Katusuunnitelma, Stansvikinkallion pohjoisosa, Kruunuvuorenranta, Laajasalo

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä seuraavat liitteenä olevat katusuunnitelmat:

• Stansvikinkallionkatu välillä Varisluodonkatu–kortteli 49335 piirustus nro 31795/1 (liite 2), jota on muutettu nähtävilläolon jälkeen 6.2.2023 
• Stansvikinkallionkuja piirustus nro 31796/1 (liite 5)
• Stansvikinkallionpolku piirustus nro 31797/1 (liite 7)
• Kaivoskallionpolku piirustus nro 31798/1 (liite 9), jota on muutettu nähtävilläolon jälkeen 6.2.2023
• Varisluodonkatu välillä Haakoninlahdenkatu–kortteli 49332 piirustus nro 31799/1 (liite 11) 

Lisäksi lautakunta päättää määrätä tämän katusuunnitelmien hyväksymispäätöksen tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Stansvikinkallio on uusi asuinalue, joka sijaitsee Kruunuvuorenrannassa Koirasaarentien ja Haakoninlahdenkadun kaakkoispuolella tulevan Kruunusillat -pikaraitiotien vieressä.

Katujen rakentaminen on edellytys Stansvikinkallion alueella voimassa olevan asemakaavan nro 12410 mukaisten asuinkortteleiden rakentamiselle. Katujen pääasiallisia käyttäjiä ovat alueen asukkaat. Katusuunnitelmat pohjautuvat voimassa olevaan asemakaavaan nro 12410 (tullut voimaan 18.11.2020). Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarviointi ei lähtökohtaisesti koske asemakaava-alueen pohjoisinta osaa, kuten kaupunginvaltuusto on päätöksessään 2.3.2022 § 56 linjannut.

Kadut sijoittuvat osittain entiselle öljysataman alueelle ja osittain kallioiselle metsäalueelle. Öljysatamakäytössä olleella alueella on tehty aikanaan louhintaa ja täyttöjä. Alueella olleet öljysatama-aikaiset rakenteet on kuitenkin jo purettu ja maa-aines puhdistettu.

Metsäisestä alueesta osa on tunnistettu lahokaviosammalen esiintymisalueeksi ja osa tärkeäksi lepakkoalueeksi. Vuonna 2021 tehdyn koko Laajasalon kattavan lahokaviosammalselvityksen perusteella tähän sijoittuva esiintymä on laadultaan "lähes keskimääräinen". Selvityksen ja Helsingin ympäristöpalvelujen asiantuntijoiden näkemyksen perusteella lahokaviosammalen säilyminen Laajasalossa ei ole kokonaisuutena uhattuna Stansvikinkallioon suunniteltujen maankäytön muutosten johdosta. Laji tulee säilymään pääosalla parhaista esiintymistään sekä Laajasalon luonnonsuojelualueilla.

Pieni osuus suunnittelualueen itäreunasta kuuluu arvoluokan A lepakkoalueeseen. Vuonna 2017 tehdyn, lähes koko Kruunuvuorenrannan aluetta koskevan lepakkoselvityksen perusteella metsäalueen suurin merkitys lepakoille on toimia potentiaalisena viherkäytävänä ja siirtymäreittinä etelä-pohjoissuunnassa rantametsästä ja Tahvonlahdenniemeltä pohjoiseen muun muassa Kaivoskallion luonnonsuojelualueelle ja sitä kautta Kruunuvuoren ja Borgströmin alueiden isompiin metsiin. Tämä yhteys säilyy.

Ympäristöpalvelujen asiantuntijoiden mukaan lahokaviosammal- ja lepakkoselvitykset antavat oikean kuvan tilanteesta eikä tilanne ole muuttunut selvitysten tekemisen jälkeen. Ympäristöpalveluiden asiantuntijoiden näkemyksen mukana katusuunnitelmien toteutus ei aiheuta merkittävää haittaa lahokaviosammaleelle tai lepakoille.

Suunnitelma

Stansvikinkallionkatu välillä Varisluodonkatu–kortteli 49335 suunnitelmapiirustus nro 31795/1 (liite 2), jota on muutettu nähtävilläolon jälkeen 6.2.2023

Stansvikinkallionkatu on uusi tonttikatu, joka liittyy länsipäässä uuteen Varisluodonkatuun ja jatkuu itäpäässä Stansvikinkallionkatuna kohti etelää. Katuun liittyvät uudet tonttikadut Stansvikinkallionkuja, Stansvikinkallionpolku ja Kaivoskallionpolku. Kadun länsi- ja keskiosat sijoittuvat vanhalle öljysatama-alueelle. Kadun itäisin kolmannes sijoittuu metsäalueelle, josta osa on lahokaviosammalen elinympäristöä. Kadun rakentaminen ei vaikuta alueen lahokaviosammaleen säilymiseen. Kadulle rakennetaan ajorata ja sen eteläpuolelle pysäköinti- ja erotuskaista, johon istutetaan puita. Kadun molemmissa reunoissa on jalkakäytävät. Pyöräily on ajoradalla sekaliikennejärjestelynä. Stansvikinkallionkadulle rakennetaan asuinkortteleiden väliin sijoittuvia katuaukioita, joiden kautta on kulkuyhteys Stansvikinkallion lähivirkistysalueelle. Aukioilla on sallittu pelastus- ja huoltoajo. Katuaukioille istutetaan puita ja pensaita. Nähtävilläolon jälkeen piirustukseen nro 31795/1 on selvyyden vuoksi lisätty tärkeän lepakkoalueen raja, joka kulkee Stansvikinkallionkadun itäpuolella.

Stansvikinkallionkuja suunnitelmapiirustus nro 31796/1 (liite 5)

Stansvikinkallionkuja on uusi tonttikatu, joka liittyy länsipäässä jo rakennettuun Haakoninlahdenkatuun ja itäpäässä uuteen Stansvikinkallionkatuun. Katu sijoittuu kokonaan vanhalle öljysatama-alueelle. Stansvikinkallionkuja on pääosin jalankululle ja pyöräilylle osoitettu katu. Kujan molemmat päät ovat katuaukiomaisia, joilla on sallittu pelastus- ja huoltoajo. Lisäksi läntisen katuaukion kautta on tonttien pysäköintilaitoksiin ajo sallittu. Kujan keskiosassa on portaat, jotka varustetaan vaunuluiskalla. Lähin esteetön kulku Haakoninlahdenkadulta Stansvikinkallionkadulle kulkee Varisluodonkadun kautta. Kadun viheralueille istutetaan puita ja monilajisia pensaita sekä sijoitetaan maakiviä.

Stansvikinkallionpolku suunnitelmapiirustus nro 31797/1 (liite 7)

Stansvikinkallionpolku on uusi tonttikatu, joka liittyy pohjoispäässä jo rakennettuun Koirasaarentiehen ja eteläpäässä uuteen Stansvikinkallionkatuun. Katu sijoittuu kokonaan vanhalle öljysatama-alueelle. Stansvikinkallionpolku on pääosin jalankululle ja pyöräilylle osoitettu katu. Kujan molemmat päät ovat katuaukiomaisia, joilla on sallittu pelastus- ja huoltoajo. Kujan keskiosassa on portaat, jotka varustetaan vaunuluiskalla. Lähin esteetön kulku Koirasaarentieltä Stansvikinkallionkadulle kulkee Kaivoskallionpolun kautta. Kadun viheralueille istutetaan puita ja monilajisia pensaita sekä sijoitetaan maakiviä.

Kaivoskallionpolku suunnitelmapiirustus nro 31798/1 (liite 9), jota on muutettu nähtävilläolon jälkeen 6.2.2023

Kaivoskallionpolku on uusi tonttikatu, joka liittyy pohjoispäässä jo rakennettuihin Koirasaarentiehen ja Stansvikintiehen ja eteläpäässä uuteen Stansvikinkallionkatuun. Kaivoskallionpolku koostuu erotellusta jalkakäytävästä ja pyörätiestä. Lisäksi kadun päissä on sallittu pelastus- ja huoltoajo. Katu sijoittuu pohjoispäästään vanhalle öljysatama-alueelle ja muilta osin metsäalueelle. Metsäalueesta osa on lahokaviosammalen elinympäristöä ja pieni osa tärkeää lepakkoaluetta, mitkä eivät estä rakentamista, kuten on edellä todettu. Katu rajautuu lähes koko itäreunastaan virkistysalueeksi kaavoitettuun alueeseen (VL-1), joka asemakaavamerkintöjen mukaan ”tulee säilyttää luonnontilaisena ja jonka lahopuujatkumo tulee turvata. Aluetta tulee hoitaa siten, että sen maisema- ja luontoarvot säilyvät. Aluetta ei saa muuttaa kaivamalla, rikkomalla, ottamalla tai poistamalla maa- tai lahopuuainesta. Alueelle saa tehdä katualueiden viereen luiskia ja muita välttämättömiä rakenteita.” Katusuunnitelma on laadittu siten, että se huomioi virkistysalueelle osoitetun kaavamääräyksen. Maaston muodoista johtuen rakentaminen vaatii kuitenkin sekä täyttöjä että louhintaa. Rakentamistoimenpiteiden laajuus on katusuunnitelmassa esitetyn laajuinen, sillä kadun tulee mahdollistaa viereisen korttelin rakentaminen sekä pelastus- ja huoltoajo. Lisäksi katualueelle sijoitetaan huomattava määrä uusien asuinkortteleiden tarvitsemaa kunnallistekniikkaa. Kadun tulevat luiskat ja kallioleikkaus on esitetty katusuunnitelmassa ja luiskat maisemoidaan istutuksin rakentamistyön jälkeen. Rakentamisen aikana huomioidaan lahopuujatkumo ja alueen pintamaat pyritään säilyttämään alueella. Kesäaikana kadun valaistus pidetään lepakoiden takia kokonaan sammutettuna. Valaisimet sijoitetaan virkistysalueen puolelle, jolloin metsäalueelle kohdistuu mahdollisimman vähän hajavaloa myös muuna aikana. Nähtävilläolon jälkeen piirustukseen nro 31798/1 on lisätty uusia istutettavia puita sekä selvyyden vuoksi tärkeän lepakkoalueen raja.

Varisluodonkatu välillä Haakoninlahdenkatu–kortteli 49332 suunnitelmapiirustus nro 31799/1 (liite 11)

Varisluodonkatu on uusi tonttikatu, joka liittyy pohjoispäässä jo rakennettuun Haakoninlahdenkatuun ja jatkuu eteläpäästä Varisluodonkatuna kohti etelää. Katuun liittyy uusi tonttikatu, Stansvikinkallionkatu. Kadun pohjoisosa sijoittuu vanhalle öljysatama-alueelle ja eteläosa metsäalueelle. Kadulle rakennetaan ajorata ja sen toiseen reunaan pysäköinti- ja erotuskaista, johon istutetaan puita. Kadun molemmissa reunoissa on jalkakäytävät. Pyöräily on ajoradalla sekaliikennejärjestelynä. Varisluodonkadulle rakennetaan asuinkortteleiden väliin sijoittuva katuaukio, jonka kautta on kulkuyhteys Stansvikinkallion lähivirkistysalueelle. Aukiolla on sallittu pelastus- ja huoltoajo. Katuaukiolle istutetaan puu ja pensaita.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista nro 31795/1 (liite 1), nro 31796/1 (liite 4), nro 31797/1 (liite 6), nro 31798/1 (liite 8) ja nro 31799/1 (liite 10). Koostepiirustus on liitteenä 3.

Kadut on suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Lisäksi suunnittelu on toteutettu yhteistyössä Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy:n kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 2.−15.11.2022 välisen ajan. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu kaupungin verkkosivuilla ja sanomalehdessä. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus asukkaille pidettiin 2.11.2022 osana Uutta Kaakkois-Helsinkiä verkkotilaisuutta.

Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 12.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 4.−17.1.2023 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.

Suunnitelmaehdotuksista jätettiin 3 muistutusta.

Muistutusten käsittely

Muistutukset 1, 2 ja 3

Muistutuksissa 1 ja 2 esitetään, ettei alueelle rakennettaisi mitään vaan koko alue säilytettäisiin luonnontilaisena. Jo luovutettujen tonttien luovutus tulisi perua ja osoittaa rakennuttajille toiset tontit.

Muistutuksessa 3 esitetään, että katusuunnitelmien tulee koskea vain Stansvikinkallion asemakaavan uudelleen arviointiin liittyvässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määriteltyjen alueiden ulkopuolisia alueita. Muistutuksen mukaan Stansvikinkallionkatua, Varisluodonkatua ja Kaivoskallionpolkua ei tule vielä rakentaa. Kulku uusiin kortteleihin tulisi järjestää nykyisten Koirasaarentien ja Haakoninlahdenkadun puolelta. Jos uusille kaduille on tarvetta asemakaavan uudelleen arvioinnin jälkeen, on niitä kevennettävä. Katujen leveys tulisi pitää minimissä.

Jos Kaivoskallionpolku rakennetaan, tulisi se toteuttaa joko rakennuksen alla tai maastonmuotoja noudattaen ja kevyenä hiekkatienä ilman metsän puolelle ulottuvaa luiskaa. Metsään rajoittuvien katujen tulisi olla pinnaltaan betonista nurmikiveä tai hiekkaa. Istutusten tulisi olla samoja lajeja kuin metsässä. Metsän reunat tulisi pitää puustoltaan tiheänä. Vieraslajien leviäminen uusista maamassoista metsään tulee estää. Katuvalot on suunniteltava siten, ettei valosaaste häiritse metsää ja sen eläimistöä, koska suunnittelualueella on myös arvokasta lepakkoaluetta. Katusuunnitelmaan tulee merkitä kaikki kaadettavat halkaisijaltaan yli 7 cm 1,3 metrin korkeudelta mitatut runkomaiset puut.

Rakentamisaikana kaiken rakentamisen tulee tapahtua niin, ettei rakentamisen aikana tärvellä luontoa rakennuskohteen ympäriltä. Tahvonlahden tilaa on seurattava hulevesien mukana tulevien saasteiden ja mikromuovin osalta. Jos arvot ovat huolestuttavia, hulevesiä tulee suodattaa ja puhdistaa ja niiden ohjausta on muutettava. Alueellinen lumen kerääminen ja säilyttäminen tulee huomioida katujen ja tonttien suunnittelussa.

Esittelijän vastaus muistutuksiin

Kaupunginvaltuusto on päätöksessään 2.3.2022 § 56 linjannut, että kaupunki edistää osaltaan jo varattujen tonttien toteutusta sekä jatkaa alueella voimassa olevan asemakaavan mukaista katusuunnittelua, ja edistää päätöksentekoa niiden osuuksien osalta, jotka ovat jo varattujen tonttien sekä viereisen Kruunuvuorenrannan keskuskortteleiden kaava-alueen nro 12580 kaupallisen keskuskorttelin sekä koulun, päiväkodin ja liikuntahallin toteutuksen kannalta välttämättömiä. Edellä mainittu päätös koskee nyt hyväksyttävänä olevia katusuunnitelmia.

Kaduille ja tonteille varattu tila on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa eikä niitä voida muuttaa katusuunnitelmalla. Voimassa olevassa asekaavassa ja sen liitteenä olleessa liikennesuunnitelmassa on osoitettu uusille kaduille toiminnallisia, teknisiä ja esteettisiä vaatimuksia. Katujen rakentaminen on välttämätöntä jo luovutettujen tonttien rakentamiseksi asemakaavan osoittamalla tavalla. Varattujen tonttien ajo-, huolto- ja pelastustieyhteyksiä sekä valtaosa kunnallistekniikan runkolinjoista ja liitoskohdista on katusuunnitelmissa esitetyillä katualueilla. Nämä vaikuttavat katujen mitoitukseen. Katujen rakentaminen kapeammaksi vaikeuttaisi kadun alle sijoitettavan kunnallistekniikan mahtumista katutilaan. Lisäksi se vaatisi toimintojen, kuten esimerkiksi jalkakäytävien, pysäköintipaikkojen tai puiden poistamista kaduilta, jolloin kadut eivät enää täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia turvallisuuden, toimivuuden ja viihtyisyyden vaatimuksia.

Helsingissä katurakenteet suunnitellaan pitkäikäisiksi ja mahdollisimman vähän ylläpitoa vaativiksi. Katujen tulee olla koneellisesti kunnossapidettäviä ja suunnittelussa on huomioitava esteettömyys. Kaivoskallionpolku sijoittuu pinnanmuodoiltaan vaihtelevaan maastoon. Jos katu rakennettaisiin maastonmuotoja noudattaen, ei se olisi esteettömyystavoitteiden mukainen. Tämän takia osa kadusta joudutaan rakentamaan penkereelle ja osa joudutaan louhimaan. Kadun rakentaminen vaatii uuden ja vanhan pinnan yhdistävien luiskien rakentamisen. Rakentaminen tehdään mahdollisimman varovasti ja työmaalle annetaan ohjeeksi säilyttää jokainen säilytettävissä oleva puu. Luiskat maisemoidaan rakentamisen jälkeen metsään sopivilla lajeilla. Kaivoskallionpolun valaisimet sijoitetaan metsän puolelle. Led-valaisimet ovat tarkkarajaisia ja tällöin häiriövalo valaisinten taakse on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi lepakoiden takia kadun valaistus on sammutettuna kesäkuukausina.

Muistutuksessa pintamateriaaleiksi esitetty nurmikivi ei kestä koneellista kunnossapitoa ja hiekkapintainen katu vaatisi puolestaan jatkuvaa kunnossapitoa. Lisäksi hiekka ei suojaa riittävästi katuun sijoitettavaa kunnallistekniikkaa vaan mm. tarkastuskaivojen kansistot rikkoutuvat helposti hiekka- ja sorapintaisilla kaduilla.

Näihin katusuunnitelmiin on merkitty kaadettavat puut vastaavalla tavalla kuin muihinkin vastaaviin Helsingin kaupungin laatimiin katusuunnitelmiin. Tässä tapauksessa kaikki katualueella oleva puusto joudutaan poistamaan, koska katualueiden kapeudesta ja maastonmuodoista johtuen puita ei ole mahdollista säilyttää. Kaduille rakennetaan uudet rakennekerrokset ja kunnallisteknisten verkostojen kaivut ulottuvat koko poikkileikkauksen alueelle. Suunnitelmaan on merkitty isompia puita poistosymboleilla.

Rakentamisaikana työmaiden tukialueet sijoitetaan rakennettaville alueille kuten nykyäänkin. Kaupunki ei käytä urakoissaan maamassoja, joista metsään leviäisi vieraslajeja. Kaupunki seuraa vesistöjen tilaa säännöllisillä mittauksilla. Näistä lisätietoa saa ympäristöpalveluista. Lumien auraus tullaan tekemään koneellisesti kuten muillakin vastaavilla tonttikaduilla. Pienet lumimäärät aurataan kadun reunaan, jossa ne saavat sulaa. Jos paikalliset lumitilat täyttyvät, kuljetetaan lunta lumenvastaanottopaikoille, joista lähin sijaitsee Herttoniemessä.

Muistutukset ei aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin. Selvyyden vuoksi Stansvikinkallionkadun ja Kaivoskallionpolun katusuunnitelmiin on lisätty tärkeän lepakkoalueen raja sekä Kaivoskallionpolun rakennettavaan luiskaan istutettavia puita.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 3 030 000 euroa, 222 euroa/m² (alv 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Kadun vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 59 000 euroa (alv 0 %).

Kadun rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2023 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 08 02 04 Kruunuvuorenranta.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, 202 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 1 § 2 mom. kohdan 11 mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia.

Päätös tullut nähtäväksi 07.03.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §