Vahingonkorvaus, esinevahinko, 7.3.2022, Päiväkoti Inari

Hallintopäällikkö päätti kohtuussyistä myöntää ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvauksena kohtuulliseksi harkitut 264 euroa silmälasien rikkoutumisesta.

Hakija on esittänyt 25.5.2022 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 529 euron suuruisen korvausvaatimuksen työssä rikkoutuneista silmälaseista. Silmälasiliikkeen tosite vuonna 2019 hankituista silmälaseista 319 euroa. Kirjattu lisäys tositteeseen: linssien asettaminen kehyksiin 50 e. Tositteeseen lisätyn kirjauksen mukaan uusien linssien hankintahinta 479 euroa + hionta kehykseen 50 euroa. Päiväkodissa instrumenttiin tutustuminen. Lapsi liikutti vahingossa jousta ja se raapaisi naarmun hakijan silmälasien vasemman puoleiseen linssiin.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) on vahvistettu hakijalle sattunut vahinko.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun esine on käytetty. Korvausta voidaan vaatia esineen arvon tai korjauskustannusten perusteella, mutta on katsottu, ettei esitettyä vaatimusta voida suoraan asettaa perusteeksi korvattavalle määrälle.

Asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Vahinko ei ole myöskään aiheutunut siitä, että työnantaja olisi rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan (TSL 12 luku 1 §:n 1 momentti). Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain eikä työsopimuslain nojalla korvausvelvollinen. Mikäli kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko kuitenkin poikkeuksellisesti harkinnan mukaan kohtuussyistä korvata kokonaan tai osittain.

Saatujen selvitysten perusteella kohtuulliseksi katsotaan, että hakijalle korvataan työssä rikkoutuneista silmälaseista 264 euroa. Kun korvauksen määrää on harkittu, on huomioitu esineen hinnan aleneminen hankinta-ajankohdan ja vahinkotapahtuman välisenä aikana. Hakijan ilmoittamat korjauskustannukset selkeästi ylittäisivät vahingoittuneiden silmälasien arvon.