Poikkeaminen, Tapaninkylä

HEL 2022-010989
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 118

Tapaninkylä, Kyläsuutarinkuja, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin ********** tonttia ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7900 seuraavasti:

  • Tonttitehokkuus saa nousta luvusta e=0,20 (352 k-m²) lukuun e=0,25 (440 k-m²), rakennusoikeuden ylitys on 88 k-m² (25 %).
  • Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • 2-kerroksisten rakennusten korkeus saa olla enintään 7 metriä.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • Uudisrakennukset tulee rakentaa kahteen tasoon (enintään 70 % asuinrakennuksen kerrosalasta yhdessä tasossa).
  • Enintään 1 asunto/400 m² tonttimaata, kuitenkin 600–799 m² tonteille saadaan tehdä kaksi asuntoa.
  • Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/asunto ja lisäksi 1 ap/asunto auton tilapäistä säilyttämistä varten.

Maksu

1 297 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin ********** tontti **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa pientalon (175 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7900 siten, että tontin rakennusoikeus ylittyy 88 k-m². Kaksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus ylittyy 0,5 m. Lisäksi hakija hakee MRL 115 § mukaista lisärakennusoikeutta 250 mm ylittävän seinän paksuuden osalta. Hakijan tavoitteena on korottaa tontin rakennusoikeutta ja lohkoa tontti 1 108 m² ja 651 m² suuruisiin osiin. Tarkoitus on rakentaa pientalo ja talousrakennus rakentamattomalle 651 m² kokoiselle uudelle tontille.

Hakija perustelee rakennusoikeuden ylitystä sillä, että se tiivistää kaupunkirakennetta ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisen pientalon rakentamisen jaettavalle tontille.

Hakija perustelee rakennuksen enimmäiskorkeuden ylittämistä nykyaikaisilla paksuilla lämmöneristeillä.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 29.1.1979 vahvistettu asemakaava nro 7900. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta, jolla saa tontin kerrosalan lisäksi rakentaa talous- ja autosuojatiloja enintään 25 kerrosneliömetriä/asunto. Tonttitehokkuus eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,20. Yksikerroksisten asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on 4,0 m ja kaksikerroksisten 6,5 m. Autokatosten enimmäiskorkeus on 2,5 m.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A4, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa rakennuspaikalla (tontilla) sijaitsee vuonna 2004 valmistunut pientalo. Alue, jolle hakija suunnittelee uudisrakentamista, on pihamaata.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa tonttitehokkuuden noston osalta, koska alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät alueen rakentamista ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Tehokkuusluvun nosto toteuttaa voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Rakennusten enimmäiskorkeudesta saadaan poiketa. Poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta enimmäiskorkeudesta on perusteltua nykyaikaisten rakennusmateriaalien ja -menetelmien vuoksi. Poikkeamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta.

Poikkeamiselle annetaan päätösosasta ilmi käyvät ehdot, jotka ovat alueella nykyisin asemakaavoissa annettavien määräysten mukaisia.

Poikkeamisen erityinen syy on asuntorakentamisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020

niko.latvakoski@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.