Poikkeaminen, Tammisalo

HEL 2022-014913
Maankäyttö, rakentaminen ja asuminen
Asialla on uudempia käsittelyjä
Päättäjän muut päätökset
§ 37

Tammisalo, Ruonapolku, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin ********** tonttia ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 6461 seuraavasti:

  • Tontin käyttötarkoitusmerkinnästä AO2 (omakotitalorakennusten korttelialue, jolla saa olla enintään kaksi asuntoa) poiketaan siten, että tontille saa rakentaa kolmiasuntoisen rivitalon.
  • Tonttitehokkuus nostetaan luvusta e=0,25 (250 k-m²) lukuun e=0,3 (300 k-m²), rakennusoikeuden ylitys on 50 k-m² (20 %).
  • Siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala voidaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin ********** tontti **********

Hakemus

Hakija hakee lupaa kolmiasuntoisen rivitalon (310 k-m²) sekä autosuojien (yhteensä 60 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 6461 seuraavasti:

  • poikkeaminen tontin tehokkuusluvusta e=0,25 tehokkuuteen e=0,30
  • poikkeaminen sallitusta asuntojen enimmäismäärästä (kaksi asuntoa) kolmeen asuntoon, jolloin samalla poiketaan käyttötarkoitusmerkinnästä AO2 siten että rakennetaan kolmiasuntoinen rivitalo
  • rakennusoikeuden ylitys ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävältä osalta (rakennusasetus 266/1959 152 §:n 2 momentin 341/1979 mukaan).

Ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävästä osuudesta johtuva rakennusoikeuden ylitys on yhteensä 13 m², joka on asemakaavan mukaisesta kokonaisrakennusoikeudesta (250 m² + 60 m²) yhteensä 4 %. Suunnitelman kerrosala (310 m² + 63 m²) on yht. 373 m². Asemakaavan mukaisen kokonaisrakennusoikeuden (250 m² + 60 m²) ylitys on yhteensä 20 %.

Hakija perustelee hakemustaan asuntorakentamisen edistämisellä: vanha huonokuntoinen asuinrakennus korvataan uudella, jossa on yksi asunto lisää. Samalla parannetaan asumisen laatua, terveellisyyttä ja energiatehokkuutta.

Hakijan mukaan hanke edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä, sillä tontin muoto ja sijainti soveltuvat hyvin tiiviimpään rakentamiseen.

Hakijan mukaan tontilla voimassa oleva asemakaava on vanhentunut. Yleisesti Tammisalossa tiivistämistarve ja tiivistämistavoitteet ovat lisääntyneet. Suunnittelussa on sovellettu Kaupunkisuunnitteluviraston laatimia Tammisalon asemakaavan muutosperiaatteita (2013). Suunnitelma edistää voimassa olevan Helsingin yleiskaavan (2016) täydennysrakentamistavoitteita. Lisäksi nykyinen paritalo on huonokuntoinen, eikä tulevaisuudessa valmistuvan uuden kaavan voimaantuloa voi odottaa ilman suuria toimenpiteitä.

Hakijan mukaan Tammisaloon on myönnetty vastaavan kaltaisia poikkeamisia aiemmin. Samankaltaisimpana esimerkkinä on Paasitiellä sijaitseva samansuuruinen tontti, jolle myönnettiin vuonna 2017 mm. vastaava tehokkuuden nosto ja asuntojen lukumäärän kasvatus kahdesta kolmeen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 27.1.1971 vahvistettu asemakaava nro 6461. Rakennuspaikka on osoitettu asemakaavassa omakotirakennusten korttelialueeksi (AO2), jossa asuntojen enimmäismäärä tontilla on kaksi. Tonttitehokkuusluku eli tontin kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on 0,25.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Nykytilanteessa tontilla sijaitsee 1930-luvulla rakennettu huonokuntoinen paritalo.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (27.2.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Tammisaloseura ry on esittänyt hakemuksesta vastineen. Seura suhtautuu myönteisesti tontin tehokkuuden nostamiseen luvusta 0,25 lukuun 0,30. Seura on aiemminkin todennut vastaavissa tapauksissa Tammisalossa tonttien rakennusoikeuden nostamisen olevan perusteltua.

Samoin seura suhtautuu myönteisesti asuntojen enimmäismäärän nostoon kahdesta kolmeen.

Myös rakennusoikeuden ylitystä ulkoseinäpaksuuden perusteella pidetään kannatettavana. Suunnitelma massiivirakenteisesta kennoharkosta tukee energia- ja lämpötaloudellisia tavoitteita. Kokonaisrakennusoikeuden ylitys pysyy kohtuullisella tasolla myös tämä ylitys huomioiden.

Tammisaloseura katsoo, että suunnitelma täyttää Tammisalon aluesuunnitelman 2012–2027 vaatimukset puutarhakaupunkimaisuudesta ja tukee osaltaan seuran kaupunkikuvallisia tavoitteita.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, sillä alustavat suunnitelmat ovat Tammisalon pientaloalueelle vuonna 2013 laadittujen asemakaavojen muutosperiaatteiden mukaiset. Muutosperiaatteiden on tarkoitus toimia perustana tuleville asemakaavan muutoksille. Selvitys antaa myös tukea harkittaessa edellytyksiä poikkeamisten myöntämiselle alueella. Muutosperiaatteiden mukaan mm. tonttitehokkuutta voidaan nostaa tehokkuudesta e=0,25 tehokkuuteen e=0,30.

Asuntojen enimmäismäärää tontilla voidaan nostaa kahdesta kolmeen. Asuntojen enimmäismäärästä poikkeaminen johtaa poikkeamiseen myös tontin käyttötarkoitusmerkinnästä (AO2). Tontille voidaan sallia rivitalon rakentaminen, sillä alustavissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan ja lisäävät toteutuessaan alueen asuntotarjontaa.

Tontin tehokkuuslukua voidaan nostaa, koska poikkeamisella ja toteutuvalla uudisrakentamisella tuetaan tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Ottaen huomioon tontin muoto ja koko, rakentamisen tehostamisen mahdollistaminen on perusteltua. Tammisalossa on annettu vastaavia poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen. Tehokkuusluvun nosto edistää yleiskaavan tavoitteita.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Marjo Vänskä, arkkitehti, puhelin: 09 310 21301

marjo.vanska@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja
Lataa tulostusversio (pdf)

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Hakemus 25.10.2022, liite, Ympäristökartta
3. Asemakaavaote

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.