Asemakaavan muutos nro 12895, Sepänmäki, Ala-Malmi

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi) korttelin 38165 tontin 16 ja katu-, puisto- ja lähivirkistysalueiden asemakaavan muutoksen 5.3.2024 päivätyn ja 5.11.2024 muutetun piirustuksen numero 12895 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksen myötä muodostuu uudet korttelit 38372–38379.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Petri Saarikoski ja tiimipäällikkö Kaisa Jama. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Ala-Malmin Sepänmäen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Sepänmäen kaksikerroksisten kerrostalojen ja sen pohjois- ja länsipuolelle sijoittuvan Sepänmäenpuiston alueita, Väärämäentie 6:n rivitalokorttelia sekä Tullivuorentien, Usvatien, Tattariharjuntien ja Väärämäentien katualueita. Suunnittelualue sijaitsee Ala-Malmilla Malmin keskustan ja Malminkentän välisellä alueella. Alueelle sijoittuu kiinteä muinaisjäännös / Tukikohta IX:8 (AlaMalmi). Kaavaratkaisu mahdollistaa alueelle uutta asuntorakentamista, palveluita ja puistoalueita. Kaavaselostuksen (5.3.2024) mukaan tavoitteena on mahdollistaa luonnonläheistä, sekoittunutta, matalaa ja kerrostalovaltaista asumista sekä päiväkodin ja pienimuotoisten liiketilojen (päivittäistavarakauppa, kahvila) toteuttaminen. Alueelle tavoitellaan asumisen kerrosalaa 59 060 k-m2, mikä mahdollistaa 1 500 asukasta. Suunnitelmassa on kaavaselostuksen mukaan erityisesti pyritty varjelemaan Sepänmäenpuiston kulttuuri- ja luonnonympäristöä. Kaavalla muodostuu myös uusi Tullivuorenpuisto ja kaava-alueen puistoaluepinta-ala kasvaa 1,0 ha (15%).

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964–2001, joissa alue on osoitettu rivitalojen korttelialueeksi, puistoalueeksi, asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä katualueeksi. Alueella on lisäksi voimassa Helsingin yleiskaava 2016, missä Sepänmäki on asuntovaltaista aluetta A3. Alue on määritelty yleiskaavan toteuttamisohjelmassa kaupunkiuudistusalueeksi, joilla pyritään asuntorakentamisen lisäämiseen vuoteen 2035 mennessä. Helsingin kaupunki (Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelu) omistaa suunnittelualueen maat.

Kaupunginmuseon kanta

Rakennettu ympäristö

Kaava-alueella sijaitsee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kaksikerroksisten kerrostalojen kohde, johon kuuluu kaikkiaan 16 rakennusta ja 208 asuntoa. Vuodelta 1966 olevat rakennukset on suunnitellut arkkitehti Esko Hyvärinen. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu 1960-luvulla rakennettu rivitalo. Sepänmäen väljästi ympäristöönsä sijoitetut matalat rakennukset edustavat 1960-luvulle tyypillistä pelkistettyä arkkitehtuuria. Samaan aikaan rakentuneet rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennukset on tarkoitus purkaa alueelle suunniteltujen uudisrakennusten takia.

Suunnittelualueelle on asemakaavan muutoksessa osoitettu viisi asuinrakennusten korttelialuetta (A). Korttelialueet on tarkoitettu matalan ja tiiviin rakentamisen alueiksi, joilla korkein sallittu kerrosluku on kolme (III). Itäisimmällä korttelialueella matala rakentaminen sopii kaavaselostuksen mukaan lähiympäristön pientalorakentamisen mittakaavaan. Kaavan pohjoisosan tonteilla rakennukset tulee toteuttaa rinneratkaisuina. Kaava mahdollistaa erilaisia asuntoratkaisuja, kuten kahden- tai kolmen kerroksen korkuiset rivitaloasunnot, hissittömät pienkerrostalot, joissa pääsy ylempään asuntoon on ulko- tai sisäportaan kautta sekä hissilliset kolmikerroksiset kerrostalot. Suunnittelualueelle on osoitettu lisäksi kolme asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Kaksi kortteleista on tehokkaampia ja ne sisältävät maanalaiset pysäköintiratkaisut pihatasoon liittyvine toiminnallisine kansiosineen ja keskeiset, suojaiset, puustoiset ja vehreät yhteispihat. Asuinkerrostalojen korttelialueilla rakentaminen on korkeimmillaan kaavakartan mukaan kahdeksankerroksista (VIII). Alueelle on osoitettu myös asuinpientalojen korttelialue (AP). Alue on tarkoitettu esimerkiksi II-kerroksisille kytketyille paritaloille, mikä sopii alueen eteläpuolisen toteutuneen pientalomiljöön yhteyteen. Läntisin suurin tontti on tarkoitettu yhteisölliseksi yhteisine melulta suojattuine piha-alueineen. Kaavaan on lisäksi varattu yleisten rakennusten korttelialue (Y), missä kaava sallii rakentamisen kaksikerroksisena (II).

Kaavakartassa (5.3.2024) korttelialueiden lomaan sijoittuu Tullivuorenpuisto, joka on kaavaselostuksen mukaan uusi vehreä puustoisia ja kallioisia alueita sisältävä toiminnallinen puistoalue. Nykyisen parkkipaikan kohdalle on pysäköinnin sijaan suunniteltu aktiivinen kuntoiluun, leikkiin, oleskeluun ja yhdessäoloon liittyvä alue. Kaava-alueen länsireunan puistoalue sijoittuu nykyisen Sepänmäenpuiston alueelle ja sisältää varaukset puutarhapalstoille sekä hulevesien viivytykseen. Kaava-alueen eteläreunalle sijoittuu pienialainen puistoalue Tattariharjuntien varteen. Alue on myös nykyisessä ajantasakaavassa puistoaluetta (P). Nykyisestä Sepänmäenpuistosta on arvometsää, liito-oravan elinympäristöä ja linnoitelaitteita sisältävä osa osoitettu lähivirkistysalueeksi, joka on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti maisemallisesti tai puistohistoriallisesti arvokas (VL/ s).

Kaupunginmuseo esitti lausunnossaan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (22.3.2023), että alueen uudisrakennusten suunnittelussa pyritään säilyttämään ainakin osittain nykyisten rakennusten mittakaava sekä väljä, maastonmuodot huomioiva sijoittelu. Myös alueen kallioinen ja puustoinen ympäristö tulee museon näkökulmasta pyrkiä säilyttämään. Museo esitti lisäksi, että kaava-alueen nykytila 1960-luvun rakennuksineen ja pihapiireineen esitetään kattavasti kaavaselostuksessa asemakaavan muutoksen yhteydessä. Kaava-alueen nykytila on esitetty kaavaselostuksessa riittävällä tarkkuudella. Museo kuitenkin esittää, että selostusta täydennetään vielä purettavien rakennusten suunnittelijatiedoilla.

Kaavaselostuksen mukaan kaavaratkaisussa uusien rakennettavien alueiden keskelle on suunniteltu puistoalue, Tullivuorenpuisto. Kaavaratkaisussa on määrätty myös avokallioiden ja elinvoimaisen puuston säilyttämistä Tullivuorenpuiston alueella. Asemakaavallisten puistoalueiden pinta-ala kasvaa noin 1,0 ha ja Sepänmäenpuiston reitistön kehittämiseen on panostettu ympäristönsuojelun lähtökohdista. Museo pitää tärkeänä, että alueen vehreys on pyritty säilyttämään ja puistoalueita on jopa lisätty. Kaavassa on myös säilytetty Sepänmäenpuiston metsäinen rinne ja edellytetty kaavamääräyksin Sepänmäenpuiston metsän kulttuuriympäristön ja ekologisten arvojen säilyttämistä. Kaavaselostuksen mukaan korttelien ja katujen tieltä joudutaan raivaamaan nykyistä puustoa, kuten vanhoja mäntyjä, joten rakentaminen näkyy ympäristössä kuitenkin merkittävästi ensimmäisinä vuosina, kun korvaava puusto on vielä nuorta. Kortteli- ja katualueilla kaavaratkaisu pyrkii kaavaselostuksen mukaan kohtuudella ottamaan huomioon alueen runsaan puuston arvoja. Museo esittää, että erityisesti alueen vanhaa, hyväkuntoista puustoa pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon.

Kaavaehdotuksen mukaisessa rakentamisessa muodostuu kaavaselostuksen mukaan kylämäisempi rakenne useampine korttelialueineen, erillistaloineen ja tiiviisti kadun varteen sijoittuvine rakennuksineen. Rakenne ammentaa aiheita perinteisestä puutalokaupunkimiljööstä, jossa rakennusten väliin muodostuu katu- ja pihatiloja. Uudisrakennukset on mahdollista toteuttaa eri värisinä mikä poikkeaa nykyisestä pääosin valkoisesta linjasta. Rakentaminen nousee nykyistä korkeammaksi kahden suurkorttelin alueella, joissa kerrosluvut ovat yleisesti noin 4–6 kerrosta. Alueen keskelle pienen toriaukion viereen esitetään yksittäistä dominanttirakennusta, jonka torniosan enimmäiskerrosluku on 8. Kaukomaisemassa matalat ja tiiviit alueet sulautuvat kaavaselostuksen mukaan maastoon ja maisemaan, mutta korkeimmat kerrostalot havaitaan myös kaukomaisemassa. Vaikutukset suurmaisemaan ovat kokonaisuutena kuitenkin arvioitu maltillisiksi.

Asemakaavan muutos ja siinä esitetty uudisrakentaminen muuttaa merkittävästi Sepänmäen aluetta. Muutoksen myötä 1960-luvun matalat rakennukset häviävät ja alue tiivistyy uudisrakennusten myötä yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta on tärkeää, että suunnittelussa huomioidaan alueelle ominainen vehreys ja rakentamisessa pyritään säilyttämään alueelle ominaista väljyyttä. Kaupunginmuseo katsoo, että suunnitelmissa on rakennetun ympäristön osalta huomioitu erityisesti alueen vehreyden sekä Sepänmäen puistoalueen säilyminen. Museolla ei ole rakennetun ympäristön osalta kommentoitavaa asemakaavan muutoksen ehdotuksesta.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Asemakaavan suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella suojeltu kiinteä muinaisjäännös Tukikohta IX:8 Ala-Malmi (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000012122), joka on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Kohde on ollut osa pääkaupunkiseudun ympärille vuosina 1914–1918 rakennettua linnoitettua puolustusketjua. Kohde on puolustusasema, joka koostuu maahan kaivetuista ja kallioon louhituista yhdys- ja taisteluhaudoista, tuli- ja tähystysasemista sekä suojista. Osa rakenteista on tuettu betonilla. Asemakaavan 5.3.2024 päivätyssä muutosehdotuksessa on virheellisesti mainittu, että kiinteä muinaisjäännös olisi toisen maailmansodan aikainen.

Suurin osa kiinteästä muinaisjäännöksestä sijaitsee asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolella, sen pohjoispuolella Sepänmäenpuistossa. Suunnittelualueella tehtiin 19.4.2023 maastokatselmus. Muinaisjäännösalueen rajausta tarkennettiin kesäkuussa 2023 arkistoaineiston ja edellä mainitun maastokatselmuksen perusteella. Asemakaavan suunnittelualueella sijaitsevan muinaisjäännöksen osalta käytiin 15.8.2023 muinaismuistolain 13. §:n mukainen neuvottelu, johon osallistuivat Museoviraston, Helsingin Kaupunkiympäristön, Helsingin kaupunginmuseon ja Väärämäentie 6:n edustajat. Neuvottelussa sovittiin menettelytavoista muinaisjäännökseen kajoamisessa sekä siihen kohdistuvasta tutkimustarpeesta. Muinaisjäännöksen tutkimukset on tilattu arkeologisia kenttätöitä tekevältä konsultilta. Kaavan valmistelun yhteydessä on myös laadittu Sepänmäenpuiston reitistöä koskeva kehittämissuunnitelma, jossa on esitetty polkuyhteyksiä, mahdollisia siltapaikkoja linnoitekaivantojen yli sekä valaistuksen ja kalusteiden paikkoja. Reitistön suunnitelmien tarkentuessa, on Sepänmäen puistossa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen osalta järjestettävä uusi muinaismuistolain 13. §:n mukainen neuvottelu.

Suunnittelualueella on kolmessa kohdassa linnoitteita, joihin kohdistetaan arkeologinen tutkimus:

1. Väärämäentie 6 ja 7a välisen pysäköintialueen länsipuolella tutkitaan rinteessä olevat rakenteet. Todennäköisesti betonista rakennettu konekivääriasema jää puistoalueelle ja säilyy. Alue on merkitty asemakaavan muutosehdotuksen kartassa sm-kaavamerkinnällä. Osa varustuksista jää Väärämäentie 6:n tulevan paikoitusalueen alle ja voidaan poistaa arkeologisten tutkimusten jälkeen. Tämä alue on merkitty asemakaavan muutosehdotukseen smd-kaavamerkinnällä ja kaavamääräyksellä: ”Rakentamisen alle jäävä osa muinaismuistolain suojelemasta linnoitusalueesta. Ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa linnoituslaitteiden arkeologinen tutkiminen ja lähiympäristön kartoittaminen.” Muilta osin suunnittelualueen itäosassa sijaitsevat linnoitteet ovat jääneet 1960-luvulla tapahtuneen alueen rakentamisen yhteydessä täyttömaamassojen sekä pysäköintialueen alle ja tuhoutuneet.

2. Asemakaavan suunnittelualueen itäosassa, Väärämäentie 4b ja 4c rakennusten pohjoispuolella jää uuden rakentamisen alle noin 20 metriä maahan kaivettua yhdyshautaa ja mahdollinen suojahuoneen kuoppa. Rakenteet voidaan poistaa arkeologisen tutkimuksen jälkeen. Alue on merkitty asemakaavan muutosehdotuksen karttaan smd-kaavamerkinnällä ja kaavamääräyksellä: ”Rakentamisen alle jäävä osa muinaismuistolain suojelemasta linnoitusalueesta. Ennen rakennustöiden aloittamista tulee suorittaa linnoituslaitteiden arkeologinen tutkiminen ja lähiympäristön kartoittaminen.”

3. Suunnittelualueen keskiosan poikki, on kulkenut pohjoinen-etelä-suuntainen linnoitteisiin liittyvä yhdystie, joka on tuhoutunut alueella nykyään sijaitsevien kerrostalojen ja niiden pihamaiden, ja paikoitusalueen alle ja kadonnut kokonaan näkyvistä. Arkeologisessa tutkimuksessa pyritään paikantaamaan tiestä mahdollisesti maan alla säästynyt fragmentti Väärämäentie 7 c, d, ja e rakennusten itäpuolella ja tutkimaan sekä dokumentoimaan sen rakenne.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12895 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12895
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 53/2023
Pohjakartta valmistunut: 2.1.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Arkkitehti Petri Saarikoski esitteli alueen suunnittelutilannetta ja nimistötarpeita.

Nimistötoimikunta linjasi, että suunnittelualueesta voidaan käyttää nimeä Sepänmäki – Smedsbacka, kuten tähänkin asti. Sepänmäen nimi on esiintynyt peruskartalla vuodesta 1967.

Nimistötoimikunta esitti alueelle seuraavia uusia nimiä:

Sepänmäentie – Smedsbackavägen

(katu)

Perustelu: Liitynnäinen (alueesta käytetyn nimen Sepänmäki – Smedsbacka mukaan).

Sepänmäenpolku – Smedsbackastigen

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Liitynnäinen (Sepänmäentien ja Sepänmäenpuiston mukaan).

Sepänmäenpuisto – Smedsbackaparken

(puisto)

Perustelu: Liitynnäinen (alueesta käytetyn nimen Sepänmäki – Smedsbacka mukaan). Puistonnimi on vahvistunut asemakaavassa nro 10850 vuonna 2001, mutta ruotsinkielinen nimi on silloin vahvistunut muodossa Smedbacksparken. Ruotsinkielinen nimi korjataan muodoon Smedsbackaparken uuden asemakaavan alueella.

Sepänmäenraitti – Smedsbackastråket

(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)

Perustelu: Liitynnäinen (alueesta käytetyn nimen Sepänmäki – Smedsbacka mukaan).

Tullivuorenpuisto – Tullbergsparken

(puisto)

Perustelu: Liitynnäinen (läheisen Tullivuorentien mukaan). Vuoden 1958 peruskartassa on Tullivuori merkitty juuri tälle kohdalle. On mahdollista, että Tullivuoren nimi johtuu joko 1600-luvulla Malmin kylässä sijainneen Ollbackan tilan omistajasta, jonka ammatiksi mainitaan tulförwaltaren ’tullinhoitaja’, tai 1600-luvun lopulla Brusas-tilan isäntänä olleesta urkuri ja tullimies Erich Brusenista. (Petra Saarnisto: Malmin lentokentän ympäristön nimistöhistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2016:3.)

Usvakuja – Disgränden

(katu)

Perustelu: Ryhmänimi (meteorologiset nimet); liitynnäinen (Usvatien mukaan).

Väärämäenkuja – Vindobackagränden

(katu)

Perustelu: Liitynnäinen, Väärämäentien mukaan.

Lisäksi alueella olemassa olevasta nimistöstä jäävät käyttöön seuraavat nimet: Usvatie – Disvägen ja Väärämäentie – Vindobackavägen.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Ala-Malmin Sepänmäen asemakaavan muutosta koskevasta 14.2.2023 päivätystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Sepänmäen asemakaavan muutosalue sijoittuu Ala-Malmille, Malmin keskustan ja Malminkentän väliselle alueelle. Suunnittelu koskee Sepänmäen kaksikerroksisten kerrostalojen ja sen pohjois- ja länsipuolelle sijoittuvan Sepänmäenpuiston alueita. Lisäksi suunnittelualue käsittää Väärämäentien rivitalokorttelin sekä Tullivuorentien, Usvatien, Tattariharjuntien ja Väärämäentien katualueita. Alue rajautuu etelässä Usvatien ja idässä Nallenmäen pientalovaltaisiin alueisiin, lännessä Longinojan puistoalueella sijaitsevaan ns. Vanhanradanraittiin ja pohjoisessa Pilvenpyörteen asuinalueeseen.

Sepänmäen pienkerrostaloalueelle ja Väärämäentien rivitalokorttelialueelle suunnitellaan asuinrakentamisen tehostamista. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Alueen suunnitelmassa tavoitellaan luonnonläheistä pääosin kerrostalovaltaista asumista Malmin kehittyvän palvelutarjonnan vaikutuspiirissä. Tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen ja laadukas asuntorakentaminen talotyyppien ja hallintamuotojen suhteen. Asuinrakennukset pyritään sijoittamaan maastoon siten, että hyödynnetään paikoin myös rinteen tuomia tasoeromahdollisuuksia. Alueelle tavoitellaan asumisen kerrosalaa noin 60–70 000 k-m2 mikä mahdollistaisi 1 500–1 750 asukasta nykyisen noin 600 sijaan.

Asemakaavan muutoksen yhteydessä Sepänmäenpuiston alueella tarkistetaan linnoitelaitteiden nykytila, kulkureitit sekä tiedot luonnonympäristöstä ja asemakaavan merkinnät ja määräykset päivitetään kohteiden osalta. Lisäksi tutkitaan lähipalveluiden kuten päiväkodin ja pienimuotoisten liiketilojen sijoittamismahdollisuutta alueelle. Tullivuorentiellä ja Tattariharjuntiellä varaudutaan myös katualueiden leventämisiin puistoalueiden suuntiin parantaen jalankulun- ja pyöräilyn olosuhteita.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964–2001, joissa alue on osoitettu rivitalojen korttelialueeksi, puistoalueeksi, asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä katualueeksi. Alueella on lisäksi voimassa Helsingin yleiskaava 2016, mikä toimii ohjeena asemakaavan muutosta laadittaessa. Yleiskaavassa Sepänmäki on asuntovaltaista aluetta A3. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Alue on määritelty yleiskaavan toteuttamisohjelmassa kaupunkiuudistusalueeksi, joilla pyritään asuntorakentamisen lisäämiseen vuoteen 2035 mennessä.

Kaupunginmuseon kanta

Rakennettu ympäristö

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan Sepänmäen nykyisellä pienkerrostaloalueella ja Väärämäentien rivitalokorttelialueella suunnitellaan asuinrakentamisen tehostamista ja tutkitaan lähipalveluiden kuten päiväkodin ja pienimuotoisten liiketilojen sijoittamismahdollisuutta. Kaava-alueella sijaitsee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kaksikerroksisten kerrostalojen kohde, johon kuuluu kaikkiaan 16 rakennusta ja 208 asuntoa. Vuodelta 1966 olevat rakennukset on suunnitellut arkkitehti Esko Hyvärinen. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu 1960-luvulla rakennettu rivitalo.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan rakennusten sijoittelua ja pihojen suunnittelua ohjaavat maisema-arvot, näkymät alueelta, kaukonäkymät alueelle Longinojanpuiston suunnasta, pienilmasto sekä rinteinen ympäristö. Alueen kallioiden ja puuston arvoja pyritään hyödyntämään pihojen ja lähiympäristön viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta rikastavana tekijänä. Alueen rakentaminen perustuu nykyisten 1960-luvun rakennusten purkamiseen ja alueen täydennysrakentamiseen uudisrakennuksilla. Rakentamisen yksityiskohtaisemmat suunnitelmat tarkentuvat myöhemmin. Kaupunginmuseo kommentoi suunnitelmia tarkemmin niiden kehittyessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaava-alueelle sijoittuvaa Sepänmäenpuistoa on tarkoitus kehittää hienovaraisesti siten, että sen linnoiterakentamiseen, metsäluontoon ja eläimistöön liittyvät arvot säilyvät. Puistoalueella on syytä kehittää polkuverkostoa kulkupaineiden lisääntyessä, mutta samalla mahdollistaa arvoalueiden säilyminen sopivasti kulkua ohjaavin rakentein.

Sepänmäen väljästi ympäristöönsä sijoitetut matalat rakennukset edustavat 1960-luvulle tyypillistä pelkistettyä arkkitehtuuria. Samaan aikaan rakentuneet rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kaupunginmuseo esittää, että alueen uudisrakennusten suunnittelussa pyritään säilyttämään ainakin osittain nykyisten rakennusten mittakaava sekä väljä, maastonmuodot huomioiva sijoittelu. Myös alueen kallioinen ja puustoinen ympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Sepänmäenpuisto on tärkeä elementti alueella ja sen kehittämisessä tulee huomioida metsäluonnon säilyminen. Museo esittää, että kaava-alueen nykytila 1960-luvun rakennuksineen ja pihapiireineen esitetään kattavasti kaavaselostuksessa asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Asemakaavan suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella suojeltu kiinteä muinaisjäännös Tukikohta IX:8 Ala-Malmi (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000012122), joka on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus. Kohde on ollut osa pääkaupunkiseudun ympärille vuosina 1914–1918 rakennettua linnoitettua puolustusketjua.

Puolustusasemassa IX:8 on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja yhdys- ja taisteluhautoja. Taisteluhautaa on yhteensä 60 m, torjuntasuuntana pohjoinen. Pohjoisosassa on taisteluhaudan rintasuojan päälle olevaan maavalliin tehty ampuma-aukkoja noin 15:lle ampujalle. Hauta on ollut katettu ampuma-aukkojen kohdalta. Lisäksi kohteessa on kuusi betonista konekivääriasemaa ja kaksi tähystysasemaa sekä 18 suojahuonetta, joista kahdeksan on rakennettu valamalla hirsikehikon ympärille betonia. Viimeksi mainittujen suojahuoneiden katot ovat säilyneet ehjinä, vaikka huoneiden hirret on poistettu. Joitakin puuosia on kuitenkin vielä jäljellä. Kaikki muut katetut rakenteet on räjäytetty tai ne ovat sortuneet. Kohteen länsiosan linnoitteita on peitetty maalla ja kohteen keskiosaan on aikoinaan rakennettu tie, jonka pengerryksen alle on jäänyt linnoituslaitteita. Sepänmäen linnoitettu puolustusasema IX:8 on merkittävä. Alueella on säilynyt harvinaisia linnoituslaitteita kuten edellä mainitut katetun taisteluhaudan jäännökset sekä alkujaan hirsirakenteiset suojahuoneet, joiden katot ovat edelleen ehjinä.

Näkyvissä olevat linnoitteet ovat alttiita kulkemisen ja etenkin pyöräilyn aiheuttamalle eroosiolle. Riskit maaston kulumiselle kasvavat asuinrakentamisen tehostamisen myötä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa painotetaankin kulkureitistöjen suunnittelua siten, että linnoitteiden säilyminen turvataan. Helsingin kaupunginmuseo pitää tätä hyvänä lähtökohtana puistoalueen suunnitteluun.

Puolustusaseman länsipää sijaitsee kohdalla, jossa harkitaan puistoalueen osan muuttamista korttelialueeksi. Linnoitteet ovat tällä alueella täytetty. Näkyvistä kadonneita linnoitteita on Väärämäentie 6:n itäpuolella rakennuksen ja paikoitusalueen välisessä maastossa samoin kuin Sepänmäen puistoalueella Väärämäentie 7:n rakennusten pohjoispuolella. Aikaisemmissa arkeologisissa tutkimuksissa on havaittu, että aikanaan peitetyt linnoitteet ovat säilyneet yleensä maan alla varsin hyvässä kunnossa, mikäli niissä on käytetty kivisiä tai betonisia tukirakenteita.

Suunnittelualueen eteläosassa, Väärämäentien 5 ja 7:n rakennusten itäpuolella on kulkenut ensimmäisen maa-ilmansodan aikainen yhdystie nykyisen Tattariharjuntie 8–10:n kohdalta pohjoiseen puolustusaseman IX:8 keskiosaan. Tie on jäänyt rakennusten, pihaväylien ja paikoitusalueen alle. Tietä ei ole merkitty muinaisjäännösrekisteriin, koska Helsingissä ei ole inventoitu vanhoja tiestöjä. On mahdollista, että tiestä on säilynyt maan alla rakenteita, jolloin se on kiinteä muinaisjäännös.

Muinaismuistolain 1. §:n mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Muinaismuistolain 13. §:ssä todetaan, että kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Jos niin on laita, on siitä viipymättä ilmoitettava Museovirastolle asiasta neuvottelemista varten.

Edellä mainittujen lainkohtien perusteella Helsingin kaupunginmuseo toteaa, että maankäytön suunnittelu ja rakentaminen on toteutettava lähtökohtaisesti siten, ettei Sepänmäen linnoitteiden säilyvyys vaarannu. Mikäli suunnitelmissa kuitenkin päätetään tehdä muinaisäännöksiin kohdistuvia toimia, on järjestettävä muinaismuistolain 13. §:n mukainen neuvottelu, jossa todetaan, että osa muinaisjäännöksestä on mahdollista poistaa riittävien arkeologisten tutkimusten jälkeen. Neuvottelusta tulee tehdä muistio, jossa nämä asiat todetaan. Neuvottelussa tulee olla mukana hankkeen toteuttajan lisäksi Museoviraston, Helsingin kaupunginmuseon ja maanomistajan edustajat. Tutkimukset tilataan tämän jälkeen arkeologisia kenttätöitä tekevältä konsultilta. Tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja.

Helsingin kaupunginmuseo on sopinut Helsingin kaupunkiympäristön Maankäyttö ja kaupunkirakenteen Asemakaavoituksen kanssa alueen linnoitteiden maastokatselmuksen 19.4.2023. Maastokatselmuksessa on tarkoitus selvittää alueen linnoitteiden arkeologisen tutkimuksen tarve. Suunnittelualueen arkeologisesta kulttuuriperinnöstä antaa lisätietoja Helsingin kaupunginmuseon tutkija John Lagerstedt (john.lagerstedt@hel.fi).

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.