Lausuntopyyntö, kaupunkiympäristön toimiala, ympäristölupa, Hernesaaren lumen vastaanottopaikka, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

HEL 2022-014360
Asialla on uudempia käsittelyjä
16. / 158 §

Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ympäristölupahakemuksesta

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lumen vastaanotto Hernesaaressa on vielä toistaiseksi erittäin tärkeää kantakaupungin lumihuollolle. Hernesaaren lumenvastaanottopaikan sijainti on kunnossapidon kannalta kriittinen erityisesti eteläiselle Helsingille. Toiminta on välttämätöntä Helsingin kantakaupungin talviaikaisen liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden kannalta.

Kaupunki tunnistaa lumenhallintaan liittyvät moninaiset haasteet, joita aiheutuu kaupungin kasvusta ja tiivistymisestä sekä erityisesti lumen mereen kaadon aiheuttamasta meren roskaantumisesta. Kaupungin tavoitteena on parempi ympäristöhaittojen kokonaishallinta ja uusien lumenhallinnan keinojen kehittäminen. Tavoitteena on, että Hernesaaren lumenvastaanottopaikka on tulevaisuudessa varavastaanottopaikka ja tavanomainen lumihuolto toteutetaan muilla menetelmillä. Mereen kaatamisesta pyritään luopumaan kokonaan normaaleina talvina ja samalla etsitään mm. kokeilujen kautta keinoja hallita lumen roskaisuutta sekä estää roskien ja epäpuhtauksien kulkeutumista mereen. Ratkaisuja lumen mereen kaadon vähentämiseksi ja lopettamiseksi etsitään aktiivisesti. Kaupunki on käynnistänyt Lumiralli -hankekokonaisuuden, jossa edellä kuvattujen tavoitteiden vaatimat toimenpiteet toteutetaan monivuotisena hankkeena.

Tällä hetkellä muut vastaanottomenetelmät eivät vielä ole sellaisia, että niillä pystytään korvaamaan koko Hernesaaren lumenvastaanottopaikan kapasiteetti. Vaikka lumen maaläjitysverkostoa olisi kasvatettu ja lumen sulatusverkosto toteutettu, runsaslumisina talvina korvaava kapasiteetti tulee löytää kantakaupungin alueelta noin 60 000 kuormalle, mikäli Hernesaaren lumenvastaanottopaikka poistettaisiin käytöstä. Pikaisella aikataululla Hernesaaren vastaanottopaikka ei ole korvattavissa. Kuljetusmatkojen pituus on oleellista ympäristövaikutusten kannalta. Pidemmät kuljetusmatkat lisäävät liikennesuoritetta ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjä, paikallista ilmanlaatua heikentäviä päästöjä ja melua.

Yöaikainen toiminta


Lumenpoisto Helsingin kaupungin keskusta-alueelta tapahtuu yöaikaan, jolloin liikennettä ja jalankulkijoita on vähän ja työt voidaan tehdä tehokkaasti ja aiheuttaen vähemmän haittoja. Tavoitteena on, että kadut olisivat turvallisia ja talvikunnossapidon tavoitteiden mukaisessa kunnossa aamulla, ennen työmatkaliikenteen alkua. Hernesaari on tällä hetkellä ainoa eteläisessä Helsingissä toimiva lumenvastaanottopaikka. Kyläsaaren vastaanottopaikasta joudutaan luopumaan alueen rakentamisen vuoksi, jolloin keskusta-alueen lumia jouduttaisiin viemään Viikkiin ja Herttoniemeen. Tällöin kuljetusmatkat pitenevät oleellisesti ja hiilidioksidipäästöt kasvavat.

Kaupunki on kunnossapitolain (547/2005) mukaan vastuussa kaupungin katualueiden ja tieverkoston turvallisuudesta ja käytettävyydestä myös talviaikaan. Hernesaaren lumenvastaanottopaikka on kriittinen erityisesti kantakaupungin ja eteläisen Helsingin talvikunnossapidolle. Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 10 §:n mukaan lumenvastaanottopaikkojen käyttö on kielletty yöaikaan kello 22–7, jos toiminnasta tai siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuu kohtuutonta meluhaittaa asuin- ja majoitushuoneistoihin tai hoitolaitoksiin. Ympäristönsuojelumääräysten 10 ja 22 §:n mukaan lumenvastaanottopaikkoja saa kuitenkin käyttää tilapäisesti yöaikaan, jos se on liikenneturvallisuuden liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi välttämätöntä.

Yöaikainen lumenkuljetus tulee sallia tilapäisesti, vähintään ympäristölupahakemuksen mukaisissa runsaan lumisateen aikaisissa ja sen jälkeisissä tilanteissa. Tämä on välttämätöntä, jotta poikkeuksellisen lumen tulon tilanteissa kyetään varmistamaan kantakaupungin katualueiden turvallisuus, liikennöitävyys ja käytettävyys.

Meluntorjunta


Lumenvastaanottopaikalle tulevasta lumenkuljetusliikenteestä aiheutuu väistämättä melua, joka voidaan kokea häiritsevänä etenkin yöaikaan ajoreittien varrelle sijoittuvissa asuinrakennuksissa tai lähinnä päiväaikaan niiden ulko-oleskelualueilla.

Lupahakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä on pyritty selvittämään vastaanottopaikalle tulevan liikenteen aiheuttamaa melua ajoreitin lähellä sijaitsevien asuinrakennusten sisätiloissa. Selvityksen ja myös aiemmin asuntojen sisätiloissa tehtyjen mittausten mukaan mitoittavaksi tekijäksi muodostuu asumisterveysasetuksen yöaikaisen pienitaajuisen melun toimenpiderajan 25 dB ylitys, mikäli yöaikaiset liikennöintimäärät ovat suuria. Jos asumisterveysasetuksen mukaiset toimenpiderajat alittuvat, niin tämä osoittaa, ettei toiminnasta aiheudu myöskään ympäristönsuojelulain mukaista terveyshaittaa taikka naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminnanharjoittajan esittämää meluhaittojen vähentämistä toiminta-aikaa rajaamalla voi pitää meluntorjunnan näkökulmasta asianmukaisena. Yöaikaisten lumenkuljetusten rajaamisella vain kantakaupungin kunnossapidon kannalta välttämättömiin rankan lumentulon tilanteisiin, rajoitetaan tehokkaimmin yöaikaisia meluhaittoja.

Ympäristöluvissa suoranaisesti melua koskevien määräysten lähtökohtana käytetään lähes poikkeuksetta valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. Ympäristölupakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei ympäristöluvassa anneta määräyksiä melusta sisätiloissa. Sisätiloihin asetettavat melun raja-arvot olisivat myös valvonnallisesti ja vaikutustarkkailun kannalta ongelmallisia. Tämäkin huomioiden toiminta-aikojen rajaaminen eri lumitilanteissa on meluhaittojen kannalta järkevää. Mikäli melutason ohjearvoja kuitenkin sovellettaisiin, pitäisi asuinalueiden leikkiin ja oleskeluun käytettävillä alueilla sovellettavaksi tulevan yöaikaisen ohjearvon olla 50 dB (LAeq).

Kaavoitustilanne


Hernesaaressa on voimassa oleva osayleiskaava nro 12385, joka on tullut voimaan 18.4.2019. Osayleiskaavassa alueen eteläkärkeen on merkitty lumenvastaanottoalue kaavamerkinnällä EL. Tilavaraus mahdollistaa lumen käsittelyn ja esimerkiksi lumen sulatuksen alueella.

Hernesaaren alueella on voimassa asemakaava nro 6154, joka on vahvistettu 21.4.1970. Asemakaava ei ulotu Hernesaaren eteläkärkeen, jossa lumen vastaanotto tapahtuu.

Korkein hallinto-oikeus kumosi 19.5.2022 (KHO 2022:56) kaupunginvaltuuston 22.4.2020 § 124 hyväksymän asemakaavan. Hernesaaren alueen kehittyessä yöaikaisen lumenkuljetuksen tilapäinen salliminen rankkojen lumisateiden aikana ja välittömästi sen jälkeen on tarkoituksenmukaista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi.

Kumotussa Hernesaaren asemakaavassa oli merkitty noin hehtaarin suuruinen ET-1 alue alueen eteläkärkeen yhdyskuntateknisen huollon rakennusten alueeksi. Korttelialueelle saa sijoittaa lumen vastaanottoalueen ja lisäksi alueella saa harjoittaa veneily- ja vesiurheilutoimintaa. Aluevaraus mahdollistaisi lumen vastaanoton ja lumen käsittelyn ennen mereen kaatamista. Hernesaaren asemakaavoitus on käynnistetty uudelleen ja kaavaehdotuksessa tultaneen esittämään vastaavaa aluevarausta lumen vastaanotolle ja käsittelylle. Hernesaaren alueen kehittyessä yöaikaisen lumenkuljetuksen tilapäinen salliminen rankkojen lumisateiden aikana ja välittömästi sen jälkeen on tarkoituksenmukaista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi.

Kaupunginhallitus antoi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Hernesaaren lumenvastaanottopaikan ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lumen vastaanotto Hernesaaressa on vielä toistaiseksi erittäin tärkeää kantakaupungin lumihuollolle. Hernesaaren lumenvastaanottopaikan sijainti on kunnossapidon kannalta kriittinen erityisesti eteläiselle Helsingille. Toiminta on välttämätöntä Helsingin kantakaupungin talviaikaisen liikenteen turvallisuuden ja toimivuuden kannalta.

Kaupunki tunnistaa lumenhallintaan liittyvät moninaiset haasteet, joita aiheutuu kaupungin kasvusta ja tiivistymisestä sekä erityisesti lumen mereen kaadon aiheuttamasta meren roskaantumisesta. Kaupungin tavoitteena on parempi ympäristöhaittojen kokonaishallinta ja uusien lumenhallinnan keinojen kehittäminen. Tavoitteena on, että Hernesaaren lumenvastaanottopaikka on tulevaisuudessa varavastaanottopaikka ja tavanomainen lumihuolto toteutetaan muilla menetelmillä. Mereen kaatamisesta pyritään luopumaan kokonaan normaaleina talvina ja samalla etsitään mm. kokeilujen kautta keinoja hallita lumen roskaisuutta sekä estää roskien ja epäpuhtauksien kulkeutumista mereen. Ratkaisuja lumen mereen kaadon vähentämiseksi ja lopettamiseksi etsitään aktiivisesti. Kaupunki on käynnistänyt Lumiralli -hankekokonaisuuden, jossa edellä kuvattujen tavoitteiden vaatimat toimenpiteet toteutetaan monivuotisena hankkeena.

Tällä hetkellä muut vastaanottomenetelmät eivät vielä ole sellaisia, että niillä pystytään korvaamaan koko Hernesaaren lumenvastaanottopaikan kapasiteetti. Vaikka lumen maaläjitysverkostoa olisi kasvatettu ja lumen sulatusverkosto toteutettu, runsaslumisina talvina korvaava kapasiteetti tulee löytää kantakaupungin alueelta noin 60 000 kuormalle, mikäli Hernesaaren lumenvastaanottopaikka poistettaisiin käytöstä. Pikaisella aikataululla Hernesaaren vastaanottopaikka ei ole korvattavissa. Kuljetusmatkojen pituus on oleellista ympäristövaikutusten kannalta. Pidemmät kuljetusmatkat lisäävät liikennesuoritetta ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjä, paikallista ilmanlaatua heikentäviä päästöjä ja melua.

Yöaikainen toiminta

Lumenpoisto Helsingin kaupungin keskusta-alueelta tapahtuu yöaikaan, jolloin liikennettä ja jalankulkijoita on vähän ja työt voidaan tehdä tehokkaasti ja aiheuttaen vähemmän haittoja. Tavoitteena on, että kadut olisivat turvallisia ja talvikunnossapidon tavoitteiden mukaisessa kunnossa aamulla, ennen työmatkaliikenteen alkua. Hernesaari on tällä hetkellä ainoa eteläisessä Helsingissä toimiva lumenvastaanottopaikka. Kyläsaaren vastaanottopaikasta joudutaan luopumaan alueen rakentamisen vuoksi, jolloin keskusta-alueen lumia jouduttaisiin viemään Viikkiin ja Herttoniemeen. Tällöin kuljetusmatkat pitenevät oleellisesti ja hiilidioksidipäästöt kasvavat.

Kaupunki on kunnossapitolain (547/2005) mukaan vastuussa kaupungin katualueiden ja tieverkoston turvallisuudesta ja käytettävyydestä myös talviaikaan. Hernesaaren lumenvastaanottopaikka on kriittinen erityisesti kantakaupungin ja eteläisen Helsingin talvikunnossapidolle. Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 10 §:n mukaan lumenvastaanottopaikkojen käyttö on kielletty yöaikaan kello 22–7, jos toiminnasta tai siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuu kohtuutonta meluhaittaa asuin- ja majoitushuoneistoihin tai hoitolaitoksiin. Ympäristönsuojelumääräysten 10 ja 22 §:n mukaan lumenvastaanottopaikkoja saa kuitenkin käyttää tilapäisesti yöaikaan, jos se on liikenneturvallisuuden liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi välttämätöntä.

Yöaikainen lumenkuljetus tulee sallia tilapäisesti, vähintään ympäristölupahakemuksen mukaisissa runsaan lumisateen aikaisissa ja sen jälkeisissä tilanteissa. Tämä on välttämätöntä, jotta poikkeuksellisen lumen tulon tilanteissa kyetään varmistamaan kantakaupungin katualueiden turvallisuus, liikennöitävyys ja käytettävyys.

Meluntorjunta

Lumenvastaanottopaikalle tulevasta lumenkuljetusliikenteestä aiheutuu väistämättä melua, joka voidaan kokea häiritsevänä etenkin yöaikaan ajoreittien varrelle sijoittuvissa asuinrakennuksissa tai lähinnä päiväaikaan niiden ulko-oleskelualueilla.

Lupahakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä on pyritty selvittämään vastaanottopaikalle tulevan liikenteen aiheuttamaa melua ajoreitin lähellä sijaitsevien asuinrakennusten sisätiloissa. Selvityksen ja myös aiemmin asuntojen sisätiloissa tehtyjen mittausten mukaan mitoittavaksi tekijäksi muodostuu asumisterveysasetuksen yöaikaisen pienitaajuisen melun toimenpiderajan 25 dB ylitys, mikäli yöaikaiset liikennöintimäärät ovat suuria. Jos asumisterveysasetuksen mukaiset toimenpiderajat alittuvat, niin tämä osoittaa, ettei toiminnasta aiheudu myöskään ympäristönsuojelulain mukaista terveyshaittaa taikka naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminnanharjoittajan esittämää meluhaittojen vähentämistä toiminta-aikaa rajaamalla voi pitää meluntorjunnan näkökulmasta asianmukaisena. Yöaikaisten lumenkuljetusten rajaamisella vain kantakaupungin kunnossapidon kannalta välttämättömiin rankan lumentulon tilanteisiin, rajoitetaan tehokkaimmin yöaikaisia meluhaittoja.

Ympäristöluvissa suoranaisesti melua koskevien määräysten lähtökohtana käytetään lähes poikkeuksetta valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja. Ympäristölupakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei ympäristöluvassa anneta määräyksiä melusta sisätiloissa. Sisätiloihin asetettavat melun raja-arvot olisivat myös valvonnallisesti ja vaikutustarkkailun kannalta ongelmallisia. Tämäkin huomioiden toiminta-aikojen rajaaminen eri lumitilanteissa on meluhaittojen kannalta järkevää. Mikäli melutason ohjearvoja kuitenkin sovellettaisiin, pitäisi asuinalueiden leikkiin ja oleskeluun käytettävillä alueilla sovellettavaksi tulevan yöaikaisen ohjearvon olla 50 dB (LAeq).

Kaavoitustilanne

Hernesaaressa on voimassa oleva osayleiskaava nro 12385, joka on tullut voimaan 18.4.2019. Osayleiskaavassa alueen eteläkärkeen on merkitty lumenvastaanottoalue kaavamerkinnällä EL. Tilavaraus mahdollistaa lumen käsittelyn ja esimerkiksi lumen sulatuksen alueella.

Hernesaaren alueella on voimassa asemakaava nro 6154, joka on vahvistettu 21.4.1970. Asemakaava ei ulotu Hernesaaren eteläkärkeen, jossa lumen vastaanotto tapahtuu.

Korkein hallinto-oikeus kumosi 19.5.2022 (KHO 2022:56) kaupunginvaltuuston 22.4.2020 § 124 hyväksymän asemakaavan. Hernesaaren alueen kehittyessä yöaikaisen lumenkuljetuksen tilapäinen salliminen rankkojen lumisateiden aikana ja välittömästi sen jälkeen on tarkoituksenmukaista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi.

Kumotussa Hernesaaren asemakaavassa oli merkitty noin hehtaarin suuruinen ET-1 alue alueen eteläkärkeen yhdyskuntateknisen huollon rakennusten alueeksi. Korttelialueelle saa sijoittaa lumen vastaanottoalueen ja lisäksi alueella saa harjoittaa veneily- ja vesiurheilutoimintaa. Aluevaraus mahdollistaisi lumen vastaanoton ja lumen käsittelyn ennen mereen kaatamista. Hernesaaren asemakaavoitus on käynnistetty uudelleen ja kaavaehdotuksessa tultaneen esittämään vastaavaa aluevarausta lumen vastaanotolle ja käsittelylle. Hernesaaren alueen kehittyessä yöaikaisen lumenkuljetuksen tilapäinen salliminen rankkojen lumisateiden aikana ja välittömästi sen jälkeen on tarkoituksenmukaista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi.

Samalla kun kaupunginhallitus antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupaa puoltavan lausunnon se toteaa, että lumenkaadosta mereen tulisi luopua mahdollisimman pian sekä Hernesaaressa että Viikin ja Kyläsaaren lumenkaatopaikoilla. Ratkaisuna lumen merikaadon lopettamiseksi pidetään mukana kaikki tunnistetut vaihtoehdot, kuten rajatun pysäköinnin tilan hyödyntäminen lumikäyttöön, joka on veronmaksajien näkökulmasta edullisin ratkaisu.

Käsittely

Vastaehdotus:
Reetta Vanhanen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
”Samalla kun kaupunginhallitus antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupaa puoltavan lausunnon se toteaa, että lumenkaadosta mereen tulisi luopua mahdollisimman pian sekä Hernesaaressa että Viikin ja Kyläsaaren lumenkaatopaikoilla. Ratkaisuna lumen merikaadon lopettamiseksi pidetään mukana kaikki tunnistetut vaihtoehdot, kuten rajatun pysäköinnin tilan hyödyntäminen lumikäyttöön, joka on veronmaksajien näkökulmasta edullisin ratkaisu.”

Kannattaja: Minja Koskela

Vastaehdotus:
Sari Sarkomaa: Lisätään päätösehdotukset perään:
Samalla kun kaupunginhallitus antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupaa puoltavan lausunnon se toteaa, että lumenkaadosta mereen tulisi luopua mahdollisimman pian sekä Hernesaaressa että Viikin ja Kyläsaaren lumenkaatopaikoilla.

Kannattaja: Silja Borgarsdottir Sandelin

Reetta Vanhasen ja Sari Sarkomaan vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

1. äänestys:

JAA-ehdotus: Sari Sarkomaan vastaehdotus
EI-ehdotus: Reetta Vanhasen vastaehdotus

Jaa-äänet: 7
Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Halla-aho, Anniina Iskanius, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Ei-äänet: 8
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Minja Koskela, Lauri Muranen, Johanna Nuorteva, Suvi Pulkkinen, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen

Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Reetta Vanhasen vastaehdotuksen äänin 7 - 8.

2. äänestys:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Reetta Vanhasen vastaehdotus

Jaa-äänet: 1
Jussi Halla-aho

Ei-äänet: 8
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Minja Koskela, Lauri Muranen, Johanna Nuorteva, Suvi Pulkkinen, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen

Tyhjä: 6
Silja Borgarsdottir Sandelin, Anniina Iskanius, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Kaupunginhallitus hyväksyi tässä äänestyksessä Reetta Vanhasen vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 1 - 8 (6 tyhjää).

Katso äänestystulos taulukkona

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Lausuntopyyntö 1.12.2022
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Lausuntopyyntö 1.12.2022, liite, ympäristölupahakemus, Hernesaari, lumen merivastaanotto
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Lausuntopyyntö 26.1.2023 (1)
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Lausuntopyyntö 26.1.2023, liite, loppuraportti
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.