Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2024-2024, pelastuslaitos

Pelastuslautakunta päätti todeta, että seuraavat näkökulmat tulisi huomioida Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarviossa ja -suunnitelmassa 2023 - 2025:

Lähtötilanne

Pelastuslaitoksen käyttömenoarvio vuodelle 2022 on 66,807 miljoonaa euroa ja kesäkuun lopun lukuihin perustuva ennuste 67,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 talousarviossa pelastuslaitoksen tulokseksi on budjetoitu 51,2 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat pelastuslaitoksen toiminnan rahoituspohjan muutokset sekä pelastuslaitoksen talousarvion laadintahetkellä keskeneräinen toimialan talousarviovalmistelu aiheuttavat epävarmuutta vuoden 2023 taloussuunnitteluun ja 2022 - 2023 lukujen vertailtavuuteen. Tällaisia tekijöitä ovat mm. kaupungin sisäisten palveluiden vyörytykset, joita ei ole talousarviossa ja kirjanpidossa 2022, uuden palkanlaskennan käyttöönotosta johtuvat mahdolliset palkkavirheet kirjanpidossa, sisäisten vuokrien indeksikorotuksiin liittyvä kustannusten heilunta ja muu inflaatiokehitys, kaupungin kallioväestönsuojien hallintaan ja ylläpitoon liittyvien sopimusten keskeneräisyys sekä kustannuslaskennan muutokset pelastuslaitoksen ja HUS välisessä laskutuksessa.

Vuosien 2023 - 2025 taloutta koskevat suunnitelmat on laadittu kaupunginkanslian ohjeet huomioiden ja sisältävät siten kustannustason muutoksen ja sopimusten mukaiset palkankorotukset. Laskelmissa ei kuitenkaan ole varauduttu mahdolliseen palomiesten palkankorotukseen vuoden 2022 tai 2023 palkkaohjelmassa eikä mahdolliseen kaupungin talousarvion laadintaohjeistuksesta poikkeavaan vuokrien indeksikorotukseen tai pääomavuokran muihin muutoksiin.

Tämän hetkisen tiedon mukaan valtiovarainministeriö julkaisee lopulliset vuoden 2023 rahoitusluvut 19.9.2022 eikä niitä siten ole ollut mahdollista huomioida tässä esityksessä. Kaikki tässä esitetyt luvut tarkentuvat Helsingin kaupungin talousarvioprosessissa ja edelleen Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulosbudjetoinnissa kaupunginvaltuuston vahvistettua toimialan talousarvion.

Palvelutason kehittäminen

Aluehallintoviraston 2.5.2019 tekemän päätöksen mukaan Helsingin pelastustoimen alueella olevat puutteet pelastustoiminnan toimintavalmiudessa tulee korjata vuoden 2025 loppuun mennessä viiden miljoonan euron sakon uhalla.

Toimintavalmiuden korjaamiseksi on välttämätöntä kehittää Helsingin pelastusasemaverkostoa, mitä varten on tehty suunnitelmat ulottuen vuoden 2029 loppuun saakka. Vuodelle 2023 on suunniteltu yhden kärkiyksikön lisäys Tapanilan alueelle, mikä vaatii 12 henkilötyövuoden lisäyksen. Vuodelle 2024 on suunniteltu yhden pelastusyksikön lisäys Kontulan alueelle ja samalla Kontulan kärkiyksikkö siirtyy operoimaan Vuosaaren alueelle. Tästä puolet henkilöstöstä on huomioitu aikaisemmin. Henkilötyövuosilisäys on 12 palomies-ensihoitajaa, 3 paloesimiestä, 1 asemamestari, yhteensä 17 htv. Vuodelle 2025 on suunniteltu kärkiyksikkö (12 htv) alustavasti Lauttasaaren alueelle. Yksiköiden sijainnit tarkennetaan vuosittaisen riskianalyysin mukaisesti.

Pelastuslautakunta toteaa, että huomioiden palomies-ensihoitajien heikon saatavuuden työmarkkinoilla sekä rekrytointiin ja perehdyttämiseen kuluvan ajan, on henkilöstölisäykset tehtävä huomattavan etupainotteisesti ja huomioitava samalla pelastustoimen rahoitustarpeen laskelmissa.

Pelastuslaitos tuottaa kiireellisen ensihoitopalvelun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille erillisen sopimuksen mukaan. HUS Akuutti ensihoito on esittänyt, että Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitoresursseja lisätään vuoden 2023 alusta yhdellä perustason ensihoitoyksiköllä 24 tunnin valmiuteen, mikä vaatii 12 henkilötyövuoden lisäyksen. Edelleen vuosille 2024 ja 2025 on kummallekin suunniteltu yhden 24 tunnin yksikön lisäys (12 htv/v). Kunkin yksikön asemapaikka päätetään edellisen vuoden lopussa. Tärkeimpänä alueena resurssien kohdentamisessa vuoteen 2025 mennessä ovat Erottajan, Mellunkylän, Haagan ja Kallion asemat sekä Jätkäsaari.

Pelastuslautakunta toteaa, että nämä seikat on huomioitava pelastuslaitoksen rahoitustarpeen laskelmissa ensihoitopalvelun toimintakyvyn turvaamiseksi.

Pelastuslaitoksen talousarvio 2023

Pelastuslaitoksen toimialan kokonaisuuden vuoden 2023 talousarvion käyttömenojen, hallintokulut ja keskushallinnon vyörytykset huomioiden, arvioidaan olevan 69,2 miljoonaa euroa, toimintakatteen ‑50,0 miljoonaa euroa ja tuloksen -53,2 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman luvut on esitetty liitteessä.

Pelastustoimen talousarvio 2023

Pelastustoimen vuoden 2023 talousarvion käyttömenojen, hallintokulut ja keskushallinnon vyörytykset huomioiden, arvioidaan olevan 54,1 miljoonaa euroa, toimintakatteen -51,8 miljoonaa euroa ja tuloksen 54,3 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman luvut on esitetty liitteessä.

Hyvinvointialueiden rahoituslaskelman mukaan Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoituksen kokonaismäärä vuodelle 2023 on 2,584 miljardia euroa, josta Helsingin kaupungin pelastustoimen laskennallinen nettorahoitus 45,76 miljoonaa euroa (valtiovarainministeriö, toukokuun 2022). Tulevina vuosina resurssit palvelujen järjestämiseen ovat entistä rajallisemmat ja samaan aikaan pelastustoimen palvelutarve kasvaa ja valtion strateginen ohjaus pelastustoimen palveluissa vahvistuu. Tämän muutoksen vaikutuksia järjestämisen kokonaisuuteen on arvioitava aiempaa suunnitelmallisemmin

Pelastuslautakunta toteaa, että valtion osoittama laskennallinen rahoitus Helsingin kaupungin pelastustoimeen on alimitoitettu. Vuoden 2023 osalta arvioitu rahoitusalijäämä on noin 8,6 miljoonaa euroa. Valtion laskennallisessa rahoituksessa ei ole riittävästi huomioitu palvelutason kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä vuosina 2022-2025, vuosille 2021-2022 suunniteltujen rekrytointien viivästymistä pelastajapulasta johtuen, eikä näiden kumulatiivisia vaikutuksia. Pelastustoimeen on välttämätöntä kohdentaa lisärahoitusta, jotta palvelutason kehittämissuunnitelmat voidaan toteuttaa.

Ensihoidon talousarvio 2023

Kiireellisen ensihoitopalvelun vuoden 2023 talousarvion käyttömenojen ja poistojen, hallintokulut ja keskushallinnon vyörytykset huomioiden, arvioidaan olevan 17,6 miljoonaa euroa ja toimintakatteen noin 13,0 miljoonaa euroa, joka tulee katettavaksi HUS:in maksuosuudella.

Pelastuslautakunta toteaa, että kiireellisen ensihoitopalvelun tehtäväsidonnaisuus ja tehtäväkuorma Helsingissä ylittää monin verroin palvelun järjestäjä HUS:in asettamat tavoitetasot. Palvelutason kehittämisen rahoituksen turvaaminen uuden toimialan sisällä on välttämätöntä ensihoitopalvelun sekä sitä suorittavan henkilöstön toimintakyvyn turvaamiseksi.

Tunnusluvut

Hyvinvointialueuudistuksesta ja sotepe-toimialan integraatiosta johtuen pelastuslaitoksen taloudellisten tunnuslukujen vertailua tai tuottavuusindeksisarjaa ei ole mahdollista vertailukelpoisesti esittää tässä vaiheessa.

Mikäli pelastustoimen ja kiireellisen ensihoitopalvelun rahoitus toteutuu toimialan tulosbudjetissa tässä esityksessä kuvatuin arvoin, olisivat pelastustoimen nettoyksikkökustannukset vuonna 2023 81,2 euroa/asukas (VM laskennallinen rahoitus 69 euroa/asukas). Kiireellisen ensihoitopalvelun käyttömenojen ja poistojen arvioidaan olevan 26,3 euroa/asukas.

Kaupunkistrategian mukainen kaupunkiorganisaation käyttötalousmenojen tuottavuustavoite on 0,5 prosenttiyksikköä. Sotepe-toimialan tarkemmat toimenpidesuunnitelmat laaditaan vuoden 2023 toimintasuunnitelmaan sen jälkeen, kun valtionrahoitus on varmistunut.

Investoinnit

Pelastuslaitoksen investointisuunnitelman mukaan vuonna 2023 toteutettaisiin pelastustoimessa 6,07 miljoonan euron irtaimen hankinnat, minkä lisäksi vuodelta 2022 on siirtymässä hankintoja noin 6,8 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2024 investoinnit pelastustoimessa olisivat 2,83 ja ensihoidossa 3,18 miljoonaa euroa. Vuodelle 2025 on suunniteltu yhteensä noin 6,1 miljoonan investoinnit.

Pelastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että talousarviossa on vuosina 2023 - 2025 varauduttava myös keskimääräisen poistotason ylittävien irtaimen investointien rahoittamiseen käyttömenojen tasosta tinkimättä. Pelastuslautakunta katsoo, että pelastuslaitoksen vuodelle 2022 varatut ja hankintojen viivästymisen johdosta siirtymässä olevat investointivarat, noin 6,8 miljoonaa euroa, tulisi osoittaa toimialan käyttöön 1.1.2023 alkavalla tilikaudella hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti.

Siirtymätasauksen hyödyntäminen

Pelastuslautakunta toteaa, että hyvinvointialueiden rahoituslain mukaista siirtymätasausta olisi varauduttava hyödyntämään sekä pelastustoimen että ensihoitopalvelun toiminnallisten lisäysten varmistamiseksi vuosina 2023-2025.

Palomies-ensihoitajien saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen

Suomessa on akuutti pula palomies-ensihoitajista. Valtion koulutusjärjestelmä ei nykyisellään kykene tuottamaan riittävästi uusia palomiehiä edes luonnollisen poistuman korvaamiseksi ja seuraavien vuosien tarve uusille työntekijöille on työaikamallien muutosten ja palvelutason kehittämisen johdosta moninkertainen. Pääkaupunkiseudulla on Suomen korkeimmat elinkustannukset ja korkean tehtäväsidonnaisuuden johdosta erittäin korkea työkuorma. Kilpailu työvoimasta on kovaa ja tässä Helsinki on altavastaajan asemassa, palomiehen palkkaero esim. Vantaaseen ja Keski-uudenmaan pelastuslaitokseen verrattuna on yli 200 euroa/kk.

Pelastuslautakunta toteaa, että henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden edistämiseksi palomies-ensihoitajien palkkaa tulisi korottaa vuoden 2022 palkkaohjelmassa ja tämän vaikutus tulisi huomioida vuosien 2023-2025 talousarviossa ja -suunnitelmissa. Samalla on varmistettava Helsingin Pelastuskoulun toiminnan jatkuvuus valtion rahoituksella. Muutoin uhkana on, että palvelutasoa ei kyetä kehittämään suunnitellusti puuttuvan työvoiman johdosta.