Katusuunnitelma, Itäpolku, Marjaniementie, Asujanpolku, Vartiokylä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelun lähtökohtina ovat yleiskaavassa esitetty baanaverkko, pyöräliikenteen tavoiteverkko esikaupunkialueilla, Itäbaanan alustava yleissuunnitelma vuodelta 2014, 22.7.2020 voimaantullut asemakaava 12599 sekä sen liitteenä hyväksytty Gotlanninkadun länsipään ympäristön liikennesuunnitelma 7008.

Suunnittelun päätavoitteina on mahdollistaa asemakaavan mukainen Hoasin uusi asuinrakentaminen ja edistää Itäbaanan rakentumista alueella yhteensovittaen ratkaisut olemassa olevaan ympäristöön ja uuteen rakennettavaan toiminnalliseen Gotlanninpuistikon alueeseen.

Marjaniementiellä tavoitteena on ollut edistää pyöräliikenteen tavoiteverkkoa poistamalla yksi pohjoiseen suuntautuva ajokaista saaden enemmän tilaa jalkakäytävälle ja pyörätielle. Tavoitteena on ollut myös lisätä kadulle uusia puita.

Katusuunnitelmissa on tarkennettu liikennesuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja jalkakäytävän ja baanan keskinäisen sijoittumisen suhteen Itäpolulla ja Asujanpolulla. Päätöksessä mainittujen katujen lisäksi samaan aikaan suunniteltuja ja vuorovaikutettuja puistosuunnitelmia ovat Gotlanninpuistikko, Virvapuisto ja Marjaniemenpuistikko, joista Gotlanninpuistikon puistosuunnitelma hyväksytään kaupunkiympäristölautakunnassa ja muut maankäyttöjohtajan toimesta.

Suunnitelma

Itäpolku välillä Virvatulentie−Asujanpolku ja Virvatulentie välillä tontti 45510/4-LPA 45508 katusuunnitelman piirustus nro 31872/1 (liite 2)

Itäpolku on nykyinen jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, ja Virvatulentie on nykyinen tonttikatu, jonka päässä on kääntöpaikka. Itäbaana toteutetaan Itäpolulle tasoerottelemalla jalankulku ja pyöräliikenne erilleen reunakivellä ja noppakiviraidalla. Baanan leveys on 3,5 m eli 0,5 m alle tavoitemitan. Tämä johtuu Marjaniementien alikulkukäytävän ja Itäpolun rajallisesta leveydestä. Jalkakäytävä sijoitetaan katualueen pohjoisreunaan, jolloin pyöräliikenne saadaan etäämmälle näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksestä ja Gotlanninpuistikon aktiviteeteista. Baanalle esitettyjen suojateiden sijoittamisessa on huomioitu alueen käyttäjien kulkureitit, arvioituja käyttäjämääriä sekä näkemäalueet. Virvatulentien kohdalla olevan suojatien yhteyteen toteutetaan heräteraidat baanalle suojatien korostamiseksi.

Asujanpolku välillä Itäpolku−Gotlanninkatu katusuunnitelman piirustus nro 31873/1 (liite 4)

Asujanpolku on nykyinen jalankululle ja pyöräilylle varattu katu. Suunnitelma käsittää Asujanpolun pohjoisosan, jossa esitetyillä muutoksilla mahdollistetaan alueen yhteensopivuus Hoasin uuden rakennuksen, Itäbaanan linjauksen ja Gotlanninpuistikon saneerattavan puiston kanssa. Suunniteltu alue koostuu pienestä oleskelualueesta puineen ja paasikivimuureineen, jalankulun reiteistä ja sujuvasta baanareitistä. Baana ja jalkakäytävä kulkevat Hoasin rakennuksen läpi. Taloarkkitehdin kanssa käydyn yhteistyön ansioista baanan ja tontin tavoitteet on saatu yhteensovitettua huomioiden mm. talvikunnossapito, käyttäjien turvallisuus ja tontin pelastusajoneuvon nostopaikka.

Marjaniementie välillä Kauppakartanonkatu−Gotlanninkatu katusuunnitelman piirustus nro 31874/1 (liite 6)

Marjaniementie on alueellinen kokoojakatu, jonka itäreunalta poistetaan yksi autokaista. Se mahdollistaa kadun itäpuolen jalankulun ja pyöräliikenteen erottelun omille väylilleen, katupuiden lisäämisen riittävine kasvualustoineen, bussipysäkin syvennyksen rakentamisen ja kadunvarsipaikkojen lisäämisen. Pyöräliikenne on tarkoitus yksisuuntaistaa Marjaniementiellä tavoiteverkon mukaisesti, kun Marjaniementien sillalle saadaan aikanaan järjestettyä tila länsipuolen pyörätielle. Katualueen itäreunalta tontin AP 45050 kohdalta joudutaan poistamaan jalkakäytävän rakennekerroksien rakentamisen vuoksi nykyistä sekalaista puustoa, joka käsittää myös kolme suurempaa lehtipuuta. Vastineeksi kadulle saadaan istutettua 20 kappaletta uusia lehtipuita riittävine kasvualustoineen. Kadulla myös parannetaan hulevesien hallintaa saneeraamalla vanhaa hulevesiverkostoa.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 31872/1 (liite 1), nro 31873/1 (liite 3) ja nro 31874/1 (liite 5). Koostepiirustus on liitteenä 7.

Kadut on suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, GlobalConnect Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 22.3.−4.4.2023 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla ja lähetettiin tiedote suunnittelualueen varren kiinteistöille, Puotila-Seuralle, Puoli Kaupunkia paikallislehdelle ja Helsingin uutisten itäiseen osapainokseen.

Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 8.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 14.6.−4.7.2023 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona.

Muistutuksen käsittely

Suunnitelmista jätettiin yksi muistutus.

Muistutus 1

Muistutuksessa kerrotaan, että suunnitelmassa on esitetty suojatie Virvatulentielle vain itäreunan jalkakäytävän jatkeeksi. Näkövammaisilla on keskeinen tarve päästä tontilta esteettömästi ja turvallisesti länteen ja edelleen Marjaniemen siirtolapuutarhan läheisille ulkoilureiteille. Edellä mainittu itäinen suojatie pakottaa Iiris-keskuksen käyttäjät kiertämään kyseisen suojatien kautta päästäkseen länteen. Suunnitelman parantamiseksi esitetään uutta suojatietä myös Virvatulentien länsireunan jalkakäytävän jatkeeksi sekä kahta äänimajakkaa osoittamaan suojatien sijainti näkövammaisille.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Itäpolku on ollut osa pyöräilyn itäistä pääreittiä tähänkin asti, vaikkeivat järjestelyt ole olleet baanatasoisia tällä kohtaa. Nykyisin Itäpolulla on yhdistetty jalkakäytävä-pyörätie, mikä on konfliktiherkkä jalankulun ja pyöräliikenteen erilaisten luonteiden vuoksi. Suunniteltu ratkaisu on huomattava parannus nykytilanteeseen, sillä kulkumuodoille rakennetaan omat riittävän leveät rakenteellisesti erotellut väylät. Jalkakäytävä on sijoitettu Itäpolun pohjoisreunalle Iiris-keskuksen puolelle, sillä alueen maankäyttö, jalankulun reitit sekä näkemät huomioiden tämä tuo paremman liikenteellisen ratkaisun. Jalkakäytävä erotellaan pyörätiestä reunakivellä, mikä on paras ratkaisu näkövammaisten kannalta.

Helsingissä suojateiden sijoittamista ohjaa vuonna 2019 laadittu ohje ”Jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteet”. Se sisältää pääajatuksen, jota voidaan soveltaa käytettäväksi myös pyöräteiden suojateihin: suojateillä tulee olla riittävästi käyttäjiä. Jos suojatiellä ei ole riittävästi käyttäjiä tai ajorata ylitetään muualta kuin suojatien kohdalta, alkaa suojatien merkitys vähenemään ja suojateitä ei enää huomioida riittävällä vakavuudella, mikä lisää riskiä suojatieonnettomuuteen. Tästä syystä suunnitelmiin on esitetty yksi esteettömyyden erikoistason suojatie Iiriksen palvelukeskuksen eteläisen sisäänkäynnin läheisyyteen. Suunnitelmassa nykyistä laajaa tonttiliittymää jäsentämällä on selkeytetty tilannetta. Autoliikenteelle on osoitettu oma kulkuyhteys tontille ja jalankulkijoille erillinen kulkuyhteys suojatien kohdalle.

Suojatien sijainti on hieman lähempänä Iiriksen eteläisen sisäänkäynnin ovea kuin mitä Virvatulentien läntisen jalkakäytävän jatkeena oleva suojatie olisi. Iiriksen rakennuksen kulkuaukot ovat muutoinkin pääosin tästä itään. Lisäksi suunnitelmassa esitetty suojatie tarjoaa loogisen baanan ylityskohdan muillekin jalankulkijoille, jotka liikkuvat alueella. Jos toinen suojatie sijoitettaisiin Virvatulentien läntisen jalkakäytävän jatkeeksi, olisi se 25m päässä eli hyvin lähellä itäistä suojatietä ja sille ei todennäköisesti muodostuisi riittävästi käyttäjiä.

Äänimajakan tarkoitus on osoittaa näkövammaiselle ylityskohdan paikka. Äänimajakoita käytetään ensisijaisesti jalankulun ja autoliikenteen risteyksissä, etenkin silloin, jos oikea ylityssuunta ei ole kohtisuora ja on tätä kautta vaikea löytää. Suunnitelman tapauksessa baanan suojatie on juuri tontille johtavan kulkuaukon kohdalla. Ylityskohta on suorakulmainen, jotta suunnan löytämisessä ei olisi vaikeuksia. Tässä kohdassa ei ole tunnistettu myöskään niin suurta käyttäjämäärää, että se perustelisi äänimajakoiden sijoittamisen.

Suunnittelun aikana on järjestetty Iiriksen edustajien kanssa vuorovaikutustilaisuuksia, joissa on esitelty suunnitelmia ja niiden taustalla olevia perusteita sekä keskusteltu heidän toiveistaan. Suojatien erityistä luonnetta tässä Iiris-keskuksen vieressä korostetaan pyörätielle sijoitettavin heräteraidoin. Suojatie toteutetaan esteettömyyden erikoistason mukaisena.

Muistutus ei aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin. Koska Iiriskeskus on erityinen paikka eikä katusuunnitelmassa rajata äänimajakan lisäysmahdollisuutta pois baanan ylittävältä suojatieltä, käydään vielä tarkemman suunnittelun yhteydessä tähän liittyvä tapauskohtainen harkinta ja vuorovaikutus näkövammaisten edustajien kanssa.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat noin 1 230 000 euroa (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 49 000 euroa (alv. 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 8 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin.

Kadun rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2026 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 02 perusparantaminen ja liikennejärjestelyt/Jalankulun ja pyöräilyn väylät.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Päätös tullut nähtäväksi 20.10.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.