Asemakaavan muutos nro 12982, Jollaksen keskiosan täydennysrakentaminen

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos koskee 21 erillispientalotonttia Jollaksen keskiosassa. Kaavamuutos mahdollistaa tonttien nykyistä tehokkaamman rakentamisen yleiskaavan ja Jollaksen suunnitteluperiaatteiden tavoitteiden mukaisesti.

Uutta asuinkerrosalaa tulee pientaloihin 3 405 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 80 uutta asukasta.

Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa erillispientalotonttien täydennysrakentaminen niin, että tonttien tehokkuusluku nousee enimmillään arvoon e=0,4. Lisäksi tavoitteena on alueen vehreän kaupunkikuvan vaaliminen, ilmastoviisas rakentaminen sekä toimiva ja turvallinen asuinympäristö.

Alueen liikennesuunnittelun tavoitteena on tukeutua nykyiseen katuverkkoon sekä varmistaa toimiva ja turvallinen ympäristö mm. näkemä- ja pysäköintimääräyksin.

Asemakaavapalvelu kartoitti alkuvuonna 2024 Jollaksen keskiosassa ja Hevossalmen itäosassa tontinomistajien ja -haltijoiden halukkuutta tonttitehokkuuden nostoon asemakaavaa muuttamalla. Kaavamuutosta haettiin yhteensä 37 tontille, joista 21 tonttia muodostaa Jollaksen keskiosan kaavamuutosalueen.

Muutoksen myötä tonttitehokkuus nousee tonteilla välille e=0,24–0,4, ollen keskimäärin e=0,33. Hakijoista osa hakee tehokkuuden nostoa tavoitteenaan nykyisen rakennuskannan täydentäminen, osalla tavoitteena on rakennuskannan uusiminen joko osittain tai kokonaan. Osa tonteista on rakentamattomia.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa, rakentamisen määrästä ja sijoittumisesta riippuen, erityisesti kaupunkikuvaan ja maisemaan tonttien naapurustossa: rakentamisen myötä lähiympäristö muuttuu rakennetummaksi ja tiiviimmäksi. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden 2025–2029 (asuinalueiden omaleimaisuuden, väljyyden ja luonteen säilyminen) toteutumista siten, että alueelle ominainen vehreä kaupunkikuva ja rakentamisen mittakaava huomioidaan. Tontit tulee toteuttaa pääsääntöisesti erillispientaloina, mikä noudattaa nykyistä rakentamistapaa. Asunnot tulee rakentaa pääosin kaksikerroksisina, mikä jättää tilaa pihatoiminnoille sekä tukee alueen vehreyttä ja viherrakentamista. Asemakaava määrää säilyttämään olemassa olevaa kookasta puustoa ja muuta kasvillisuutta sekä istuttamaan uusia puita. Lisäksi rakentamisessa tulee minimoida louhinnan ja täyttöjen määrä ja huomioida alueelle ominaiset maastonmuodot ja avokalliot.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Jollaksen suunnitteluperiaatteet 11.6.2019. Kaava-aluetta koskevat erityisesti suunnitteluperiaatteiden pientalotonttien täydennysrakentamisen edistämistä sekä vehreää kaupunkikuvaa koskevat kirjaukset.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue on osa Jollaksen merellistä pientaloaluetta, jolle on ominaista vehreys ja vaihtelevat maastonmuodot. Tontit ovat pääosin väljästi rakennettuja erillispientalotontteja ja niillä olevat rakennukset ovat eri-ikäisiä ja arkkitehtuuriltaan vaihtelevia. Voimassa olevissa asemakaavoissa tonttitehokkuus on pääosin e=0,2. Osa tonteista on rakennettu poikkeamisluvalla tätä tehokkaammin ja osalla tonteista on käyttämätöntä rakennusoikeutta.

Alueella on voimassa asemakaavat 9280 (12.04.1990), 9265 (17.02.1989), 11553 (06.02.2009).

Voimassa olevissa asemakaavoissa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuudet ovat pääosin e=0,2 ja kerrosluku on kaksi. Lisäksi tonteille saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu- yms. tiloja sekä autosuojia ja -katoksia asemakaavaan merkitty määrä. Enintään 20 % asemakaavan mukaisesta kerrosalasta saa olla ympäristölle haittaa tuottamatonta pienteollisuus-, liike- ja toimistotilaa. Katua reunustava tontinosa on osalla tonteista merkitty istutettavaksi alueeksi.

Helsingin kaupunki omistaa kaksi tonttia osoitteissa Parkkikuja 9 ja 11. Muut tontit ovat yksityisomistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Telia Finland Oyj
• Digita Oy
• DNA Oyj
• Elisa Oyj
• Helen Oy
• Telia Towers Finland Oy
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo

HSY:llä ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutokseen vesihuollon osalta: aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi, eikä muutos edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä johtosiirtoja. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 10 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat muun muassa kaavamuutosalueen rajaukseen, tonttien valintaan, lainmukaisuuteen, asukkaiden yhdenvertaiseen kohteluun, tiedottamiseen sekä mielipiteiden vaikuttavuuteen. Mielipiteissä todettiin Jollaksen asukasluvun ja liikennemäärien kasvavan merkittävästi kaavamuutoksen myötä. Jollasta pidettiin etäisen sijaintinsa ja luonnonläheisyytensä vuoksi täydennysrakentamiseen huonosti soveltuvana alueena. Esitettiin huoli muun muassa omaleimaisen elinympäristön ja maiseman muuttumisesta nykyistä rakennetummaksi sekä luonnon ja etenkin puuston ja vehreyden vähenemisestä, jonka seurauksena myös kaavamuutoksen tavoitteet ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja hillinnästä nähtiin vaikeina toteuttaa.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä muun muassa alueelle ominaista vehreyttä ja mittakaavaa tukevin kaavamääräyksin. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 20.10.2025–18.11.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 1 kpl.

Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat mm. kaavoituksen lainmukaisuuteen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun, täydennysrakentamisen määrään, liikenteeseen sekä alueen luonto- ja suojeluarvoihin. Muistutuksessa vastustettiin erityisesti ns. postimerkkikaavoitusta ja toivottiin alueen kaavoittamista yhtenä kokonaisuutena. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Telia Finland Oyj
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoitti ettei ole lausuttavaa
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoitti ettei ole lausuttavaa

Telian lausunnossa esitetty huomautus kohdistui alueella olevaan kaapeliverkkoon ja sen huomioimiseen mahdollisten maanrakennustöiden yhteydessä. Kaupunginmuseolla, Helen Sähköverkolla ja HSY:llä ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Päätös tullut nähtäväksi 16.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §