Aloituspaikat, muutos laajamittaisen kaksikielisen suomi-viro -opetuksen minimioppilasmäärään lukuvuodesta 2023-2024 alkaen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt painotetun, laajamittaisen kaksikielisen, englanninkielisen ja kielikylpyopetuksen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät lukuvuodesta 2022-2023 alkaen 26.10.2021 (§ 40). Päätösesityksessä esitetään jaoston edelliseen päätökseen verrattuna muutosta ainoastaan laajamittaisen kaksikielisen suomi-viro -opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäiskokoon.

Laajamittaisen kaksikielisen suomi-viro -opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäiskokoa muutetaan 12 oppilaasta 5 oppilaaseen. Ryhmän maksimikokona säilyy 26 oppilasta. Muutoksen myötä laajamittaisen kaksikielisen suomi-viro -opetuksen aloittavan ryhmän vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät vastaavat laajamittaisen kaksikielisen suomi-kiina-, suomi-venäjä- ja suomi-pohjoissaame -opetuksen aloittavien ryhmien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmääriä vuosiluokilla 1-9. Laajamittaisen suomi-viro -opetuksen kysyntä on ollut myös verrattavissa suomi-kiina-, suomi-venäjä- ja suomi-pohjoissaame -opetuksen kysyntään.

Muutoksen tavoitteena on parantaa edellytyksiä laajamittaisen kaksikielisen suomi-viro -opetuksen opetusryhmän muodostumiselle vuosittain. Laajamittainen kaksikielinen opetus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan kattavasti molemmissa opetuskielissä eri oppiaineissa ja arjen tilanteissa. Laajamittaisella kaksikielisellä opetuksella voidaan myös tukea jo kaksikielisten oppilaiden kaksikielistä kasvua molempien kielten ja kulttuurien osalta.

Toimivalta

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteista.

Päätös tullut nähtäväksi 23.01.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.