päässä Kalasataman metroasemasta. Laskentakaavana käytetään 1 ap/145 k-m², josta vähennetään 20 % asemakaavassa sallittu ns. ARA-vähennys.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 27.1.2017 voimaan tullut asemakaava nro 12375. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tontille osoitettu rakennusoikeus on 4 150 k-m².

Tontille on osoitettu rakennusaloin kaksi rakennuspaikkaa seitsemänkerroksisille asuinkerrostaloille, joiden seitsemäs kerros tulee olla sisäänvedetty.

Rakennusten julkisivujen tulee olla paikalla muurattua poltettua tiiltä, muurauksen päälle tehtyä rappausta, puuta tai maalaamatonta metallia sekä lasia.

Autotallien ovien tulee olla puupintaisia.

Autopaikkojen määrä on vähintään 1 ap/135 k-m². Jos tontilla on kaupungin tai ARA-vuokra-asuntoja, niiden osalta voidaan käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin alueeksi (C2). Alue on keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava kantakaupungille ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen sekä liike- ja toimitilojen riittävä määrä. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu. Aluetta kehitetään kestävien kulkumuotojen, erityisesti kävelyn ja pyöräilyn, ehdoilla. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.

Tontti on rakentamaton.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (7.7.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hankkeen voidaan katsoa sopeutuvan kaupunkikuvallisesti ja maankäytöllisesti alueelle sekä asemakaavan tavoitteisiin. Hanke edistää Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita. Se lisää asuntotuotantoa kantakaupungissa ja tuottaa kohtuuhintaista asumista. Tavoitteena on toteuttaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) hyväksynnän täyttäviä asuntoja. Tämä edistää helsinkiläisten yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.

Tontin rakennusoikeus voidaan ylittää, sillä suunnitteluratkaisu toteuttaa asemakaavan tavoitetta rakennusten massoittelusta kyseisellä tontilla. Ratkaisu tuottaa kaupunkikuvallisesti toimivan lopputuloksen.

Rakennusalan ylitykset ovat luonteeltaan vähäisiä ja ratkaisuiltaan hyväksyttävissä olevia. Poikkeaminen rakennusalan rajasta parvekkeiden osalta mahdollistaa parvekkeille paremman suuntautumisen kohti etelää. Ratkaisu tuottaa kohteen asukkaille laadukkaampaa ja toimivampaa tilaa.

Poikkeaminen sisäänvedettyjen parvekkeiden taustaseinien julkisivumateriaalin osalta on luonteeltaan vähäinen ja ratkaisultaan hyväksyttävissä.

Poikkeamista autotallien ovien pintamateriaalin osalta voidaan pitää perusteltuna ja siten hyväksyttävänä. Alueen muissa hankkeissa on hyväksytty vastaava poikkeaminen. Materiaalivalinnassa tulee kuitenkin löytää vaihtoehto, joka istuu luontevasti rakennuksen ilmeeseen ja muihin käytettyihin julkisivumateriaaleihin.

Autopaikkojen enimmäismäärästä voidaan poiketa, koska hakijan esittämä ratkaisu on asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen (Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2015 § 411) mitoituksen mukainen.

Hakijan tulee päätöksen ehdon mukaisesti esittää jatkosuunnittelussa pyöräpaikkojen sijoittaminen pihatilaan.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.