Opiskelijaksiottotavan muuttaminen, Helsingin kielilukio

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kielilukion opiskelijaksi haetaan yhteishaussa. Kevään 2023 yhteishaussa kielilukioon valitaan 152 opiskelijaa yleislinjalle, 60 kielet ja kansainvälisyys -painotukseen ja 60 kaksikieliseen suomi-englanti opetukseen.

Yleislinjan sekä kielet ja kansainvälisyys -painotuksen opiskelijavalinnan perusteena on perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. Kaksikielisen suomi-englanti opetuksen opiskelijaksioton perusteena on ollut soveltuvuuskoe heti linjan alkamisesta vuodesta 2020 lähtien.

Helsingin kielilukio ei kuitenkaan ole vielä vakiinnuttanut asemaansa kaksikielistä lukiokoulutusta tarjoavana lukiona, joten hakijamäärä on ollut toistaiseksi pieni ja opiskelijaksiottoa on jouduttu täydentämään kahtena aikaisempana vuonna lisähaulla. Soveltuvuuskoe ei siis ole tuonut lisäarvoa kaksikielisen suomi-englanti opetuksen opiskelijavalintoihin. Tämän takia kaksikielisen suomi-englanti opetuksen valintaperusteeksi ehdotetaan peruskoulun päättötodistuksen painotettua keskiarvoa kevään 2023 yhteishausta lähtien. Painotettu keskiarvo muodostuu lukuaineiden keskiarvosta sekä suomen (suomi äidinkielenä tai S2) ja englannin kielen painotetuista arvosanoista. Suomen kielen painoarvo on 2 ja englannin kielen 2. Suomen ja englannin kielen arvosanat painottuvat, koska linja tähtää suomalaiseen ylioppilastutkintoon.

Helsingin kielilukion johtoryhmä on käsitellyt kaksikielisen suomi-englanti opetuksen valintaperusteiden muuttamista kokouksessaan 15.9.2022. Johtoryhmä on osa lukion johtamisjärjestelmää ja tukee rehtoria oppilaitoksen johtamisessa. Johtoryhmä koostuu lukion opettajista.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteista.

Päätös tullut nähtäväksi 23.01.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.