Varhaiskasvatuksen tarveperusteisen indeksin mallin uudistaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tarveperusteisen rahoituksen laskentamallin tausta ja nykytila

Alueellisessa eriytymisessä Helsingissä on tutkimuksissa havaittu kasvua ja syvenemistä viime vuosien aikana. Alueellinen eriytyminen koskee erityisen voimakkaasti lapsiperheitä, ja lasten sosioekonominen ja etninen eriytyminen on kaupungissa syvempää kuin aikuisten. Helsingissä on ollut vuodesta 2009 syrjäytymisen ehkäisyyn tarveperusteisesti suunnattua määrärahaa varhaiskasvatukseen alueille, jotka tarvitsevat alueen väestöpohjan sosiaalista taustaa kuvaavien muuttujien perusteella lisäresursseja.

Vuonna 2023 tarveperusteinen rahoitus oli suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa 1 480 000 euroa. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tarveperusteinen rahoitus on 67 700 euroa vuonna 2023.

Varhaiskasvatuksen tarveperusteinen rahoitus on jaettu varhaiskasvatusalueittain, ja rahoituksen laskennassa käytetyt taustamuuttujat ovat perustuneet alueellisiin väestötietoihin. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa alueen rahoituksen kohdentamisesta on vastannut aluepäällikkö. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa rahoituksen kohdentamisesta on vastannut ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päällikkö.

Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteena on ollut pysyvät ja pitkäkestoiset ratkaisut, joilla tuetaan lasten vertaistaitoja ja kielitaitoja, mahdollistetaan pedagogisesti perusteltuja ja suunniteltuja pienryhmiä ja annetaan enemmän aikaa lapsille. ​Tarveperusteisella rahoituksella on palkattu yhteensä suomenkieliseen varhaiskasvatukseen 20 työntekijää. Näistä seitsemän varhaiskasvatuksen erityisopettajia, viisi lastenhoitajaa ja kuusi varhaiskasvatuksen opettajaa. Leikkipuistotoimintaan on palkattu kaksi sosionomia lisätyöntekijöiksi. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa tarveperusteilla rahoituksella on palkattu kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa. Kyseessä on vakituisia työntekijöitä, jotka ovat sijoitetussaan yksikössä lisähenkilöinä, eivätkä kuuluu mitoitukseen.

Uusi tarveperusteisen rahoituksen laskentamalli

Uuden varhaiskasvatuksen tarveperusteisen indeksin taustamuuttujien valinnassa ja mallin rakentamisessa on huomioitu varhaiskasvatuksen toimintaympäristö ja hyödynnettävissä oleva tietopohja. Päivitetyn laskentamallin ja sen taustamuuttujien valinnassa on huomioitu perusopetuksen uusi tarveperusteinen laskentamalli (Kasvatus- ja koulutuslautakunta 4.10.2022 § 259), jotta varhaiskasvatuksen tarveperusteinen rahoitus kohdistuu yhdenmukaisemmin perusopetuksen rahoituksen kanssa.

Varhaiskasvatuksen alueellista eriytymistä ei ole tutkittu yhtä paljon kuin perusopetuksen eriytymistä. Varhaiskasvatuksen tarveperusteisen indeksin laskentaan ei ole saatavilla vastemuuttujaa, jollaista hyödynnetään perusopetuksen tarveperusteisen indeksin laskennassa. Perusopetuksessa vastemuuttujana käytetään oppimistuloksia. Vastemuuttujan puuttumisesta johtuen, varhaiskasvatuksen tarveperusteiseen indeksiin valittavia taustamuuttujia ja niiden painoarvoa ei voida laskea samanlaisella mallilla kuten perusopetuksessa.

Uudessa tarveperusteisen rahoituksen laskentamallissa siirrytään aluepohjaisesta mallista varhaiskasvatusyksikkökohtaiseen malliin, jossa tarveperusteinen rahoitus kohdistetaan suoraan varhaiskasvatusyksiköille. Tarveperusteisen indeksin taustamuuttujissa siirrytään yksikkökohtaiseen tietopohjaan. Taustamuuttujiksi uuteen varhaiskasvatuksen tarveperusteiseen indeksiin valikoituivat päätöskohdassa luetellut muuttujat. Muutoksen tavoitteena on tarveperusteisen rahoituksen nykyistä tarkempi kohdentaminen niihin yksiköihin, joissa tarve rahoitukselle on suurinta.

Tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisessa yksiköille lähtökohtana on, että yksikön saama tukisumma on sellaisella tasolla, että sillä voidaan eriarvoisuuskehitystä ehkäiseviä toimia saavuttaa. Tarveperusteista rahoitusta jaetaan niille varhaiskasvatusyksiköille, joiden tarveperusteisen indeksin arvo on suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa korkeampi kuin 2,66 ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa korkeampi kuin 2,1. Rahoitusta kohdennetaan niin, että jokaiseen yksikköön voidaan palkata tarveperusteisella rahoituksella vähintään yksi ei-mitoituksessa oleva työntekijä ja, että rahaa jää myös muihin eriarvoisuutta vähentäviin toimenpiteisiin. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tarveperusteista rahoitusta kohdennetaan 18 varhaiskasvatusyksikköön sekä kahteen leikkipuistoyksikköön. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa tarveperusteista rahoitusta kohdennetaan kahteen varhaiskasvatusyksikköön.

Lapsivaikutusten sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Tarveperusteinen rahoitus vahvistaa lasten yhdenmukaisia mahdollisuuksia oppia ja lisää koulutuksellista tasa-arvoa. Rahoituksella ehkäistään syrjäytymistä tukemalla alueita, jotka tarvitsevat väestöpohjaa kuvaavien muuttujien perusteella lisäresursseja. Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteena on pysyvät ja pitkäkestoiset ratkaisut, joilla tuetaan lasten vertaistaitoja ja kielitaitoja, mahdollistetaan pedagogisesti perusteltuja ja suunniteltuja pienryhmiä.

Päätös tullut nähtäväksi 01.02.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.