Testisisältö

Suunnitteluvaraus, varausajan jatkaminen, kortteli 45562, Ratasmyllynkuja / Ratasmyllyntaival, Myllypuron jääurheilukeskus Oy

HEL 2022-013831
Asialla on uudempia käsittelyjä
14. / 238 §

Alueen varaaminen Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus myönsi Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle kehittämisvarauksen Helsingin kaupungin 45. kaupunginosasta (Vartiokylä) korttelista 45562, ohjeelliselta tontilta 1, moniliikuntakeskuksen suunnittelua varten 31.12.2023 asti seuraavin ehdoin:

1

Varausalue käsittää asemakaavan nro 11420 korttelissa 45562 olevan ohjeellisen tontin numero 1. Varausalue kuuluu 2.11.2007 lainvoiman saaneen asemakaavan mukaan urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YU). Varsinaisen vuokra-alueen rajat määräytyvät myöhemmin tehtävän vuokrasopimuksen mukaisesti. Maa-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Varattavan alueen koko on noin 28 796 m², jonka rakennusoikeus on 20 000 k-m².

2

Varausalueesta perittävä maksu on 14 398 euroa (0,50 euroa/m²). Se on maksettava 15.5.2023 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitoksen varainhallintaan tai kaupungin osoittamalle pankkitilille.

3

Hankkeen luonnospiirustukset on esitettävä liikuntapalvelukokonaisuuden hyväksyttäväksi ennen rakennusluvan hakemista.

4

Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä. Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

5

Varauksensaaja vastaa kaikkien viranomaislupien hakemisesta aiheutuvista kustannuksista ja kaikista rakentamiskustannuksista sekä tulevalla vuokra-alueella mahdollisesti tarvittavien kulkuväylien, johtojen, ojien ym. siirroista.

6

Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

7

Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kehittämisvarauksen jatkuessa kaupunkiympäristön toimiala ryhtyy selvittämään hankkeelle myös vaihtoehtoista sijaintia yhdessä hakijan kanssa. Vaihtoehtoisen sijainnin selvittämisessä otetaan huomioon ympäristöarvot, kustannukset ja urheilukeskuksen saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä. Vaihtoehtoinen sijainti Vuosaaren liikuntapuiston yhteydessä tulee ottaa tarkastelun lähtökohdaksi.
Vaihtoehtoinen sijainti tulee selvittää sekä arvioida mahdollisimman nopeasti ja ennen hankkeen toteutusta, jotta mahdollisen uuden sijainnin vaatimat kaavamuutokset saadaan riittävän nopeasti liikkeelle, eikä hanke niistä johtuen viivästy.

Käsittely

Vastaehdotus:
Elisa Gebhard: Täydennys päätösehdotukseen:

"Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kehittämisvarauksen jatkuessa kaupunkiympäristön toimiala ryhtyy selvittämään hankkeelle myös vaihtoehtoista sijaintia yhdessä hakijan kanssa. Vaihtoehtoisen sijainnin selvittämisessä otetaan huomioon ympäristöarvot, kustannukset ja urheilukeskuksen saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä. Vaihtoehtoinen sijainti Vuosaaren liikuntapuiston yhteydessä tulee ottaa tarkastelun lähtökohdaksi.

Vaihtoehtoinen sijainti tulee selvittää sekä arvioida mahdollisimman nopeasti ja ennen hankkeen toteutusta, jotta mahdollisen uuden sijainnin vaatimat kaavamuutokset saadaan riittävän nopeasti liikkeelle, eikä hanke niistä johtuen viivästy.”

Kannattaja: Marcus Rantala

Hylkäysehdotus:
Paavo Arhinmäki: Esitän hylättäväksi seuraavin perustein:

”Kaupunginhallitus ei myönnä Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle uutta kehittämisvarausta 31.12.2022 päättyneen kehittämisvarauksen jatkoksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että pikaluisteluhallilla on valtakunnallinen peruste ja tarve. Suunniteltu sijainti Myllypuron Matokalliossa on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden ja alueen asukkaiden näkökulmasta erittäin ongelmallinen. Lisäksi tämänhetkiset tiedot hankkeen kustannuksista viittaavat siihen, että hallin toteuttaminen suunnitellussa muodossa ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla."

Kannattaja: Reetta Vanhanen

Elisa Gebhardin vastaehdotuksesta äänestettiin ensin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

Hylkäämistä koskeva ehdotus asetettiin vastakkain voittanutta ehdotusta vastaan.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Elisa Gebhardin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 1
Paavo Arhinmäki

Ei-äänet: 13
Elisa Gebhard, Jussi Halla-aho, Anniina Iskanius, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Nasima Razmyar, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Tyhjä: 1
Minja Koskela

Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Elisa Gebhardin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 1 - 13 (1 tyhjä).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Elisa Gebhardin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Paavo Arhinmäen hylkäysehdotuksen mukaan

Jaa-äänet: 8
Elisa Gebhard, Anniina Iskanius, Matias Pajula, Marcus Rantala, Nasima Razmyar, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Ei-äänet: 7
Paavo Arhinmäki, Jussi Halla-aho, Minja Koskela, Johanna Nuorteva, Tuomas Rantanen, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen

Kaupunginhallitus hyväksyi Elisa Gebhardin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 8 - 7.

Katso äänestystulos taulukkona

Paavo Arhinmäki jätti päätöksestä eriävän mielipiteen seuraavilla perusteluilla:

Nähdäksemme Myllypuron Matokallioon kaavaillulle luisteluhallille ei olisi pitänyt antaa uutta suunnitteluvarausta vuoden vaihteessa umpeutuneen suunnitteluvarauksen jälkeen:

Jotta halli voitaisiin rakentaa, pitää kolmen asian olla kunnossa: hallille pitää olla liikuntapoliittinen peruste, hallin talouden pitää olla kunnossa ja hallille osoitetun paikan pitää olla sopiva.

Näistä ensimmäinen kriteeri eli liikuntapoliittinen peruste täyttyy. Suomessa ei ole yhtään pikaluistelulle sopivaa hallia.

Jo noin kymmenen vuotta sitten pikaluisteluhalli nostettiin valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden listalle, riippumatta mihin kaupunkiin se tulee. Silloin esillä olivat Helsinki, Oulu ja Seinäjoki. Valtakunnalliset lajiliitot ovat nyt päätyneet hakemaan paikkaa Helsingistä.

Toinen kriteeri on hankkeen taloudellinen kannattavuus. Tätä Helsingin kaupunki on pyrkinyt vastuullisesti selvittämään. Kun hanke on hakenut Helsingin kaupungilta noin kymmenen miljoonan euron lainaa, pitää vastuullisten päättäjien ja viranhaltijoiden arvioida hankkeen taloudellinen kestävyys.

Viime vuoden tammikuussa hanke haki kaupungilta lainaa arvioiden hallin rakennuskustannusten olevan noin 25 miljoonaa euroa. Kysymys on suurista vastuista kaupungille. Jos talousyhtälö ei toimi, halli kaatuisi lainoittajan eli kaupungin syliin. Siksi Helsingin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala ulkopuolisen ja puolueettoman arvion investoinnista ja käyttötaloudesta.

Tämän ulkopuolisen arvion mukaan rakentaminen maksaisi noin 34 miljoonaa euroa eli kustannukset olisivat yli kolmanneksen hankkeen omaa arviota suuremmat. Tämä tarkoittaisi sitä, että hallin käyttötalous ei ole kestävällä pohjalla.

Tämän arvion saatuaan kaupunki on edellyttänyt hallihankkeelta juridisesti sitovaa tarjousta rakentajalta hinnasta, jossa mahdolliset ylitykset kattaa rakentaja.

Hanke onkin antamansa tiedon mukaan ensin syyskuussa 30,6 miljoonan euron ja joulukuussa 29 miljoonan euron avaimet käteen tarjoukset. Molemmat ovat hankkeen itsensäkin mukaan liian korkeita, jotta hallin talous olisi kestävällä pohjalla.

Ulkopuolisen arvion tilaaminen nimenomaan johti siihen, että hanke joutui tarkastamaan laskelmansa ja totesivat itsekin investoinnin olevan kalliimpi ja ettei tällä hetkellä rahoituspohja kestä.

Tämän lisäksi on hyvä huomata, että hallin käyttötalous on erittäin tiukoilla myös siinä tapauksessa, että investointi maksaisi 25 miljoonaa euroa.

Käyttötalouden menot on arvioitu varsin realistisesti, mutta tulot on arvioitu optimistisesti. Se on mahdollinen yhtälö, mutta tiukka. Tämä tietenkään ei ole yllätys, koska jäähallien pyörittäminen ei ole Suomessa bisnes vaan yleensä menoerä.

Hallin käyttötaloudessa on tukeuduttu merkittävästi mm. siihen, että helsinkiläiset taitoluisteluseurat täyttäisivät iltaisin ja viikonloppuisin hallin kaksi kaukaloa. Tällaista sitoumusta seurat eivät ole antaneet eivätkä ne ole mitenkään erityisesti olleet edistämässä tai haluamassa hanketta Helsinkiin.

Kun liikuntapoliittinen peruste on olemassa ja jos talousyhtälö on kestävällä pohjalla, on vielä kysymys sijainnista.

Nyt kaavailtu Myllypuron Matokallio on siitä hyvä sijainti, että siellä on valmis kaava vuodelta 2006. Tämän kaavan hyväksymisen jälkeen reilussa 15 vuodessa kuitenkin moni asia on muuttunut.

Matokallion ympärille on noussut lisää asuntoja ja muita rakennuksia. Metsän ja luonnon määrä alueella on vähentynyt samaan aikaan kun lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden merkitys on kasvanut ihmisten keskuudessa. Tällaista kaavaa tuskin tuotaisiin enää edes valtuuston hyväksyttäväksi tänä päivänä.

Kaava ei tarkoita lupausta kenellekään, että paikkaan rakennetaan. Kaava ainoastaan mahdollistaa rakentamisen.

Hankkeella on ollut suunnitteluvaraus tontille, joka raukesi vuoden vaihteessa. Myöskään suunnitteluvaraus ei ole lupaus rakentaa. Se on ainoastaan lupaus, ettei tonttia anneta kenellekään muulle varauksen aikana.

Esittelyssä on painotettu, ettei toista paikkaa hallille ole Helsingissä. Tämä pitää faktisesti paikkaansa kapeassa katsantokannassa. Yhtään valmiiksi kaavoitettua tonttia ei näin valtavalle liikuntahallille ole.

Toisaalta se ei tarkoita sitä, etteikö sellaista tonttia voisi kaavoittaa. Koska Matokallion tontti on vähintäänkin kiistanalainen, on esitetty jo aikaisemmin, että tutkittaisiin mahdollisuutta sijoittaa halli Vuosaareen. Tämä vaihtoehto oli myös esillä pari vuotta sitten, kun suunnitteluvarauksesta silloin äänestettiin.

Vuosaaren liikuntapuistossa on valmiiksi liikuntahallille kaavoitettu tontti. Tontti olisi riittävän suuri pikaluisteluhallin vaatimalle kerrosalalle, mutta matalalle ja laajalle hallille pinta-ala ei ole aivan riittävä. Vaatisi suhteellisen pienen kaavamuutoksen, että tonttia suurennettaisiin niin, että halli mahtuisi siihen.

Kaupunki ei lähde selvittämään kuitenkaan tontin soveltuvuutta hallille ja kaavan muuttamista, jos hanke ei itse sitä toivo. Tämän reilun vuoden aikana, joka on kulunut hankkeen lainahakemuksensa jättämisestä, olisi päästy jo aika pitkälle selvityksessä, jos tätä olisi lähdetty edistämään.

Pikaluisteluhallin hanke on perustellut Myllypurosta kiinni pitämistä jo tehdyn suunnittelun ja paremman sijainnin lisäksi sillä, että uuden tontin saaminen vie vuosia. Hanke on arvioinut hallin rakentamisen alkavan vuonna 2024 Myllypuroon.

Arviota voi pitää vähintään optimistisena. Ensinäkin hankkeen rahoitus ei ole kunnossa. Hallin kustannuksia pitää karsia tai rakentamisen hinnan pitää laskea roimasti, jotta talous olisi kestävällä pohjalla. Vasta sitten voi hakea kaupungilta lainaa.

Tämän jälkeen pitää hakea rakennuslupaa. Rakennuslupaprosessi itsessään kestää nopeimmillaankin kuukausia.

Lisäksi rakennusluvasta voi valittaa. Jos Matokallioon tulevan hallin rakennusluvasta valitetaan, voi sen käsittely kestää pitkään.

Tämä tarkoittaa sitä, että hanke ei ole ihan heti käynnistymässä. Siksi nyt olisi hyvä aika arvioida Vuosaari. Se olisi todennäköisesti poliittisesti yksimielinen ja samalla voisi suunnitella taloudellisesti kestävän hallin.

Meistä tähän kannattaisi käyttää tämä väliaika, joka tässä on kuitenkin käynnissä. Siksi esitimme kaupunginhallituksessa, ettei jo rauenneelle suunnitteluvaraukselle anneta jatkoa vaan ohjataan tutkimaan Vuosaaren vaihtoehtoa.

Suunnitteluvaraus on vain lupaus siitä, ettei tonttia anneta varauksen aikana muulle. Se on joka tapauksessa selvää. Matokallioon ei rakenneta ainakaan mitään muuta kuin pikaluisteluhalli. Eli Vuosaaren tutkiminen ei vie mihinkään Matokallion tonttia. Mutta se voisi avata tien hankkeen etenemiselle ja toteutumiselle, mikä on Myllypuron Matokalliossa erittäin epävarmaa ja luontoarvojen näkökulmasta myös äärimmäisen epätoivottavaa.

Jussi Halla-aho, Minja Koskela, Johanna Nuorteva, Tuomas Rantanen, Anni Sinnemäki ja Reetta Vanhanen jättivät eriävän mielipiteen samoin perusteluin.

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Maria Nelskylä, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 25251

maria.nelskyla@hel.fi