Tilinpäätös vuodelta 2022, Helsingin kaupunki

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Vuoden 2022 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen.

Kaupungin talous on vahvalla pohjalla. Kaupungin tilikauden tulos oli 347,0 miljoonaa euroa, joka on 320 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Edellisen vuoden 2021 tulos oli 349,6 miljoonaa euroa ja useampia viime vuosia tarkastellen vuoden 2022 tulos oli jokseenkin keskimääräistä tasoa. Suhteutettuna vertailukelpoiseen investointitasoon vuoden 2022 tulos oli jonkin verran vuosia 2020 ja 2021 parempi.

Kaupungin toimintakate toteutui lähes talousarvion mukaisena. Toimintakate heikkeni edellisestä vuodesta 8,0 prosenttia. Heikkeneminen johtui toimintamenojen kasvusta sekä osittain HKL:n yhtiöittämisen vaikutuksista. Maan-, rakennusten- ja osakkeiden myyntituloja (sisältyy muihin toimintatuloihin) kertyi yhteensä 88,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin ulkoiset toimintamenot ylittivät talousarvion 85,0 miljoonalla eurolla ja kasvu edelliseen vuoteen oli vertailukelpoisesti 5,6 prosenttia HKL:n yhtiöittäminen ja koronakustannusten muutos huomioiden. Vuonna 2021 vastaava kasvu oli 7,8 prosenttia ja vuonna 2020 noin 3,6 prosenttia.

Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittava taloustavoitteen ns. vastuuperiaatteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2022 1,8 prosenttia. Vertailukelpoinen kasvu on noin 3,0 prosenttia HKL:n yhtiöittäminen ja koronakustannusten menoja pienentävä vaikutus huomioiden. Kasvuvauhti oli hitaampi kuin tavoitetaso, joka oli tuorein peruspalveluiden hintaindeksin ennuste (VM 12/2022) huomioiden 4,0 prosenttia. Kustannustason muutos toteutui huomattavasti korkeampana kuin talousarviota laadittaessa syksyllä 2021 oli ennustettu. Siten vastuuperiaate toteutui, vaikka toimintamenot ylittivät talousarvion 85,0 miljoonalla eurolla.

Helsingin verotulot kasvoivat edellisvuodesta 7,1 prosenttia (vuonna 2021 vastaava kasvu oli 7,4 prosenttia ja vuonna 2020 2,1 prosenttia). Verotulototeuma oli yhteensä 330,0 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Kunnallisverotilitykset kasvoivat 7,4 prosenttia edellisvuodesta. Kunnallisveropohjan kehittymistä kuvaa se, että tulorekisteriin tilitetyt palkkatulot kasvoivat vuonna 2022 koko maan tasolla 6,4 prosenttia. Yhteisöveron tilitykset kasvoivat 6,7 prosenttia edellisvuodesta, vaikka kuntaryhmän osuutta yhteisöverotilityksistä vuodelle 2022 alennettiin 10,0 prosenttiyksiköllä. Yhteisöveron hyvä kehitys johtuu siitä, että koko maassa yhteisöjen ennakkoverojen tilitykset kasvoivat 29 prosenttia vuodesta 2021. Valtionosuuden toteutuivat 12,0 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana ja ne olivat 377,6 miljoonaa euroa. Yhteensä vero- ja valtionosuustulot olivat 342,0 miljoonaa euroa talousarviota korkeammat.

Vuosikate 733,0 miljoonaa euroa toteutui 336,0 miljoonaa euroa talousarviota korkeampana, hieman edellisvuotta heikompana (2021: 757,0 miljoonaa euroa).

Koronan suorat talousvaikutukset Helsingin kaupungin toimintakatteeseen vuonna 2022 olivat arviolta -24 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa siitä, mitä niiden arvioitiin olevan. Toimialojen palveluissa on kuitenkin muodostunut palveluvelkaa, jonka kattaminen vuodesta 2022 eteenpäin lisää kaupungin menoja. Koronapandemiasta johtuvia taloudellisia menetyksiä korvanneet kertaluonteiset vuosille 2020–2021 kohdentuneet kompensaatiot yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuden noston kautta poistuivat vuonna 2022, kompensaatiolla ei enää katettu koronan suoria tai palveluvelasta aiheutuneista kustannuksia.

Koronan aiheuttamia toimintatulojen menetyksiä kaupungille kertyi vuonna 2022 yhteensä hieman yli 5 miljoonaa euroa (vuonna 2021 vastaava luku oli 23 miljoonaa euroa).

Menolisäyksiä koronasta kertyi yhteensä 79,0 miljoonaa euroa (vuonna 2021 vastaava luku oli 276,2 miljoonaa euroa), joista suurin osa, 71,5 miljoonaa euroa, kohdistui sosiaali- ja terveystoimialalle. Suurimpia lisämenoeriä olivat palkat, tarvikkeet, asiakaspalveluiden ostot, testaus, HUS-tarvikkeet, erilliset koronayksiköt. Sosiaali- ja terveystoimiala sai 58,6 miljoonaa euroa valtionavustuksia suorien koronakustannusten kattamiseen.

Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan aiheuttamat talousvaikutukset vuonna 2022 olivat arviolta noin 5 miljoonaa euroa koostuen pääasiassa sosiaali- ja terveystoimialan kautta toteutetusta hätämajoituksesta, elintarvikkeista ja maahanmuuttoyksikön lisähenkilöstöstä sekä toisaalta perusopetuksen valmistavan opetuksen kustannuksista.

HKL-liikenneliikelaitoksen toiminta siirtyi 1.2.2022 alkaen, metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta, liikelaitoksen liiketoimintaa välittömästi jatkamaan perustetulle Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle. Tämän muutoksen yhteisvaikutus Helsingin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätöksen tulokseen oli lähes neutraali. Metrohenkilöstön siirron myötä yhtiöön siirtyvät varat ja velat kirjautuivat kaupungin tuloksessa 1,0 miljoonan euron kirjanpidolliseksi voitoksi. Tilikauden ylijäämä parani 13,0 miljoonalla eurolla johtuen mm. yhtiön toteutettavaksi siirtyneiden investointeihin kohdistettujen HKL:n investointivarausten purkamisesta tammikuun 2022 lopussa.

Helsingin kaupungin vuoden 2022 tilinpäätöksen rahoituslaskelmaa tarkasteltaessa on huomioitava HKL:n toiminnan yhtiöittäminen. Virallisen rahoituslaskelman luvuissa on mukana omaisuuden siirrosta yhtiöön aiheutuvia kirjanpidollisia eriä. Arvioitaessa Helsingin kaupungin tasapainon toteutumista rahoituslaskelman tunnusluvuista, tulee luvut tasavertaistaa. Vertailukelpoiset luvut on esitetty yllä rahoituslaskelmataulukossa.

HKL:n toiminnan yhtiöittämisen myötä Helsingin kaupungilta siirtyi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:lle HKL:n omistuksessa ja taseessa ollut omaisuus ja sopimukset varoineen ja velkoineen (metron infra- ja liikennöintisopimuksiin liittyviä toimintoja lukuun ottamatta). Koko apportin bruttoarvo oli 808,6 miljoonaa euroa. Apporttiluovutuksessa omaisuuserät siirtyivät yhtiölle kirjanpitoarvosta. Apporttina siirtyneen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien kirjanpidollinen arvo oli 758,0 miljoonaa euroa. Apporttisiirrosta aiheutui kirjanpidollisesti kertaluonteisesti pysyvien vastaavien luovutustuloja ja osakkeiden merkinnästä johtuen investointimenoja sekä omaisuuden siirrosta velkaa yhtiön ja kaupungin välille. Siirtyvään omaisuuteen liittyen kaupunki merkitsi osakkeita 265,0 miljoonalla eurolla ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n ja kaupungin välille muodostui 493,0 miljoonan euron suuruinen velka, eli antolainoiksi kirjautuva perustamislaina. Omaisuuden siirrosta ei syntynyt merkittävää rahavirtaa kaupungin ja yhtiön välille vuoden 2022 tilinpäätöksessä.

Kaupungin vertailukelpoiset investointimenot (kun toteumasta huomioidaan pois Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeiden merkintä 265,0 miljoonaa euroa) olivat vuonna 2022 767,1 miljoonaa euroa, mikä oli 122,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Vuoden 2022 investointimenot toteutuivat aiempia vuosia matalampina, koska HKL-liikenneliikelaitos yhtiöitettiin, ja muut kuin metroinfraan liittyvät investoinnit siirtyivät kaupunkiliikenneyhtiöön 1.2.2022 alkaen.

Vertailukelpoinen investointitaso nousee 911,0 miljoonaan euroon, kun huomioidaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamat joukkoliikenneinvestoinnit. Tämä on hieman enemmän kuin vuoden 2021 vastaavaan toteuma 889,6 miljoonaa euroa.

Investointimenot ilman liikelaitoksia olivat 689,1 miljoonaa euroa, kun Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeiden merkintää ei huomioida, eli 44,9 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisvuonna. Vuonna 2021 käytettiin 644,2 miljoonaa euroa, 2020 käytettiin 761,5 miljoonaa euroa ja 639,9 miljoonaa euroa vuonna 2019.

HKL:n investoinnit vuonna 2022 olivat 71,1 miljoonaa euroa, johon sisältyvät metroliiketoiminnan investointien lisäksi yhtiöittämistä edeltäneet entisen HKL:n tammikuussa toteutuneet investoinnit mm. muuhun raideliikenteeseen. Vuonna 2021 HKL:n investoinnit olivat 242,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toteuttamat joukkoliikenneinvestoinnit olivat 144,0 miljoona euroa, siten HKL:n ja kaupunkiliikenneyhtiön investoinnit olivat yhteensä noin 215 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 joukkoliikenteen toteuttamiseen liittyvät investoinnit olivat siis hieman matalammalla tasolla kuin vuonna 2021.

Toiminnan ja investointien rahavirta, joka on keskeinen kaupungin talouden tilannetta kuvaava tunnusluku, toteutui HKL:n yhtiöittämisen osalta vertailukelpoisilla luvuilla tarkastelleen -8,8 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui kuitenkin 455,5 miljoonaa euroa talousarviota parempana johtuen budjetoitua paremmista verotuloista sekä talousarviota matalammasta investointitasosta. Tulorahoitus investointitason kattamiseen, eli vuosikate, toteutui jokseenkin edellisen vuoden tasolla.

Vuonna 2022 toiminnan ja investointien rahavirta jäi alijäämäiseksi. Kaupungin talouden tasapainossa on edelleen alijäämäinen trendi tarkasteltaessa tasapainoa toiminnan ja investointien rahavirran kautta.

Vuosikate suhteessa toteutuneeseen investointitasoon (investointien tulorahoitusprosentti) vuonna 2022 oli vertailukelpoisilla luvuilla, HKL:n yhtiöittäminen huomioiden 97 prosenttia, kun vuonna 2021 vastaava tunnusluku oli 88 prosenttia. Helsingin vuoden 2022 luku on jokseenkin samalla tasolla kuin esimerkiksi Espoolla ja Vantaalla.

Vuosikate on ollut myös viiden viimeisen vuoden aikajaksolla vuosittain noin 750,0 miljoonan euron tasolla (poikkeuksena vuosi 2020, jolloin vuosikate nousi hieman tätä korkeammaksi). Koska investoinnit ovat olleet useamman vuoden aikana hieman vuosikatetta korkeammat, on toiminnan ja investointien rahavirta ollut edelliset neljä vuotta alijäämäinen.

Vuonna 2022 nostettiin uutta lainaa talousarvion mukaisesti 115,0 miljoonaa euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin noin 65,0 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvoi vuonna 2022 nettomääräisesti yhteensä 38,0 miljoonaa euroa ja kaupungin ottolainakanta oli vuoden lopulla 951,0 miljoonaa euroa (2021: 913,0 miljoonaa euroa).

Kaupungin rahojen ja pankkisaamisten sekä rahoitusarvopaperien yhteenlaskettu määrä kasvoi kuluneella tilikaudella 270,8 miljoonaa euroa (2021: väheni 172,3 miljoonaa euroa). Kassavarojen määrän muutosta selittää pääosin se, että hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisen seurauksena myös Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan alkuvuoden 2023 toiminnan rahoittamiseksi tarkoitettu hyvinvointialueiden 2023 valtionrahoituksen ensimmäinen maksuerä maksettiin hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille jo joulukuussa 2022. Tämä Helsingin vuodenvaihteen 2022–2023 maksuvalmiutta parantanut 215,0 miljoonan euron suuruinen erä näkyy rahoituslaskelmassa muissa maksuvalmiuden muutoksissa (korottomien velkojen muutos; siirtovelat valtiolle).

Likvidien kassavarojen määrä kasvoi vuoden aikana 257,7 miljoonalla eurolla, ja kaupungin maksuvalmius säilyi vahvana. Likvidien varojen määrä oli vuoden lopun tilanteessa 1,4 miljardia euroa (varoihin sisältyvät kaupungin tytäryhteisöjen konsernitilivarat).

Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2022 tulos oli noin 451,0 miljoonaa euroa. Tulos parani vuodesta 2021 noin 66,0 miljoonaa euroa (2021: 385,0 miljoonaa euroa). Helsingin kaupungin tulos oli 347,0 miljoonaa euroa ja se heikkeni -2,6 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien vaikutus kaupunkikonsernin tulosta parantavasti oli 104,0 miljoonaa euroa, (2021: 35,0 miljoonaa euroa). Tytäryhteisöistä ennen kaikkea Helen-konsernin tulos parani vuodesta 2021. Helen-konsernin tulos vuonna 2022 oli 93,0 miljoonaa euroa (2021: 55,0 miljoonaa euroa).

Kaupunkikonsernin tuloslaskelman mukainen ylijäämä oli 431,0 miljoonaa euroa ja se parani edellisestä vuodesta 61,0 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin investoinnit huomioiden vuoden 2022 toiminnan ja investointien rahavirta oli -671,0 miljoonaa euroa alijäämäinen ja se oli -340,0 miljoonaa euroa vuoden 2021 tasoa heikompi (2021: -331,0 miljoonaa euroa). Helsingin kaupungin vaikutus kaupunkikonsernin toiminnan ja investointien rahavirtaan oli -9,0 miljoonaa euroa. Helen-konsernin liikevoitto oli 142,0 miljoonaa euroa ja investoinnit 562,0 (investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja muihin sijoituksiin) miljoonaa euroa. Helen-konsernin Investointitason kasvun vaikutus kaupunkikonsernin rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran alijäämäisyyteen oli merkittävä.

Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu Helsingin konsernitilinpäätökseen kirjautunut investointitaso oli 1 715 miljoonaa euroa ja se oli lähes kaksinkertainen edellisen vuoden tasoon (2021: 996,0 miljoonaa euroa) nähden. Tytäryhteisöjen investointitason kasvuun vaikutti mm. Helen-konsernin investointitason nousu.

Kuntayhtymien investointien Helsingin konsernitilinpäätökseen kirjautuva osuus oli yhteensä 223,0 miljoonaa euroa. Kuntayhtymien investoinneista Helsingin konsernitilinpäätökseen kirjautui HUS:n osalta omistusosuuden (36,2 %) suhteessa 94,7 miljoonaa euroa ja HSY:n osalta omistusosuuden (57,56 %) suhteessa 122,3 miljoonaa euroa.

Kaupunkikonsernin lainakanta oli 6 516,0 miljoonaa euroa eli 9 800 euroa asukasta kohden (2021: 5 891 miljoonaa euroa). Tästä Helsingin kaupungin lainakanta oli 951,0 miljoonaa euroa eli 1 431 euroa asukasta kohden. Helsingin kaupungin lainakanta kasvoi 38,0 miljoonaa euroa ja tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien (kuntayhtymien osalta omistusosuussuhteessa) yhteenlaskettu lainakanta kasvoi noin 588,0 miljoonaa euroa (2021: 418,0 miljoonaa euroa).

Helsingin kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus nousi 93,6 prosentin tasolle. Vuosina 2021–2018 se on pysynyt noin 88 prosentissa.

Kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä.

Tilinpäätöksen taulukossa 9 01 03 Ottolainat ja niiden lyhennykset on esitetty liikenneliikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä muutetun talousarvion 2022 (kaupunginvaltuusto 18.5.2022) perusteella. Kaupungin kirjanpidossa liikenneliikelaitokselle kuuluneet kaksi ulkoista lainaa siirrettiin yhtiöittämisen yhteydessä kaupungin yleiseen ottolainakantaan, eikä kaupungin ulkoisen lainaposition määrä muuttunut tämän seurauksena. Kirjanpitoteknisesti siirretyt lainat näkyvät kuitenkin TA-kohdassa 9 01 03 ottolainojen lisäyksenä ja liikennelaitoksen kirjanpidossa vastaavana lainamäärän vähenemisenä.

Kaupunginhallitus 20.03.2023 § 182

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Pia Ojavuo, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 76759

Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, puhelin: 310 36250

Anniina Kitula, toimitusjohtaja, puhelin: 310 25100

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 14.03.2023 § 37

Päätös

14.03.2023 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Henri Nordenswan, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 30010

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 09.03.2023 § 14

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Saara Kanto, toimitusjohtaja, puhelin: 310 20277

Työterveysliikelaitoksen johtokunta 03.03.2023 § 6

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Katariina Niemelä, hallintopäällikkö, puhelin: +358931054082

Kaupunkiympäristölautakunta 28.02.2023 § 106

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Leena Sutela, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 39841

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 16.02.2023 § 15

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta 13.02.2023 § 9

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Mari Kärnä, talouspäällikkö, puhelin: 09 310 25106

Tarkastuslautakunta 07.02.2023 § 11

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Vilma Lamminpää, controller, puhelin: +358931036581

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta 06.02.2023 § 7

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Sirkka Ilmoniemi, kirjanpitopäällikkö, puhelin: +358 9 310 27805

Mikael Neuvonen, päällikkö, puhelin: +358 9 310 27752

Päätös tullut nähtäväksi 05.04.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.