Poikkeaminen, Lauttasaari, Luoteisväylä 6a, Asunto Oy Katajaharjun kainalo

HEL 2022-010832
Maankäyttö, rakentaminen ja asuminen
Asialla on uudempia käsittelyjä
Päättäjän muut päätökset
§ 117

Lauttasaari, Luoteisväylä 6a, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 52 tonttia nro 17 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7946 seuraavasti:

  • Tontin rakennusoikeuden (287 k-m²) saa ylittää 53 k-m² (18,3 %), jolloin rakennusoikeus on 340 k-m².
  • Poiketaan määräyksestä, jonka mukaan tontin pinta-alasta saa rakentaa korkeintaan 20 % (143 m²) siten, että tontin pinta-alasta saa rakentaa 22 % (158 m²). Ylitys on 10 %.
  • Poiketaan määräyksestä, jonka mukaan asuinrakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus maanpinnasta laskettuna saa olla 6 metriä. Enimmäiskorkeuden saa ylittää enintään 0,3 metriä.
  • Ulkoseinien paksuuden osalta siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala saadaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Poiketaan määräyksestä, jonka mukaan rakennettaessa lähemmäksi kuin kuusi metriä tontin rajasta rajanpuoleisen seinän ikkunoiden on sijaittava vähintään 180 cm korkeudella huoneen lattiasta.

Maksu

1 491,55 euroa

Hakija

Asunto Oy Katajaharjun kainalo, Helsinki

Rakennuspaikka

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 52 tontti 17

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden pientalon ja niiden väliin sijoitettavan autokatoksen (339,5 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7946 seuraavasti:

  • Talon 1 koillissivun ikkunoiden korkeus lattiasta on vähemmän kuin 1,8 m, vaikka julkisivu on lähempänä kuin 6 metriä tontin 3 rajasta (4,4 m).
  • Talojen jalanjälki on yhteensä 158 m², kun kaavamääräysten mukaan tontin pinta-alasta saa rakentaa 1/5, joka olisi 143 m² eli ylitys on 10 %.
  • Talojen väliin rakennettava auto- ja varastokatos ylittää tontin rakennusoikeuden 18,3 %. Rakennusoikeutta on 287 k-m², asuinrakennusten rakennusoikeudellinen kerrosala on 287 k-m² ja autokatoksen 52,5 k-m².
  • Talojen ulkoseinät ovat 400 mm paksut. Rakennusoikeus ylitetään 250 mm paksumman seinän osuuden verran, yhteensä 22 k-m².
  • Asuinrakennukset ovat kaksikerroksisia, ja niiden julkisivun ja vesikaton leikkauskohta on koillissivulla 6 m. Koska maanpinta laskee lounaaseen, myös rakennusten korkeus kasvaa silloin, ellei maan pintaa koroteta. Edellä mainitusta syystä rakennusten korkeus voi lounaissivulla nousta 6,2 metriin.

Hakija perustelee poikkeamista ikkunan korkeudesta lattiasta siten, että etäisyys tontilla 3 sijaitsevaan rakennukseen on 13,7 metriä (yli 6+6 m) ja siihen suuntaan olevat ikkunat suuntaavat tontilla 3 sijaitsevan talon ohi, tontin 17 sisäänajoväylää pitkin Luoteisväylälle.

Hakija perustelee poikkeamista tontin peittoalasta siten, että nykyisten energiamääräysten mukaisia asuintaloja, joissa on paksut ulkoseinät, ei pystytä toteuttamaan kaavamääräyksen mukaisesti asemakaavan sallimalla rakennusoikeudella. Myös alueen muut uudemmat talot ylittävät jalanjälkenä sallittavan 1/5 tontin alasta, esim. tontilla 12 se ylittyy n. 16 % ja tontilla 2 12 %.

Tontin 17 kaikki rakentamattomat alueet tullaan istuttamaan ja autokatoksen katto on viherkatto.

Hakija perustelee poikkeamista kerrosalan määrästä siten, että autot halutaan pois näkyvistä autokatokseen, joka sijoittuu talomassojen väliin. Ratkaisulla säilytetään uudisrakennusten taakse jäävän, tontilla 3 olevan asuinrakennuksen näkymät metsäiseen lounaisrinteeseen. Samoin säilytetään Luoteisväylällä liikkuville pitkät näkymät metsärinteeseen ja vastaavasti metsärinteen kevyenliikenteen väylältä asuinalueelle. Lisäksi autokatoksen viherkate tuottaa enemmän vehreyttä ympäristöön kuin katoksettomat autopaikat. Hakijan mukaan se, että autokatos lasketaan rakennusoikeudelliseen kerrosalaan, on poikkeuksellista.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 115 §) todetaan seuraavasti: Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Hakijan mukaan se, ettei rakennusoikeutta voi ylittää seinäpaksuuden vuoksi vanhoilla asemakaava-alueilla (ennen vuotta 2000), ei kohtele rakennuttajia tasavertaisesti.

Hakija perustelee poikkeamista rakennuksen enimmäiskorkeudesta siten, että rakentamisessa pyritään pitämään korkeus 6 metrissä, maan korkoja tasaamalla ja tarvittaessa madaltamalla lämmöneristekerrosta katon reuna-alueilla. Lisäksi on hyvä huomioida, että aumakattoisissa rakennuksissa räystäskorkeus on kauttaaltaan sama, toisin kuin naapuruston harjakattoisissa rakennuksissa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 11.10.1978 vahvistettu asemakaava nro 7946. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen aluetta (AO). Tontin pinta-alasta saa rakentaa korkeintaan 1/5. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennettaessa lähemmäksi kuin kuuden metrin eräisyydelle viereisen tontin rajasta saa rajanpuoleiseen seinään tehdä vain ikkunoita, joiden alareuna on vähintään 180 cm:n korkeudella huoneen lattiatasosta.

Asuinrakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus maanpinnasta laskettuna on II-kerroksisilla rakennuksilla 6 metriä.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu kantakaupungin alueeksi (C2). Alue on keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Kaupunkibulevardeihin rajautuvilla alueilla korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8 ja keskeisten katujen varsilla kadulle avautuvat tilat on osoitettava ensisijaisesti liike- tai muuksi toimitilaksi.

Tontti on vuonna 2019 lohkottu ns. kirveenvarsitontti. Nykytilanteessa tontti on rakentamaton.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavissa suunnitelmissa esitetty lisärakentaminen tiivistää asuinalueen rakentamista ja lisää alueen asuntotarjontaa. Lisärakentaminen edistää yleiskaavan tavoitteita.

Rakentaminen soveltuu alueen monimuotoiseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle. Hankkeen arkkitehtuuri alustavien suunnitelman mukaan on kiinnostavaa ja laadukasta.

Kerrosalasta sekä tontin peittoalasta poikkeaminen autokatoksen rakentamisen vuoksi voidaan sallia. Suunniteltu autokatos jää päärakennukselle alisteiseksi.

Poikkeaminen asuinrakennusten enimmäiskorkeuden osalta on luonteeltaan vähäinen ja ratkaisultaan hyväksyttävissä.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Poikkeaminen ikkunoiden sijainnin vähimmäiskorkeuden osalta voidaan hyväksyä, sillä alustavissa suunnitelmissa esitetty ratkaisu on hyväksyttävissä ja etäisyys naapuritonttiin on riittävä. Koillisjulkisivun keittiön ikkunat on sijoitettu luontevasti kapeina ja vaakasuuntaisina aukkoina keittiön ala- ja yläkaapistojen väliin ja parantavat keittiön valon saantia ja viihtyvyyttä avaamatta kuitenkaan silmäntasosta näkymää naapuritontille. Naapureilla ei ole ollut muutoksesta huomautettavaa.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja
Lataa tulostusversio (pdf)

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Ympäristökartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Asemakaavaote
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.