Lausuntopyyntö, hallituksen esitys, julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestäminen, työ- ja elinkeinoministeriö

Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi:

"Hallituksen esitys luku 2 Nykytila ja sen arviointi

Hallituksen esitys: Kokeilualueilla on mahdollisuus luoda valtiolta siirtyvistä palveluista, kuntien yleisen toimialan työllisyys- ja yrityspalveluista ja muista palveluista tehokkaita työllisyyden edistämisen palvelukokonaisuuksia.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa sinällään työvoima- ja yrityspalvelujen siirtoa valtiolta kuntaan, mutta huomioi lausunnossaan, ettei lakiesitys poista nykyisen lainsäädännön puutteita ja työllisyys- ja yrityspalveluita koskettavien lakien sekavuutta ja päällekkäisyyttä. Kuntakokeilujen tulokset ovat myös vielä saamatta. Niiden perusteella on parempi arvioida toiminnan järjestämistä. Hyvinvointialueiden organisointi ja kunta-alueiden yhteistoimintarakenteet eivät aina vastaa toisiaan, mikä osaltaan vaikuttaa palvelujen järjestämiseen

Hallituksen esitys luku 3 Tavoitteet

Hallituksen esitys: Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtoa koskevan uudistuksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä edistämällä työn kysyntää ja tarjontaa valtion ja kuntien välisellä yhteistyöllä sekä vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä asiakaslähtöisillä palveluilla hyödyntämällä kuntaekosysteemin mahdollisuuksia. Yksi uudistuksen keskeisistä elementeistä on kannustava rahoitusmalli. Tavoitteena on laajentaa kuntien vastuuta työttömyysetuuksien rahoituksesta siten, että rahoitusvastuu kannustaa kuntaa huolehtimaan alueen työllisyydestä sekä järjestämään työttömille työnhakijoille mahdollisimman tehokkaasti palveluja, jotka johtavat työllistymiseen. Uudistuksella tavoitellaan 7 000–10 000 henkilön työllisyysvaikutusta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että työllistymisen ja työllistämispalvelujen haasteena on työn kohtaanto-ongelma, jossa avoimet työpaikat ja työttömien osaaminen eivät kohtaa. Erityisenä haasteena on työntekijöiden saaminen työvoimapulasta kärsiville toimialoille. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen valtiolta kunnilla ei yksinään ratkaise tätä kysymystä.

Lautakunta näkee, että laissa mainitaan erikseen pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen (työhön kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus, terveyspalvelut).

Hallituksen esitys luku 4.1 Keskeiset ehdotukset

Hallituksen esitys: Työvoimapalveluin järjestämisvastuun siirtyessä kunnille, kunnilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työttömyysetuuksista syntyvään rahoitusvastuuseen järjestämällä työttömille palveluja, jotka johtavat työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että uudistus ei paranna pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Suuri osa pitkään työttömänä olleista ei työllisty helposti avoimille työmarkkinoille. Uusi rahoitusmalli ei kannusta järjestämään enää pitkäaikaistyöttömille työhön johtavia palveluja.

Lautakunta katsoo, että laissa tulisi erikseen mainita pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen (työhön kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus, terveyspalvelut). Vaarana on muuten, että kuntien työllisyyspalveluissa panostetaan lähinnä helposti työllistyviin, nuoriin ja lyhyen aikaa työttömänä olleisiin.

Hallituksen esitys: Valtiolla olisi jatkossakin kokonaisvastuu työllisyydestä ja työvoimapalvelujärjestelmän valtakunnallisesta toimivuudesta. Valtio vastaisi kuntien työllisyydenhoidon tehokkuuden seurannasta ja arvioinnista sekä laillisuusvalvonnasta. Valtio tarjoaisi työvoimapalveluihin liittyvät valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut sekä ylläpitäisi valtakunnallisia tietovarantoja.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kahden toimijan malli ei lähtökohtaisesti yksinkertaista ja tehosta palvelukokonaisuutta.

Lautakunta näkee myös tietojen käsittelyn haasteena, koska erilliset tietojärjestelmät eivät tehosta työtä.

Hallituksen esitys: Portaittain nouseva rahoitusvastuu kannustaa kuntia ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja kohdentamaan resursseja myös pidempään työttömänä olleisiin.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että palveluiden järjestäminen on kallista. Kunnan rahoitusvastuu on sama pitkään työttömänä olevasta kuin perustoimeentulotuella elävästä kuntalaisesta. Rahoitusmalli ei sisällä tarpeeksi kannusteita järjestää palveluja pitkään työttömänä oleville. Perustoimeentulotuen kuntaosuus on pienempi kuin työttömyyspäivärahan kuntaosuus. Tulottomien pitkäaikaistyöttömien osuus voi rahoitusmallin kannusteiden takia kasvaa.

Hallituksen esitys: Monialaisen tuen yhteistoimintamalli koskisi nykyistä yhteispalvelua vastaavasti työvoimapalveluista sekä sosiaali- terveys- ja kuntoutuspalveluista vastaavien viranomaisen yhteistoimintaa. Monialaisen tuen yhteistoimintamallin toimijoita olisivat työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos. Esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi uusista palveluista, vaan velvollisuudesta yhteensovittaa nykyiset lakisääteiset palvelut työttömän työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi toimijat arvioisivat työttömän palvelutarpeen, antaisivat ohjausta ja vastaisivat työllistymisprosessin etenemisestä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee tavoitteet hyvinä. Lautakunta kannattaa linjausta, ettei asiakasohjaus perustu enää työttömyyden kestoon.

Hallituksen esitys: Laissa säädettäisiin erikseen nuorten työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteispalvelusta, jolle työvoimaviranomaiset järjestäisivät toimintaedellytykset. Tarkoitus on, että palvelu olisi nuorille suunnattua nykyisen Ohjaamo-toiminnan kaltaista matalan kynnyksen palvelua. Työvoimaviranomainen laatisi analyysin alueensa nuorten monialaisen tuen yhteispalvelun tarpeesta ja edistää laadittuun analyysiin perustuen yhteispalvelun toteutumista alueellaan. Työvoimaviranomaisten neuvottelisi koulutuspalvelujen järjestäjien, hyvinvointialueiden ja muiden alueensa nuorten yhteispalvelun järjestämisen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa palvelupisteiden järjestämiseksi. Yhteispalveluun osallistuvat toimijat sopisivat yhteispalvelun organisoinnista ja kustannusten jaosta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta huomauttaa, että esityksessä jää epäselväksi, onko laissa tarpeeksi kannusteita järjestää matalan kynnyksen palveluja nuorille. Jos palvelun järjestäminen ei ole velvoittavaa, voi olla, että toimijat eivät ole valmiita rahoittamaan yhteispalvelua.

Hallituksen esitys luku 4.2 Pääasialliset vaikutukset

Hallituksen esitys: Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakasohjaukseen ehdotetut muutokset ja niihin perustuva asiakasmäärän kasvu lisäisivät lyhyellä aikavälillä julkisia menoja erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.

Lautakunta huomauttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestävän tahon on hankala lisätä sosiaali- ja terveyspalveluja työttömille uuden valtion rahoitusmallin takia.

Hallituksen esitys: Yhteistoimintamallin organisoinnissa tulisi huomioida alueen työvoimapohja todellisen tarpeen mukaan. Mikäli yhteistoimintamallissa tunnistettaisiin aiempaa paremmin asiakkaiden monialaisen tuen tarvetta, palvelut kohdentuisivat nykyistä paremmin ja oletetusti myös monialaisen tuen asiakasmäärät kasvaisivat. Osa toimijoista saattaisi joutua kohdentamaan uudella tapaa nykyistä henkilöstöresurssia työttömien monialaisten palvelujen organisointiin. Kyse ei kuitenkaan olisi uusista työvoimapalvelujen asiakkaista, vaan jo palveluissa mukana olevista asiakkaista, joiden kohdalla palveluita kohdennetaan aiempaa paremmin.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että vaikka toimijat tunnistavat monialaisen tuen tarpeen, ei malli sido asiakkaita osallistumaan yhteistoimintamalliin. Haasteena on, miten malli kannustaa asiakkaita osallistumaan yhteistoimintaan, jos tarjolla on aiempaa vähemmän palveluja, joihin voi osallistua. Uusi rahoitusmalli ei kannusta järjestämään aktivointipalveluja, vaan ohjaamaan asiakkaita suoraan avoimille työmarkkinoille. Suuri osa pitkään työttömänä olevista ei kuitenkaan kykene siirtymään suoraan avoimille työmarkkinoille. Yhteistoimintamalliin osallistuminen ei tarjoa tarpeeksi hyvää kannustinta pitkään työttömänä olleille.

Hallituksen esitys: Toinen todennäköinen muutos olisi hyvinvointialueiden vastuulla olevan työttömien terveystarkastuksiin ohjaamisen lisääntyminen asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Palvelujen kysyntään liittyvää mahdollista kasvua on kuitenkin haastavaa arvioida.

Lautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon laaja työvoimapula sekä sosiaali- ja terveystoimen kiristynyt valtion rahoitusmalli estävät työttömien terveystarkastusten kasvun, vaikka tarvetta sille olisikin.

Vaikutukset työnhakijoille tarjottaviin palveluihin

Hallituksen esitys: Ehdotetun työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä valtiolta kunnille arvioidaan olevan samankaltaisia vaikutuksia palvelujen kehittymiselle kuin kuntakokeiluissa.

Hallituksen esitys: Kannustavalla rahoitusmallilla saattaisi olla vaikutuksia palveluiden kohdentumiseen eri työnhakija-asiakkaille. Riskinä esityksessä olisi se, että rahoitusmalli ei kannusta työvoimaviranomaisia järjestämään palveluita niille työnhakijoille, jotka eivät saa työttömyysetuutta. Tämä saattaisi näkyä siinä, että palvelut kohdentuisivat pääosin henkilöihin, joiden työllistymisen edistymisestä seuraisi kuntatalouden näkökulmasta merkittävintä säästöä. Riskiä vähentää se, että työvoimaviranomaisia sitoisi lakisääteinen velvoite palvella työnhakija-asiakkaita ja lisäksi heidän tulisi palvella myös niitä, jotka eivät saa työttömyysetuutta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta huomauttaa, että kuntakokeilun tuloksena asiakkaiden ohjautuminen kuntouttavaan työtoimintaan tai muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin on vähentynyt. Odotettavissa on samankaltainen muutos myös uuden lain myötä. Pitkään työttömänä olevien palvelut tulevat heikentymään, koska rahoitusmalli ei enää kannusta järjestämään työllistymistä edistäviä palveluja.

Hallituksen esitys: Yhteistoimintamallin mukainen palveluiden yhteensovitus kaventaisi oletettavasti myös terveyseroja, mikäli asiakkaalla tunnistettaisiin aiempaa nopeammin esimerkiksi terveydenhuollon tai kuntoutuspalveluiden tarve. Asiakkaan palvelutarpeen aiempaa parempi ja varhaisempi tunnistaminen lisäisivät myös osallisuutta ja vähentäisivät köyhyyttä sekä syrjäytymisriskiä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että kunnan ja hyvinvointialueiden erilaiset rahoitusmekanismit ja yhteistyörakenteet luovat vaikeuksia rakentaa toimivaa sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta pitkäaikaistyöttömille.

Hallituksen esitys luku 5 Muut toteuttamisvaihtoehdot

Hallituksen esitys: Työttömyysetuuksien rahoitusvastuun uudistamisen valmistelun yhteydessä on arvioitu myös hyvinvointialueiden roolia työllisyyden edistämisessä ja sitä, olisiko hyvinvointialueille syytä antaa rahoitusvastuuta työttömyysetuusmenosta.

Hallituksen esitys: Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava, että hyvinvointialueen lakisääteisenä tehtävänä ei ole työllistymisen edistäminen, ja lukuun ottamatta tiettyjä erityispalveluita, kuten sosiaalihuoltoon kuuluva kuntouttava työtoiminta, osallistuminen työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintaan sekä työterveyshuollon ulkopuolelle jäävien työikäisille terveysneuvonta ja terveystarkastukset, sen palvelut ovat riippumattomia asiakkaan työllisyysstatuksesta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi, että asiakasohjaus kuntouttavaan työtoimintaan tulee vähenemään, koska se ei ole enää aktivointipalvelu. Samalla pitkäaikaistyöttömien saamat palvelut tulevat todennäköisesti heikentymään.

Laki työvoimapalvelujen järjestämisestä

Luku 1 (lain yleiset säännökset)

3 §

7) työllistymissuunnitelmalla työvoimaviranomaisen yhdessä työnhakijan kanssa laatimaa suunnitelmaa;

8) työllistymissuunnitelmaa korvaavalla suunnitelmalla kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001) tarkoitettua aktivointisuunnitelmaa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ( / ) tarkoitettua kotoutumissuunnitelmaa tai monialaista kotoutumissuunnitelmaa ja työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta annetussa laissa ( / ) tarkoitettua monialaista työllistymissuunnitelmaa;

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että työttömille suunnattuja erilaisia suunnitelmia on edelleenkin paljon. Järjestelmä ja lainsäädäntö luovat monimutkaisuutta ja vaikeuttavat asiakkaan saaman palvelun hahmottamista.

Luku 3 (ohjaus ja valvonta)

Kuntayhtymän palvelujen järjestämistä ja saatavuutta sekä taloutta koskeva kokonaisarviointi.

Hallituksen esitys: Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteeseen tai muuhun vastaavaan työllistymistä edistävään toimintaan, yli 12 kuukauden työttömyyden lisääntymiseen kunnassa tai työllisyysalueella verrattuna muiden vastaavien työvoimaviranomaisten tilanteeseen, 4 luvussa tarkoitettuun työnhakijoiden palveluprosessiin liittyvien keskustelujen toteutumiseen kunnassa tai työllisyysalueella sekä siihen, jos työvoimaviranomaisen kyky järjestää tässä laissa tarkoitettuja työvoimapalveluja on muusta syystä merkittävästi vaarantunut.

Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee hyvänä, että neuvottelumenettelyllä voidaan puuttua pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteeseen ja palveluihin.

Luku 4 (työnhakijan palveluprosessi)

Säännökset vastaavat 2. toukokuuta voimaan tulleen uuden asiakaspalvelumallin (niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli) säännöksiä.

Hallituksen esitys: Palvelutarpeen selvittämiseksi työnhakija voidaan ohjata työkyvyn tutkimuksiin ja arviointeihin sekä muihin asiantuntija-arviointeihin. Työnhakijan osaamisen kehittämistä voidaan arvioida yhteistyössä koulutuspalveluiden tuottajien kanssa ja työnhakijan työ- ja toimintakykyä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että esityksessä jää epäselväksi, kuinka velvoittavaa hyvinvointialueen osallistuminen on työnhakijan työ- ja toimintakyvyn arviointiin.

Luku 10 (työnantajalle myönnettävät tuet: palkkatuki, 55-vuotta täyttäneiden työllistämistuki, työolosuhteiden järjestelytuki)

Hallituksen esitys: Palkkatukea voidaan myöntää yritykselle, muulle yhteisölle ja työnantajalle, ei kuitenkaan kunnalle, kuntayhtymälle, kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa olevalle yhteisölle eikä valtion virastolle tai laitokselle. Luonnolliselle henkilölle palkkatukea voidaan myöntää vain taloudelliseen toimintaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että lakiesityksen mukaan kuntaan ei enää voisi palkata palkkatuella työllistettyjä. Tämä kaventaisi työttömien mahdollisuuksia saada kokemusta kuntien laajasta työpaikkavalikoimasta. Kuntien kohtelu ei ole yhdenvertaista suhteessa muihin työnantajiin. Tämä on todella merkittävä heikennys niin kunnille kuin työnhakijoille.

Laki työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 23 §:n muuttamisesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee, että laki voisi tulla voimaan vuodenvaihteessa.

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys: Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työvoimaviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Laissa säädetään myös toimenpiteisiin osallistuvan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista.

Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee turhana jakaa pitkään työttömänä olleiden palvelut kahteen rakenteeseen: monialaisen tuen yhteistoimintamalliin ja toisaalta aktivointimalliin. Molemmissa laaditaan erilliset suunnitelmat ja kohderyhmä on kutakuinkin samanlainen. Tässä lainsäädäntövaiheessa voidaan luopua toisesta yhteistoimintarakenteesta. Nyt kahden toimintamallin ylläpitäminen sekoittaa asiakkaita ja luo tehottomuutta järjestelmään.

Lisäksi nuorille kohdennetusta erillisestä yhteistyömallista säädettäisiin lailla. Lautakunta näkee, että asiakkaalla tulisi olla yksi suunnitelma ja palvelut suunnitellaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan. On sekavaa niin asiakkaille kuin työntekijöille, että on monia eri suunnitelmia.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta

Hallituksen esitys: Tässä laissa säädetään työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoimintamallista ja nuorten monialaisen tuen yhteispalvelusta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kyseenalaistaa, onko edelleen tarvetta säätää tästä kokonaisuudesta erillisellä lailla.

Hallituksen esitys: Monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa työvoimaviranomainen, hyvinvointialue ja Kansaneläkelaitos selvittävät yhdessä työttömän kanssa tämän osaamisen ja ammattitaidon sekä työllistymiseen vaikuttavan sosiaalisen tilanteen, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn. Työttömän osaamisen kehittämistä voidaan arvioida yhteistyössä koulutuspalveluiden tuottajien kanssa.

Monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakastietoaineisto ja -järjestelmä

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että toimijat joutuvat käyttämään omaa asiakastietojärjestelmäänsä ja erillistä yhteispalvelun tietojärjestelmää. Tämä lisää toimijoiden hallinnollista työtä.

Hallituksen esitys: Työvoimaviranomainen järjestää toimintaedellytykset nuorten työllistymistä edistävälle matalan kynnyksen monialaisen tuen yhteispalvelulle. Nuorten työllistymistä edistävällä monialaisen tuen yhteispalvelulla tarkoitetaan viranomaisten ja muiden toimijoiden alle 30-vuotiaille nuorille tarjoamaa matalan kynnyksen monialaista neuvontaa, ohjausta ja palveluita, joiden tarkoituksena on edistää nuorten opiskelumahdollisuuksia, työllistymistä, toimintavalmiuksia ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että nykyinen Ohjaamo-malli on matalankynnyksen toimintaa ja ettei palvelun lakisääteistäminen tuota lisäarvoa toiminnalle.

Hallituksen esitys: Nuorten työllistymistä edistävä matalan kynnyksen monialaisen tuen palvelu järjestettäisiin kokoamalla yhteen olemassa olevia palveluntuottajia, kuten ohjaamoverkoston toimintaa organisoitaessa. Tarkoituksena ei olisi muodostaa uutta organisaatiota, vaan vahvistaa peruspalveluiden toteuttamaan matalan kynnyksen nuorilähtöistä monialaista työtä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kannattaa joustavuutta palveluiden organisoinnissa. On tärkeää saada tukea tarvitsevat nuoret kiinnittymään niin sanottuihin peruspalveluihin."

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki työvoimapalveluiden järjestämisestä, jossa säädettäisiin kunnan järjestämistä julkista työvoimapalveluista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Nykyinen laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta kumottaisiin.

Vastuu työnhakijoille ja yrityksille ja muille työnantajille tarjottavista työvoimapalveluista siirrettäisiin pääosin kuntien vastuulle. Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostaisivat kunnille uuden valtionosuustehtävän.
Työttömyysetuuksien rahoitusvastuita uudistettaisiin siten, että kunnan rahoitusvastuu laajenisi työmarkkinatuen lisäksi koskemaan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa. Lisäksi rahoitusvastuu alkaisi nykyistä työmarkkinatuen rahoitusvastuuta aikaisemmin ja kasvaisi portaittain työttömyyden pitkittyessä. Kunnan rahoitusvastuu ei myöskään katkeaisi työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta kuten nykyisin.

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi 7.6.2022 mennessä. Lausuntoa on pyydetty myös kasvatus- ja koulutuslautakunnalta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 31.05.2022 § 118

Päätös tullut nähtäväksi 13.06.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §