Asemakaavan muutos nro 12938, Fastholman ja teknisen huollon alue

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Fastholma) korttelin 43302 ja yhdyskuntateknisen huollon alueen, virkistys-, suojaviher- ja suojelualueiden asemakaavan sekä 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Fastholma) puistoalueen asemakaavan muutoksen 11.11.2025 päivätyn piirustuksen numero 12938 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava koskee Fastholman aluetta, joka sijaitsee Vanhankaupunginlahden itäpuolella, lähellä Herttoniemen asuinaluetta. Alueelle laaditaan sen ensimmäinen asemakaava. Alueella toimiva lumenvastaanottopaikka on yksi Helsingin yhdeksästä lumenvastaanottopaikasta. Kaavan laatiminen mahdollistaa sen, että aluetta voi jatkossakin käyttää lumi- ja maa-ainesten hallittuna läjitys- ja kierrätysalueena ja samalla varmistetaan teknisen suunnittelun avulla toiminnan yhteensovittaminen alueen luontoarvojen kanssa. Alue sijaitsee Vanhankaupunginlahden Natura-alueen ja Fastholman luonnonsuojelualueen välissä. Suunnittelualue yhdistyy idässä Länsi-Herttoniemen asemakaava-alueeseen.

Uutta muuta kerrosalaa tulee 200 k-m². Suunnittelualueella on tällä hetkellä noin 120 k-m² rakennuksia, tulevalla loma-asuntojen korttelialueen (RA) kiinteistöllä.

Tavoitteena on vakiinnuttaa ja laadullisesti parantaa lumenkäsittelyä alueella. Kaavalla pyritään varmistamaan alueen luontoarvojen ja virkistyskäytön sekä lumenvarastoinnin ja muun kierrätystoiminnan yhteensovittaminen. Arvokas luonto, kuten sammakkoeläimille, lepakoille ja linnuille tärkeät elinympäristöt pyritään turvaamaan. Nykyistä lumenvastaanoton toimintaa kehitetään niin, että alueen pohjarakenteita, pinnoitetta, valaistusta ja hulevesien käsittelyä parannetaan. Sulamisvedet puhdistetaan luonnonmukaisin menetelmin ja alue maisemoidaan kosteikkolajistolle sopivaksi elinympäristöksi. Sulamisvedet ohjataan tehokkaan suodatusjärjestelmän kautta purkuojaan, joka johtaa Vanhankaupunginlahteen. Sulamisvesien suodatuksessa käytetään luonnonmukaisia menetelmiä ja uusinta teknologiaa, joka poistaa sulamisveden haitta-aineita tehokkaasti. Lumenvastaanoton lisäksi alueelle suunnitellaan rinnakkaiskäyttöä, kuten maanrakennusainesten välivarastointia ja kierrätystä. Fastholman niemen kärjessä sijaitsevan vapaa-ajan käytössä olevan rakennuksen rakennushistoria, käyttötarkoitus ja rakennusoikeus on määritetty. Alueella sijaitsevan lintutornin käyttö ja ulkoilureitit sovitetaan yhteen alueen muihin reitteihin. Kaavaratkaisun tilavarausten puitteissa järjestetään sujuva ja turvallinen liikkuminen kaava-alueelle esitettävien toimintojen tarpeisiin.

Asemakaava on tehty, koska aluetta on pitkään käytetty lumenvarastointi- ja maamassojen läjitysalueena, ilman että alue on ollut kaavoitettu. Kaavaratkaisu mahdollistaa pysyvän lumenvastaanotto- ja maa-ainesten vastaanotto- ja kierrätyspaikan rakentamisen. Helsingissä vähenee lähivuosina lumilogistiikan varastointi- ja vastaanottotilat muuttuvan maankäytön takia ja tiivistyvän kaupunkirakenteen johdosta.

Kaavaratkaisulla parannetaan kaupungin talvikunnossapidon mahdollisuuksia. Kaavaratkaisu lisää lumenvarastoinnin kapasiteettia, joka on tarpeen runsaslumisten talvien varalle, etenkin lumen mereen kippauksen vähentyessä. Alueen ympäristöhäiriöt lievenevät vesistön kuormituksen osalta ja alue maisemoidaan kosteikkoeläimille sopivaksi elinympäristöksi. Modernit vedenpuhdistus- ja vedenohjausjärjestelmät voivat luoda esimerkin nykyaikaisesta ja ympäristöystävällisestä varastoidun lumen käsittelystä. Alueen käyttö virkistystarkoitukseen vahvistuu ja säilyy kaupunkilaisten käytössä pitkään. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteuttamista siten, että varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin ennakoivasti ja riskejä minimoivasti. Suunnitelma edesauttaa kaupungin luopumista lumen kaadosta mereen. Kaavaratkaisulla varmistetaan, että lumenhallinta ei vaaranna pienvesistöjä, kun alueen hule- ja sulamisvesien puhdistusta parannetaan nykyaikaisilla luontopohjaisilla menetelmillä.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Koko yleiskaavaa koskevissa kaavamääräyksissä on todettu, että kaikille alueille saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia tiloja ja laitteita. Alue jää pääosin viheralueeksi ja yhdyskuntateknisen huollon alue toteutetaan niin, että alueen nykyiset virkistyskäyttöarvot ja luontoarvot voidaan säilyttää.

Kaupunginhallitus hyväksyi 9.10.2023 (605 §) lumenhallinnan hankekokonaisuuden vuosille 2023–2033 ohjeellisena noudatettavaksi ja kehotti kaupunkiympäristön toimialaa ryhtymään hankekokonaisuuden toteuttamiseen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Fastholman ja mantereen välinen osa on vanhaa merenpohjaa, joka on ensin ollut viljelykäytössä ja sittemmin hitaasti metsittynyt. Alueella sijaitsee noin 1980-luvulta lähtien kaupungin käytössä ollut lumenvastaanottoalue ja varastointikenttiä. Seurakuntayhtymä omisti pitkään Fastholman niemen kiinteistön, joka siirtyi valmistelun aikana kaupungin omistukseen, lukuun ottamatta Fastholman niemen kärjessä sijaitsevaa kiinteistöä, joka siirtyi yksityisomistukseen. Kyseisellä kiinteistöllä on alueen viimeisenä säilynyt Herttoniemen huvilakauden rakennus piharakennuksineen. Muu alue on virkistys- ja rantametsää, jossa sijaitsee käytössä oleva lintutorni. Alueella sijaitsee myös Fastholman luonnonsuojelualueen pohjoisimpia osia, ulkoilureittejä sekä kuntoportaat. Suunnittelualueen pohjoisreunaa pitkin, Natura-alueen tuntumassa, kulkee ensimmäisen maailmansodan aikainen ratapenger, joka on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on pieneltä osalta voimassa asemakaava numero 2556 vuodelta 1946. Suurin osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi.

Helsingin kaupunki omistaa lähivirkistysalueet, suojelualueet, suojaviheralueet ja teknisen huollon alueen sekä ajoyhteyden. Ainoastaan RA-kortteli Fastholman niemellä on yksityisessä omistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia.

Investointikustannukset:

• Esirakentaminen 7 500 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 100 000 euroa
• Puistot ja viheralueet 300 000 euroa
• Hulevesien hallinta 200 000 euroa
• Valaistus ja sähköt 200 000 euroa
• Investointikustannukset yhteensä 8 300 000 euroa.

Kustannus perustuu alueesta laadittuun yleissuunnitelmaan.

Pohjavahvistustoimenpiteet ja rakenteet pitävät sisällään mm. pilaristabiloinnin kustannukset, rakennekerrokset sekä asfaltti- ja murskepinnat. Viherrakenteet pitää sisällään mm. tukimuurin, aidan, portit, kaiteet, sillat, kasvualustat, niityt ja puut. Hulevesien hallinta pitää sisällään mm. laskeutusaltaat, pitkospuut sekä öljynerotus- ja biosuodatuslaitteistot. Valaistus pitää sisällään valaistukseen vaadittavat tarvikkeet ja kaapeloinnit. Liikennejärjestelyt sisältävät ajoyhteyden parantamisen ja liikenteenohjauksen kustannukset.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY), Helsingin seurakuntayhtymän, kaupunginmuseon, liikuntapalveluiden, pelastuslaitoksen sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja yhdyskuntatekniikkaan. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon siten, että alueella sijaitsevalle muinaismuistolle on kaavakartassa annettu suojelumerkintä ja -määräys. Alueella sijaitseville rakennushistoriallisesti arvokkaille rakennuksille on myös annettu suojelumerkinnät ja -määräykset. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapui 12 kirjallista mielipidettä, joista yksi oli kymmenen henkilön allekirjoittama adressi.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen liikennejärjestelyihin ja turvallisuuteen, alueen luontoarvoihin ja ympäristövaikutuksiin, alueen virkistyskäyttöön ja lumenvastaanottotoimintaan sekä kierrätystoimintaan.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon siten, että kaavassa on selkeytetty ajoyhteyksiä ja kevyen liikenteen väyliä turvallisuuden parantamiseksi. Kaavakarttaan on lisätty määräyksiä, jotka koskevat alueen luontoarvojen huomioimista rakentamisen suunnittelussa. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.3.–8.4.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui kymmenen kappaletta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat lumenvastaanottotoiminnan ympäristövaikutuksiin, lumenkuljetusliikenteen turvallisuuteen ja meluongelmiin sekä alueen herkkään sijaintiin. Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavakartan ET- ja EV-käyttötarkoituksen aluerajoja on tarkistettu herkimpien luontokohteiden läheisyydessä. Myös RA-tontin rakentamista ohjaavia merkintöjä ja määräyksiä on muutettu. Kaavan ympäristövaikutuksiin kohdistuvia määräyksiä on tarkennettu ja lisätty. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä ja kaupunginmuseolta.
Pelastuslaitos ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa.

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat teknisen huollon alueen kesäaikaiseen valaistukseen, vieraslajien torjumiseen ja ennaltaehkäisyyn, ilmastovaikutusten arvioinnin selkeyttämiseen sekä liikennemäärien arvion puutteisiin. Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavakartan määräyksiä on tarkennettu ja selostusta on täydennetty kyseisten osioiden kohdalta. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla ja keskustelutilaisuudessa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.

Käsitellessään asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavat evästykset:

• Lautakunta katsoo, että lumikuormia ei tule lisätä nykyisestä eikä tuoda lunta muilta kaupungin alueilta Fastholman lumenvastaanottopaikalle, sillä alueella ei voida liikennejärjestelyin parantaa Hiihtomäentien turvallisuutta, joka on mm. alueen lasten koulutie.
• Lautakunta toteaa, että Pohjois-eteläsuuntaisen ulkoilureitin ja Fastholmantien ylityksessä liikenneturvallisuus tulee ottaa paremmin huomioon tarvittaessa opastein ja kaitein, jotta risteyksen ylitys saadaan mahdollisimman turvalliseksi ja talvisin myös hiihtäjille sujuvaksi.
• Luontoarvojen suhteen Fastholman kaavamuutoksen tulee vähentää lumensäilytyksen ja -sulamisen luontovaikutuksia nykyisestä. Kaavan myötä lumenvastaanoton toimintaa on mahdollista kehittää niin, että alueen hulevesien käsittely ja suodatus paranee uuden suodatusjärjestelmän myötä merkittävästi. Alueen aitaamisessa tulee huomioida eläinten liikkuminen alueella ja varmistaa riittävän leveät ja suojaisat kulkuyhteydet. Lautakunta myös kehottaa tutkimaan mahdollisuutta pienentää kahlaajien suosiman koillisen kentän asfaltoitavaa aluetta.
• Lautakunta pitää tärkeänä, että toimialalla selvitetään mahdollisuutta käyttää väliaikaisesti lumen varastointiin tyhjänä odottavia esirakennettuja tai rakentamattomia tontteja eri puolilla kaupunkia.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 17.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §