Vahingonkorvaus, esinevahinko, 2.8.2022 Solakallion koulu

Hallintopäällikkö päätti kohtuussyistä myöntää ********** (jäljessä hakija) vahingonkorvauksena kohtuulliseksi harkitut 280 euroa silmälasien rikkoutumisesta.

Hakija on esittänyt 15.8.2022 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 349 euron suuruisen korvausvaatimuksen työssä rikkoutuneista silmälaseista. Silmälasiliikkeen tosite vuoden 2020 tammikuussa hankituista silmälaseista 329 euroa erittelyineen. Silmälasiliikkeen lausuman mukaan uusien vastaavien linssien hankintakustannus on 299 euroa sekä 50 euron hiontamaksu. Linssit ovat naarmuuntuneet, eikä niitä voi korjata, kehykset kunnossa. Vahinko tapahtui, kun työssä lomatoiminnan aikana lapsi repäisi hakijan silmälasit tämän kasvoilta ja heitti silmälasit lattialle.

Lomatoiminnan toimipisteestä on vahvistettu hakijalle sattunut vahinko.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi.

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo. Esineen uushankintahintaa ei korvata, kun esine on käytetty. Korvausta voidaan vaatia esineen arvon tai korjauskustannusten perusteella, mutta on katsottu, ettei esitettyä vaatimusta voida suoraan asettaa perusteeksi korvattavalle määrälle.

Asiassa ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän tai viranhaltijan virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Vahinko ei ole myöskään aiheutunut siitä, että työnantaja olisi rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan (TSL 12 luku 1 §:n 1 momentti). Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain eikä työsopimuslain nojalla korvausvelvollinen. Mikäli kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko kuitenkin poikkeuksellisesti harkinnan mukaan kohtuussyistä korvata kokonaan tai osittain. Saatujen selvitysten perusteella kohtuulliseksi katsotaan, että hakijalle korvataan työssä rikkoutuneista silmälaseista 280 euroa.