Yhtymäkokoukset vuonna 2022, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

Päätös on ehdotuksen mukainen.

HSY:n yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. HSY:ssä pidetään kevätkokous, jossa käsitellään mm. tilinpäätös, ja syyskokous, jossa päätetään talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

Syysyhtymäkokouksen kutsu, ääniluettelo ja esityslista liitteineen ovat liitteinä 1–12.

Hallintosääntö

Kuntayhtymän hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset hallinnon ja toiminnan järjestämiseen sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä asioista kuntalain 90 §:n mukaisesti.

HSY:n nykyinen hallintosääntö tuli voimaan 1.9.2017. Hallintosääntömuutosten tavoitteena on päivittää hallintosääntö vastaamaan paremmin Kuntaliiton hallintosääntömallin tekstejä ja kuntalain muutoksia, korjata tekniset virheet ja puutteet, selkeyttää hallituksen ja toimitusjohtajan toimivaltaa sekä tuoda joustavuutta toiminnan sisäiseen järjestämiseen.

Hallintosäännön päivittämisellä ei tehdä muutoksia olemassa olevaan organisaatioon. HSY:n toimialoja ovat vesihuolto ja jätehuolto, joiden tehtävät on kirjattu hallintosääntöön. Tulosalueina toimii edelleen tukipalvelujen sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueet. Päivitetyssä hallintosäännössä tulosalueita ei ole määritelty tarkemmin ja hallitus voi myöhemmin määritellä tulosalueet uudelleen. Toimintaorganisaation tarkemmasta rakenteesta ja toiminnasta päättäisi toimitusjohtaja.

Perussopimuksen mukaan yhtymäkokous hyväksyy hallintosäännön. Hallintosääntöluonnos on ollut kommentoitavana mm. Helsingin, Espoon ja Vantaan konserniohjauksessa.

HSY:n tarkastuslautakunta on päättänyt kokouksessaan 6.9.2022 esittää hallitukselle, että hallintosäännön ulkoista valvontaa koskevat määräykset vahvistetaan liitteen 3 mukaisina.

Esitetyt muutokset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteestä 4.

Srategia 2030

Strategia 2030 pohjaa neljälle arvolle: Palveluhenkisesti, avoimesti, vastuullisesti ja yhteistyössä. HSY:n strategialuonnoksen 2030 neljä painopistettä sekä niitä toteuttavat yhteensä kymmenen strategista päämäärää ovat:

- Ympäristövastuu:hiilineutraali pääkaupunkiseutu, kiertotalouden keskiössä ja puhdas Itämeri- Työn murros: pito- ja vetovoimainen työnantaja sekä osaava ja kehittyvä henkilöstö- Kestävä talous:tehokasta ja taloudellista toimintaa ja tasapainoinen talous- Asukaskokemus:vastuulliset ja kehittyvät palvelut, turvattu juomavesi ja toimintaa lähiympäristöstä huolehtien

Strategisille päämäärille on asetettu seuraavat tavoitteet vuoteen 2030:

- Hiilineutraali vesi- ja jätehuolto sekä ilmastonkestävä pääkaupunkiseutu.- Vahvistamme alueen kiertotalouden toteutumista.- Vähennämme alueen vesistöjen kuormitusta. - Mahdollistamme hyvän työntekijäkokemuksen.- Mielekkäät tehtävät, muutoskyvykkyys ja yhteistyö ovat tekemisemme perustana.- Palvelumme tuotetaan kestävästi ja nykyistä tehokkaammin. - Investointimme kyetään rahoittamaan vesi- ja jätemaksuilla. - Palvelutoimintamme on sujuvaa ja saavutettavaa. - Toimintavarmuutemme on erinomaisella tasolla. - Edistämme luonnon monimuotoisuutta, lähiympäristön hyvää tilaa ja ympäristöterveyttä.

Toiminta- ja taloussuunnitelma

HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi turvataan.

Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut keskimääräinen 1,5 %:n vuotuinen tuottavuuden paraneminen.

Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muutokset sekä vesihuollon ja jätehuollon alustavat taksamuutokset.

Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2023 on käytetty 4 %:ia, ellei tarkempaa ennustetta ole ollut käytettävissä. Suunnitelmavuosille 2024 ja 2025 on puolestaan käytetty kustannustason muutoksena 2 % ellei tarkempaa arviota ole ollut käytettävissä.

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen toukokuussa 2022 hyväksymään 10 vuoden investointiohjelmaan. TTS 2023-2025 investointeihin on esitetty tehtäväksi vuosittaisia tarkennuksia johtuen urakoiden siirtymisestä sekä varautumisesta urakka- ja kalustohankintojen hinnannousuun. Lisäksi investointeihin esitetään tehtäväksi vähäisiä hankemuutoksia.

Tavoitteet

HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2023–2025 tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat HSY:n hallituksen esittämään strategiaan 2030, josta yhtymäkokous päättää samassa kokouksessa. Tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat myös jäsenkuntien omistajaohjauksen tavoitteisiin.

Toiminta

Energian säästämisen arvioidaan vaikuttavan myös asiakkaiden vedenkäyttöön, mistä johtuen laskutettavan vesimäärän volyymiennustetta on arvioitu alaspäin vuodelle 2023 alustavaan TTS:ään verrattuna. Vuonna 2023 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 97,2 miljoonaa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 75,3 miljoonaa m3 (ennuste 2022 75,2 miljoonaa m3). Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioidaan olevan yhteensä 154,8 miljoonaa m3 vuonna 2023.

Vuonna 2023 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,9 miljoonaa jäteastiatyhjennystä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin 386 000 tonnia. Jätteen energiakäyttöön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä noin 203 000 tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan jätteitä yhteensä noin 230 000 tonnia.

Käyttötalous

HSY:n toimintatuotot vuonna 2023 ovat 426,9 miljoonaa, 25,5 miljoonaa (6,4 %) enemmän vuoden 2022 ennusteeseen verrattuna. Myyntituottojen budjetoinnissa on otettu huomioon toimintavolyymien muutokset sekä talousmallien mukaiset alustavat hintamuutokset. Toimintamenojen kehittymistä on tarkasteltu huolellisesti. Tämän tavoitteellisen kustannusten hillinnän lisäksi on kuitenkin asiakasmaksuja korotettava, jotta voidaan edetä strategisessa tavoitteessa lisävelanoton vähentämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi.

**********

Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet ovat noin prosentti HSY:n toimintatuloista. Kuntaosuuksilla katetaan ne seutu- ja ympäristötiedon sekä ilmastoinfon toiminta- ja pääomakulut, joita ei saada katettua palvelutuotannon myynnistä ja hankerahoituksista saaduilla tuloilla. Vuonna 2023 laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,49 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisestä vuodesta on 3,3 %. Vuoden 2022 tulosennusteen mukainen kumulatiivinen ylijäämä 0,547 miljoonaa on kohdistettu täysimääräisesti suunnitelmakaudelle etupainotteisesti kuntaosuuksia vähentäväksi.

HSY:n toimintamenot vuonna 2023 ovat 213,1 miljoonaa euroa, joka on 6,6 miljoonaa (3,0 %) vähemmän kuin vuoden 2022 ennusteessa. Toimintamenojen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset. Vuosille 2023–2025 on kuluissa huomioitu Suomenojan laitoksen purkukustannuksia yhteensä 17 milj. euroa ja vuodelle 2022 tehdään kustannusarvion 17 milj. euron varaus. Energian hinnan on arvioitu olevan huipussaan talousarviovuonna, minkä jälkeen hinnat eivät suunnitelmavuosille palautuisi kuitenkaan vuoden 2021 tasolle. Henkilöstökuluihin sisältyy palkkaratkaisun vaikutukset 2,3 % vuodelle 2023 ja muille vuosille palkkaratkaisun mukaisesti.

Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2023 on 215,9 miljoonaa (50,6 %), kun sen vuonna 2022 ennustetaan olevan 183,9 miljoonaa (45,8 %). Ero johtuu suurelta osin vuodelle 2022 tehdystä varauksesta Suomenojan laitoksen purkuun sekä myyntituottojen arvioidusta kasvusta. Suunnitelmavuonna 2024 toimintakate paranee ja on 235,6 miljoonaa (52,9 %) ja vuonna 2025 253,4 miljoonaa (54,5 %).

Nettorahoituskulut vuonna 2023 ovat 77,9 miljoonaa. Korkokuluista 59,8 miljoonaa euroa on jäsenkunnille perustamislainoista maksettavia korkoja. Rahoituskuluissa on huomioitu 4,5 miljoonaan euron varaus. Varaus pitää sisällään HSY:n tuloverotuksessa verovuosina 2015, 2016, 2018 ja 2019 liikaa vähennettyjen korkomenojen oikaisusta johtuvan laskennallisen veronkorotuksen ja viivästyskoron. Peruspääoman korko, jota jäsenkunnat alkoivat periä vuodesta 2021, on 0,5 % vuonna 2022 ja vuosina 2023–2024 1,0 % ja vuonna 2025 1,5 %. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1,5 miljoonan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä vuodelle 2023 ja vuosille 2024–2025 1,0 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella nettorahoituskulut kasvavat, ollen vuonna 2025 78,5 miljoonaa euroa. Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2023 vuosikate on 138,0 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 281 miljoonaa euroa. Erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi suunnitellulla tasolla joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 425 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos vuonna 2023 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen 13,9 miljoonaa euroa alijäämäinen, vuonna 2024 9,9 miljoonaa ylijäämäinen ja vuonna 2025 20,4 miljoonaa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien poistoerokirjausten jälkeen tilikauden alijäämä on 13,8 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Investoinnit

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n hallituksen toukokuussa 2022 hyväksymään 10 vuoden investointiohjelmaan, johon on tehty pieniä tarkennuksia aikataulu- ja laajuusmuutoksista johtuen. Vuonna 2023 investoinnit ovat yhteensä 205,8 miljoonaa euroa, josta 177,0 miljoonaa on vesihuollon ja 24,3 miljoonaa jätehuollon investointeja.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistuminen pudottaa vesihuollon kokonaisinvestointien määrän suunnitelmakauden vuosilla keskimäärin noin 180 milj. euroon vuodessa. Vesihuollon investointien taso säilyy suunnitelmakaudella kuitenkin korkealla tasolla johtuen pääosin jäsenkuntien edelleen korkeana säilyvästä infrastruktuuri-investointien tasosta. Erityisesti suuret raidehankkeet nostavat näiden investointien määrää. Tämä vaikuttaa erityisesti johtosiirtojen ja osin verkostojen saneerausinvestointien kustannuksiin. Suunnitelmakaudella jatkuvat Kruunusiltojen ja Kalasataman raitiotiehankkeet ovat tyyppiesimerkkejä kauden raidehankkeista. Lisäksi on varauduttu Espoon kaupunkiradan aiheuttamiin johtosiirtoihin. Kaavoituksen mukainen alueverkoston laajentuminen säilyy edelleen vakaana korkealla tasollaan.

Kaupunkilähtöisten investointien säilyessä suurina on HSY:n vesihuolto joutunut sopeuttamaan investointeja siirtämällä eteenpäin vesihuoltolähtöisiä hankkeita. Tästä huolimatta myös vesihuoltolähtöisten investointien taso säilyy suhteellisen vakaana. Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinneissa jatkuvat Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetinnosto ja perusparannus, Pitkäkosken pk 1 rakennussaneeraus sekä Vanhakaupungin selkeytyshallin vesikaton ja julkisivujen saneeraus.

Suuria kaupunkilähtöisiä saneerauksia tehdään em. suurten raidehankkeiden lisäksi erityisesti Helsingissä, jossa rakennetaan useita kokoojakatuja kuten Kasin ratikan katuja, Mäkelänkatua, Mannerheimintietä ja Aleksis Kiven kadun aluetta.

Aluepalvelulähtöiset investoinnit tähtäävät ensisijaisesti vastuullisiin ja kehittyviin palveluihin ja niiden parantamiseen. Investoinnit kohdennetaan vastaamaan asiakasryhmien pitkän aikavälin tarpeita. Talousarviovuonna valmistuvat Kivikon Sortti-aseman uudisrakennus- ja täydennystyöt, joilla parannetaan asiakaspalvelua ja aseman logistiikkaa. Sortti-asemille haetaan talousarviovuonna aktiivisesti uusia rakennuspaikkoja ja jatketaan Sortti-konseptien kehitystyötä.

Talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella investoidaan käsittelypalvelulähtöisinä investointeina vaarallisen jätteen kaatopaikan uuden solun T2 rakennustöihin ja vanhan solun T1 sulkemisen valmistelutöihin. Jätevoimalan kuonan ohjaaminen maanrakennuskäyttöön edellyttää kenttäalueita kuonan käsittelyä, suhteuttamista ja varastointia varten. Lisäksi hankitaan merkittävä määrä jäteastioita lajitteluvelvoitteiden ulottuessa pieniin 1–4:n asunnon kiinteistöihin.

Rahoitus

Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,1 miljardia euroa, jonka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pitkäaikaista lainaa vuoden 2022 lopussa ennusteen mukaan noin 769 miljoonaa, mikäli vuoden 2022 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mukaisesti.

Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, minkä vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 425 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 265 miljoonalla, josta 78 miljoonaa euroa on jäsenkuntalainojen lyhennyksiä. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 1007 miljoonaa euroa. Lainamäärän jatkuva kasvu aiheuttaa lisääntyvää painetta HSY:n taloudelle kasvavien lainakorkojen ja lyhennysten myötä. Uudessa strategiassa tasapainoinen talous on yhtenä merkittävänä fokusalueena. Talouden tasapainottaminen edellyttää tuottavuusohjelman lisäksi asiakasmaksujen korotuksia kummallakin toimialalla. Lähivuosien suurten investointien takia HSY:n omavaraisuusaste heikkenee suunnitelmakausilla, ollen vuoden 2025 lopussa 26,0 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 27,7 %. Vuosien 2024 ja 2025 ylijäämäiset tulokset kasvattavat maltillisesti omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tarvittavalla ulkopuolisella lainarahoituksella heikentää omavaraisuutta.

Vesihuollon investointistrategia ja investointiohjelma

Vesihuollon kehittämissuunnitelmat kuvaavat kaupunkien kehittymistä ja vesihuollon laajentumisen tarvetta. Vesihuollon investointistrategia vastaa siihen, millaisia vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla ja kaupungin kasvulla on vesihuoltojärjestelmään ja millä painotuksilla eri tarpeisiin varaudutaan. Vesihuollon investoinnit toteutetaan lainsäädännön, kansallisen ohjeistuksen ja HSY:n strategialuonnoksen 2030 tavoitteiden mukaisesti.

Vesihuollon investointistrategian mukainen tavoitetila 2030 on tuottaa pääkaupunkiseudun kehitystä vastaavat vesihuoltopalvelut, ylläpitää asiakkaiden palvelutaso, pienentää vesistökuormitusta nykyisestä sekä sovittaa investoinnit ja tulorahoitus kestävästi yhteen.

Alueen kasvu jatkuu edelleen vahvana. Vesihuollon investointistrategian lähtökohtana on turvata vesihuoltopalvelut yhdyskuntien kasvua vastaavasti. Tämä edellyttää merkittäviä investointeja alueverkkoihin, siirtoyhteyksiin sekä tuotantolaitoksiin. Kapasiteetin kasvattaminen parantaa oleellisesti myös toimintavarmuutta. Lisäksi kaupunkirakenteen muutokset edellyttävät olemassa olevien johtorakenteiden siirtoja, jotka eivät varsinaisesti paranna vesihuollon toimintavarmuutta.

Vesihuoltopalveluiden käyttäjien nykyinen, hyvä palvelutaso säilytetään ennallaan. Erityisesti verkostojen ikääntymisestä johtuva korjausvelkaa on hallittava tietopohjaisesti. Ikääntyvä verkosto edellyttää saneerausinvestointien tason merkittävää lisäämistä ja toimenpiteiden kohdentamista vaikuttavuusperusteisesti. Investointeja kohdennetaan niin, että vakavien häiriöiden riski pysyy pienenä. Vedenjakelun toimintavarmuutta parannetaan jatkamalla toisistaan riippumattomia putkiyhteyksien rakentamista alueiden välille.

Investointiohjelman laadinnan pohjana ovat olleet 29.4.2022 lausunnoille hyväksytyt HSY:n strategia 2030 ja vesihuollon investointistrategia 2030, sekä vuosina 2021–2022 päivitetyt investointien tarpeiden kartoitukset. Investointiohjelman laatimisen apuna on käytetty talousmallia, jolla on tarkasteltu investointien taloudelliset edellytykset ja vaihtoehdot tasapainoinen talous päämäärän mukaisesti.

Investointiohjelman hankkeet on ryhmitelty investointitarpeiden mukaisiin koreihin. Korirakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) sekä vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit).

Kaupunkilähtöiset investoinnit on jaettu kaavoituksen mukaisiin alueinvestointeihin, vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaiseen laajentumiseen haja-asutusalueille sekä kaupungin kehittämisen aiheuttamiin johtosiirtotarpeisiin. Vesihuoltolähtöiset investoinnit on jaettu vesihuoltojärjestelmän (vedenhankinta, vedenpuhdistus, vedenjakelu, viemäröinti ja jätevedenpuhdistus) mukaisiin osakokonaisuuksiin sekä edelleen uudisinvestointi- ja saneerausinvestointeihin.

Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit, joihin rahoituksessa varaudutaan, ovat nykyrahassa 1752 M€. Hankkeille osoitettuja varauksia on yhteensä noin 1684 M €. Riskivarauksella (68 M€/10 v) varaudutaan vielä ennakoimattomiin tarpeisiin ja kustannusnousuihin. Investointitaso nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna (yht. 1559 M€) yksikköhintojen tarkistamisen ja väylähankkeiden edellyttämien johtosiirtojen määrän kasvun vuoksi. Investointitasolla pystytään vastaamaan strategian tavoitteisiin tasapainoista taloutta tukevalla tavalla siten, että ohjelma on mahdollista rahoittaa kohtuullisella maksukehityksellä ja supistuvalla lainanotolla.

Jätehuollon investointistrategia ja investointiohjelma

Jätehuollon investointistrategia vastaa EU:n jätesäädösten ja kansallisen jätelainsäädännön vaatimuksia. Kansallista jätelainsääntöä uudistettiin laajasti vuonna 2021. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on tehostaa jätteiden etusijajärjestyksen noudattamista ja lisätä materiaalien resurssitehokasta käyttöä ja kierrätystä. Jäteasetuksen mukaisesti tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Myös biojätteen, muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita on nostettu selvästi nykyisestä.

Jätehuollon investointistrategialla pyritään vastaamaan valtioneuvoston 24.3.2022 hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteisiin. Jätesuunnitelmassa esitetään, millainen kiertotalousyhteiskunnan tulisi olla vuonna 2030 sekä mitä valtionhallinnon ja muiden toimijoiden tulisi tehdä, jotta tähän päästäisiin. Suunnitelman yli 100 toimenpiteestä suurin osa on valtionhallintoa sitovia, mutta lisäksi tarvitaan toimia koko tuotanto, kulutus- ja jätehuoltoketjussa, kansalaisista yrityksiin, että tavoitteisiin päästään.

Investointiohjelman rakenne perustuu edellisten vuosien tapaan korirakenteeseen, jossa investoinnit on jaettu kolmeen pääkokonaisuuteen ja 14 koriin. Pääkokonaisuudet ovat aluepalvelulähtöiset investoinnit, käsittelypalvelulähtöiset investoinnit ja muut investoinnit. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit jakaantuvat lisäksi kahteen pääkokonaisuuteen, jotka ovat ympäristövaikutusten hallinta sekä alueiden ja toimintojen kehittäminen.

Kullekin investointikorille on laadittu investointistrategiaan perustuvat päämäärä ja palvelutaso sekä suunnitelmakauden toimenpiteet. Ne ovat olleet lähtökohtina investointiohjelman muodostamisessa. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon pyritään. Palvelutaso kuvaa tavoitteita, joita päämäärän saavuttaminen vaatii. Investointiohjelman hankkeiden vaikuttavuutta on arvioitu tavoitteiden toteutumisen perusteella.

Suunnitelmakauden 2023–2032 kokonaisinvestoinnit ovat 129,7 Me (edellinen investointiohjelma 182,1 Me). Investointien suunniteltua kokonaistasoa on pienennetty siten merkittävästi edellisen investointiohjelman tasosta. Investointien suunnitellut muutokset kohdistuvat lähinnä vuosille 2024–2027. Investointiohjelmasta 2023–2032 on poistettu mm. täyden mittakaavan lietteen pyrolyysilaitos, tuulivoimala ja poistotekstiilinkäsittelyyn liittyviä investointeja.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 23.05.2022 § 60

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

Päätös tullut nähtäväksi 16.11.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.