Poikkeaminen, Kluuvi, Mikonkatu 20, Asunto Oy Mikonkatu 20

HEL 2022-012955
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 12

Kluuvi, Mikonkatu 20, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hylätä 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2003 tonttia 8 koskevan poikkeamishakemuksen, jolla haetaan oikeutta poiketa rajatusta rakennuskiellosta nro 12802.

Maksu

745,78 euroa

Hakija

Asunto Oy Mikonkatu 20

Rakennuspaikka

2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin 2003 tontti 8.

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa osan 1.kerroksen liiketilasta (40 m²) asuintilaksi ja poiketa rajatusta rakennuskiellosta nro 12802 asemakaavan muuttamiseksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että huoneiston alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut asuinhuoneisto rakennuksen valmistumisvuodesta 1906 vuoteen 1994, jolloin huoneisto yhdistettiin kadunpuoleiseen, vieressä olevaan liiketilaan. Viereinen, säilyvä liiketila sijaitsee kellarikerroksessa suhteessa maantasoon. Asuinhuoneistoksi palautettavan tilan lattiataso on samalla korkeudella suhteessa pihatasoon.

Poikkeamisen syynä on olemassa olevan rakennuksen ja huoneiston tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen. Hakijan mukaan huoneisto ei sovellu liikehuoneistoksi, koska huoneistoon ei ole suoraa kulkua porttikongin ollessa lukittuna ympäri vuorokauden eikä huoneistoon ole esteetöntä kulkua porrashuoneen kautta Mikonkadulta. Hakija haluaa tuoda myös esille sen, ettei ko. kortteli sovellu luontevasti sisäpihojen avaamiseksi osaksi katu- tai kivijalkaelämää. Siten korttelin sisäpihalle päin suuntautuneet kivijalan huoneistot soveltuisivat tulevaisuuden kaavoituksen kehittämisen kannalta paremmin asuinhuoneistoiksi.

Huoneisto on ollut tyhjillään noin 5 vuotta ja asunto-osakeyhtiö toivoo sen palaavan alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa asuinkäyttöön. Asuinhuoneisto on yhtiön yhtiöjärjestyksessä asuinhuoneistona. Hakijan mukaan tilan ominaisuudet ja erityispiirteet tukevat huoneiston muuttamista sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen asuinhuoneistoksi. Poikkeaminen ei myöskään olennaisesti muuta tai heikennä alueen toiminnallisen rakenteen sekoittumista.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi ja muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 4.10.2022 (§ 541) määräämä rakennuskielto nro 12802 asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto on voimassa 11.10. 2024 asti.

Rakennuskieltopäätöksenperustelujen mukaan rakennuskielto koskee määrättyjä tontteja 1.–8. sekä 13. ja 14. kaupunginosissa, joilla asemakaavoissa on puutteellisia merkintöjä muun muassa rakennusaloja, rakennusoikeuksia, käyttötarkoituksia ja suojelumerkintöjä koskien. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaupunkirakennetta voidaan kehittää ja ylläpitää yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä turvata alueen kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöarvot. Maantasokerroksia koskeva toiminnallinen tavoite on voimassa yleiskaavan mukaisesti.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskusta (C1) alueeksi, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 13.8.1937 vahvistettu asemakaava nro 1397. Kaavaan on merkitty ainoastaan tonttien rajat.

Alue sisältyy maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin (Helsingin empirekeskusta ja kivikaupunki).

Tontilla on vuonna 1906 arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelemat kaksi asuinrakennusta ja piharakennus. Rakennukset ovat erillisiä asunto-osakeyhtiöitä. Mikonkatu 20 puoleisen rakennuksen ensimmäinen kerros on liiketila- ja toimistokäytössä. Itäisen Teatterikujan puolella pohjakerroksessa toimii Suomen Kansallisteatterin näyttämö Omapohja. Kortteli sijaitsee Rautatientorin välittömässä läheisyydessä. Vastapäätä rakennusta on Hotelli Radisson Blu Plaza. Rakennusluvan mukaan nyt puheena oleva tila on liiketilana, joka on osa kadunpuoleista tilaa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta ei ole tiedotettu naapureita, koska päätös annetaan kielteisenä eikä niin muodoin vaikuta naapurien oloihin.

Päätöksen perustelut

Poikkeamista ei voida myöntää, koska haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Rakennuspaikkaa koskevan yleiskaavamerkinnän, liike- ja palvelukeskusta C1, mukaan rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Yleiskaavan ohella myös kaupunkistrategia ohjaa maankäytön suunnittelua. Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 Kasvun paikka toteaa, että kaupungilla tulee olla vahva rooli Helsingin maankäytön suunnittelussa ja ohjaamisessa. Rajatun rakennuskiellon aluetta koskevat strategisia tavoitteita ovat mm, että edistetään keskustan työpaikkojen ja palveluiden määrän ja intensiteetin kasvua ja, että tarjolla on markkinalähtöistä kysyntää ja yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia erilaiselle yritystoiminnalle ottaen huomioon myös luovat alat ja tuotannollisen toiminnan.

Mikonkatu 20 sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, hyvien liikenneyhteyksien äärellä Rautatientorin ja Kaisaniemen puiston välissä. Vastapäätä sijaitsee kansainvälisen hotelliketjun, yli 300 sadan huoneen hotelli. Rakennuspaikalta on muutaman minuutin matka rautatieasemalle ja Rautatientorille, jossa sijaitsevat kaupungin sisäisten bussilinjojen laitureita. Matkaa on noin 300 m. Alue voidaan katsoa erittäin vetovoimaiseksi. Hakemuksen kohteena oleva huoneisto sijaitsee saavutettavuudeltaan erinomaisella paikalla, mikä puoltaa sen osoittamista liike- ja toimitilakäyttöön. Lisäksi Mikonkadun toiminnalliseen, kaupunkikuvalliseen ja historialliseen luonteeseen kuuluu rakennusten kivijalkamyymälöiden ja ravintoloiden muodostama elävä katutila. Vaikka hakemuksen kohteena oleva huoneisto sijaitseekin sisäpihan puolella, se on silti osa pienyritysten muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Alueella liikkuvien asiakasvirtojen takia rakennuksen maantasokerroksen tiloilla katsotaan olevan hyvät edellytykset liiketoiminnalle ja niiden kehittäminen ja parantaminen liike-/toimitilana on mahdollista ja suotavaa. Liiketila, joka on kadunpuolella kellarikerroksessa ja pihanpuolella maantasossa, on ollut Pelastusarmeijan museo- ja toimistotilana. Tilakokonaisuudessa toiminnot voidaan jaotella luontevasti esimerkiksi avoimeen liiketilaan ja tätä palveleviin toimisto-/aputiloihin, monipuolistaen liiketilatarjontaa alueella.

Rakennuspaikka on mukana vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa, joka koskee 2.kaupunginosan (Kluuvi), korttelin 2003 tontteja 6, 8 ja 10. Kaavoituksessa otetaan huomioon yleiskaavan tavoitteet ja 1. kerroksen tilat tullaan osoittamaan liike- ja toimitiloiksi. Samalla suojellaan tontin rakennukset sr-1 merkinnällä. Rakennuskiellon tavoitteena on ollut nimenomaan turvata alueen asemakaavan laatiminen ja sen toteuttaminen.

Hanke ei vastaa yleiskaavan tavoitteita eikä edesauta kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nykyisten toimitilojen säilyttäminen joukkoliikenneyhteyksien varrella on yksi yleiskaavan 2016 keskeisistä tavoitteista. Muun muassa hyvä joukkoliikennesaavutettavuus ei puolla haettua toimenpidettä. Asemakaavoituspalvelu ei puolla esitettyä käyttötarkoituksen muutosta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 ja 12 §

Päätöksen antaminen

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277

pirjo.ruotsalainen@hel.fi

Kajsa Lybeck, arkkitehti, puhelin: 09 310 37052

kajsa.lybeck@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Liitteet (pdf)

2. Ympäristökartta
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.