Lausuntopyyntö, valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023 – 2026, sisäministeriö

HEL 2022-006376
Asialla on uudempia käsittelyjä
14. / 454 §

Lausunto sisäministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi valtakunnallisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus antoi sisäministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston päätökseksi valtakunnallisista tavoitteista pelastustoimen järjestämiselle vuosille 2023–2026 seuraavan lausunnon:

Laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021, järjestämislaki) antaa hyvät lähtökohdat pelastustoimen järjestämisen strategiselle suunnittelulle muuttuvassa toimintaympäristössä.

Valtakunnallisia tavoitteita asetettaessa on tärkeää, että ne asetetaan strategisella tasolla ja että ne jättävät alueille riittävää toimintavapautta ja mahdollisuuksia ottaa alueelliset erityistarpeet huomioon.

Valtionneuvoston päätösluonnoksen mukaan pelastustoimen palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu edellyttävät pelastustoimen ammatillisen ja sopimushenkilöstön koulutuksen kehittämistä laadullisesti ja määrällisesti. Päätökseen tulee sisällyttää kirjaus rahoituksesta ja koulutuspaikkojen lisäämisestä. Kirjauksesta tulee ilmetä, että pelastajakoulutusta järjestetään valtion rahoituksella ja koulutuksen aloituspaikkoja lisätään ja koulutusta järjestetään useilla paikkakunnilla, myös Helsingissä. Onnistuminen pelastajakoulutuksen järjestämisessä on yksi kriittisimmistä tavoitteista strategiakaudella.

Henkilöstön riittävyyttä ja osaamista koskevien kirjausten tulee käsittää myös onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen järjestämistä koskevien strategisten linjausten toteutuminen merkitsee myös lisääntyvää hallinnollista työtä. Strategisissa tavoitteissa tulee ottaa kantaa myös pelastustoimen ohjauksen ammatilliseen kehittämiseen ja osaavan henkilöstön määrään. Mikäli sisäministeriössä ei ole riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä ohjaustehtävissä jää tämä työ hyvinvointialueille. Kuitenkin myös hyvinvointialueilla tulee kiinnittää huomiota vaativissa suunnittelu-, seuranta- ja kehittämistehtävissä toimivan henkilöstön lukumäärään.

Järjestämislaissa on lueteltu mitä valtakunnallisissa strategisissa tavoitteissa on määriteltävä. Päätösluonnoksen jaottelu kuitenkin poikkeaa järjestämislain jaottelusta. Olisi selkeämpää noudattaa järjestämislain jaottelua.

Järjestämislain mukaan valtakunnallisissa strategisissa tavoitteissa on määriteltävä mm. pelastustoimen kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet ja pelastustoimen tiedonhallinnan kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Päätösluonnos ei sisällä kehittämistavoitteiden listausta. Mahdollisesti päätösluonnoksen on katsottu kokonaisuutena vastaavan tähän vaatimukseen. Tiedonhallinnan kehittämisen tavoitteet jäävät kuitenkin varsin yleiselle tasolle. Päätösluonnosta tulee tältä osin terävöittää, jotta kehittämistavoitteet tulevat selkeästi asetetuiksi järjestämislain edellyttämällä tavalla.

Järjestämislain mukaan valtakunnallisissa strategisissa tavoitteissa määritellään tavoitteet hyvinvointialueiden ja kuntien väliselle yhteistyölle turvallisuuden edistämisessä sekä hyvinvointialueiden väliselle yhteistyölle pelastustoimessa. Päätösluonnoksessa alueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on linjattu vain yleisellä tasolla. Päätösluonnokseen on kirjattu, että hyvinvointialueiden yhteistyöllä varmistetaan pelastustoiminnan resurssit isoissa tai alueellisesti laajoissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Kirjaukseen sisältyy velvoite tehdä yhteistyötä ja että yhteistyöllä varmistetaan resurssien riittävyys. Yhteistyölle ei sen sijaan ole lainkaan asetettu laadullisia tavoitteita. Myöskään turvallisuuden edistämistä koskevia tavoitteita ei sisälly päätösluonnokseen.

Pelastustoimen yhteinen, valtakunnallinen tietojärjestelmäkehitys on erittäin kriittisessä roolissa useiden esitettyjen tavoitteiden toteutumisessa. Suunniteltujen tietojärjestelmähankintojen toteuttaminen vaatii mittavaa taloudellista resursointia ja hyvää keskinäistä yhteistyötä niin sisäministeriöltä kuin hyvinvointialueiden pelastustoimilta. Erityisesti tämä koskee tavoitteita 1, 2 ja 6. Tavoitteen 1 yhteydessä on kirjattu, että pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja muista pelastustoimen palvelutarpeen muodostumiseen vaikuttuvista tekijöistä. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää edistää suunnitellun pelastustoimen tiedolla johtamisen tietojärjestelmän hankintaa ja turvata pelastustoimen tarvittavat tiedonsaantioikeudet ja sujuvat, matalan kynnyksen tiedonsaannin käytännöt muun muassa ajantasaisen pelastustoimen riskianalyysin laatimiseksi.

Linjaukset investointien osalta jäävät liian yleiselle tasolle. Pelastustoimen valmiutta sekä varautumista koskevaa tavoitetta voidaan pitää onnistuneena. Se antaa alueille selkeän viestin valtioneuvoston tahtotilasta koskien väestön suojaamista kaikissa olosuhteissa. Tähän yhteyteen olisi myös hyvä kirjata tahtotila koskien väestönsuojelun vaatimien toimenpiteiden ja investointien rahoituksen riittävyydestä

Muistion tarkoituksena on esittää perusteet valtioneuvoston päätöksellä vahvistettaville valtakunnallisille tavoitteille vuosille 2023–2026. Päätösluonnoksen ollessa varsin tiivisti laadittu, on perustelumuistio tarpeen. Perustelumuistion tulee selkeyttää ja perustella strategisia tavoitteita. Ohjausjärjestelmän selkeys on koko pelastustoimialan yhteinen tavoite. Ohjausjärjestelmän selkeyden sekä ohje- ja suunnitelma-arkkitehtuurin yhtenäisyyden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Muistio sisältää pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn strategisia päätavoitteita, joiden suhde valtioneuvoston asettamiin pelastustoimen järjestämisen strategisiin tavoitteisiin jää epäselväksi. Tavoitehierarkiaa tulisi kehittää siten, ettei väärinkäsityksiä eri tavoitetasojen välillä synny. Selkeintä olisi, jos sisäministeriön asettamien tarkentavien tavoitteiden otsikointia voitaisiin kehittää ja jos nämä valtioneuvoston strategisia tavoitteita tarkentavat tavoitteet koottaisiin erilliseen tavoiteasiakirjaan eikä valtioneuvoston päätöstä taustoittavaan muistioon.

Muistiossa todettu tavoite yhtenäisten käytäntöjen osalta on kannatettava, mutta tätä tavoitetta ei voida saavuttaa ilman omavalvonnasta annettua ohjeistusta, jolla varmistetaan käytäntöjen yhtenäisyys. Omavalvonta kattaa koko pelastustoimen ja epäselväksi jää, miksi onnettomuuksien ehkäisy on tässä yhteydessä nostettu omavalvontaohjelmien kohdalla erityisesti esille. Tältä osin perusteluja tulee tarkentaa

Perustelumuistioon on kirjattu tavoitteen 2 yhteydessä, että onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmä on otettu käyttöön ja se tukee onnettomuuksien ehkäisyn tiedonhallinnan kehittämisen valtakunnallisia strategisia tavoitteita ja mahdollistaa yhtenäisen asiakasrajapinnan sekä sähköisen asioinnin. Tavoitteen toteutumiseksi on tärkeää varmistaa, että onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmän hankintaan, kehittämiseen ja ylläpitoon on varattu riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit. Lisäksi on varmistettava, että suunniteltu onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmä ja pelastustoimen sähköisen asioinnin ratkaisu toteutetaan suunnitellusti ja mahdollisimman nopeasti.

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Lausuntopyyntö 5.5.2022
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Pelastuslaitoksen lausunto VNn valtakunnallisista strategisista tavoitteista 25.5.2022
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.