Ryhmäaloite, ps, Helsingin pito- ja vetovoimaan vaikuttavat tekijät ja mahdolliset toimenpiteet

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Perussuomalaiset kantavat aloitteessaan huolta Helsingin kaupungin veto- ja pitovoimasta. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Helsinki ”selvittää jatkossa kaikkien kaupungista muuttaneiden syyt muutolleen” ja toisaalta Helsinki ”avaa asumisen ja maankäytön ohjelman ja päivittää sen asuntorakentamisen ja niihin liittyvien liikennehankkeet vastaamaan kaupungin kehitystä ja taloudellisia realiteetteja”.

Koronapandemia aiheutti Helsingin ulkoiseen muuttoliikkeeseen muutoksen vuosina 2020–2021. Ennen koronapandemiaa Helsingin nettomuutto oli kotimaisessa muuttoliikkeessä selvästi voitollinen, mutta kääntyi koronavuosina tappiolliseksi. Sen sijaan ulkomaisessa muuttoliikkeessä Helsingin nettomuutto pysyi koko ajan voitollisena, kuitenkin niin, että ulkomailta saatu muuttovoitto on kasvanut selvästi kahden viime vuoden aikana.

Helsinki sai vuonna 2022 muuttovoittoa yhteensä 5 400 henkeä. Ulkomaisesta muuttoliikkeestä kertyi 6 400 hengen muuttovoitto, mutta kotimaan muuttoliikkeessä kertyi noin 1 000 hengen muuttotappio. Kotimaan muuttoliike oli alueellisesti kahtiajakautunutta: Helsinki sai muuttovoittoa Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta 2 700 henkeä, mutta menetti samaan aikaan 3 700 henkeä Helsingin seudun muihin kuntiin.

Kokonaisuudessaan Helsinki menetti vuonna 2022 muuttoliikkeen myötä kotimaankielisiä (suomi, ruotsi, saame) asukkaita 1 600 henkeä, mutta sai muuttovoittoa vieraskielisestä väestöstä 7 000 henkeä. Helsinki menetti muuttoliikkeessä muulle Helsingin seudulle sekä kotimaan- että ulkomaankielisiä, mutta sai molemmissa väestöryhmissä muuttovoittoa Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta. Ulkomaan muuttoliikkeessä Helsinki sai muuttovoittoa vieraskielisistä, mutta kotimaankielisten osalta muuttoliike oli tappiollista. ( https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__vrm__vamuu__umkun/01UM_Inet_Muuttoliike_suunta.px/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) )

Uusimpien Tilastokeskuksen vuotta 2023 koskevien ennakkotietojen mukaan Helsingin muuttoliike näyttää olevan palautumassa kohti korona-aikaa edeltänyttä tilannetta. Kotimaan sisäinen muuttoliike on kääntynyt jälleen voitolliseksi, kun tulomuuttajien määrä on ylittänyt alkuvuonna vuoden 2019 vastaavan ajankohdan tason ja lähtömuuttojen määrä on vähentynyt selvästi vuosiin 2020–2022 verrattuna. Ulkomailta Helsinkiin muuttajien määrä on puolestaan kasvanut edelleen aiempien vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kun Helsingistä ulkomaille muuttaneiden määrä on pysynyt suunnilleen edellisvuosien tasolla, myös ulkomailta saatu muuttovoitto on ollut kasvussa. Näin ollen Helsingin saama muuttovoitto kokonaisuudessaan näyttää olevan selvässä kasvussa koronavuosiin verrattuna.

Muiden suurten kaupunkien (Espoo, Tampere, Oulu, Vantaa ja Turku) kehityksessä on nähtävissä muuttoliikkeen osalta Helsingin kanssa samankaltaisia piirteitä. Uusimpien tietojen mukaan suurten kaupunkien nettomuutto on kasvussa ja kaikissa kaupungeissa nettomuutto on ollut 12 kuukauden aikana (kesäkuu 2022–kesäkuu 2023) selvästi voitollista niin maan sisäisessä kuin ulkomaisessakin muuttoliikkeessä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä eniten muuttovoittoa on saanut tänä aikana Tampere. Myös Espoon ja Turun muuttovoitto maan sisäisissä muutoissa on ollut Helsinkiä suurempaa. Sen sijaan Helsingin 12 kuukauden aikana saama muuttovoitto ulkomailta on ollut selvästi maan suurinta. Myös Espoo ja Vantaa saivat tänä aikana merkittävää muuttovoittoa ulkomailta. Helsinki on kuitenkin kerännyt 12 kuukauden aikana maan suurimman muuttovoiton.

Helsingin kaupunki selvittää vuoden 2023 aikana otantatutkimuksella Helsingistä koronapandemian aikana pois muuttaneiden kotitalouksien muuttosyitä. Kyselyn avulla saadaan tarkempaa tietoa siitä, millä perustein poismuuttoon on päädytty ja miten muuttosyyt mahdollisesti eroavat kotitalouden taustan mukaan. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää uuden asumisen ja maankäytön ohjelman (AM-ohjelman 2024–2027) valmistelun taustatietoina ja asuinalueiden viihtyisyyden parantamisessa.

Nykyinen AM-ohjelma on voimassa vuoden 2023 loppuun. Asuntotuotannon tavoitteita sekä muita maankäyttöön ja liikenteeseen liittyviä tavoitteita tarkastellaan ja ne tullaan päivittämään uuden AM-ohjelman valmistelun yhteydessä.

Vastaus perussuomalaisten ryhmäaloitteeseen edellyttää kuvausta muuttoliikkeen kehityksestä ennen ja jälkeen koronan. Vastaukseen on nyt sisällytetty sekä vuoden 2022 toteutumatiedot että vuoden 2023 ennakkotietoja. Tilastokeskuksen tietojen saaminen on viivästyttänyt vastausta.

Kaupunginhallitus 11.09.2023 § 540

Päätös

28.08.2023 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Timo Cantell, Kaupunkitietopäällikkö, puhelin: 310 73362

Päätös tullut nähtäväksi 03.10.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §