Poikkeaminen, Hitsaajankatu 8, Pelican Finland Opco 2 Oy

HEL 2023-000230
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 57

Herttoniemi, Hitsaajankatu 8, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 12 tonttia 5 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 9992 seuraavasti:

  • Korttelialueen käyttötarkoituksesta KT (toimistorakennusten korttelialue) poiketaan siten, että tontille saadaan sijoittaa pienvarastotoimintaa.
  • Tontin rakennusoikeus (5 850 k-m²) saadaan ylittää 500 k-m² (9 %).
  • Rakennusalan rajoja saa ylittää rakennuksen länsipuolelle noin 4 metriä hissikuilun vuoksi.
  • Kiinteistön käyttöön tulee osoittaa vähintään 10 autopaikkaa asemakaavassa määrätyn vähimmäismäärän sijaan.
  • Tontille osoitettua muurin rakentamista koskevasta määräyksestä poiketaan siten, että muurin sijasta saadaan toteuttaa verkkoaita.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen määräaikaisena 31.12.2038 asti.

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Pelican Finland Opco 2 Oy

Rakennuspaikka

43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin 12 tontti 5

Hakemus

Hakija hakee lupaa toimistorakennuksen (5 836 k-m²) määräaikaiselle käyttötarkoituksen muutokselle pienvarastoksi. Tontilla on toiminut pienvarasto 15 vuoden määräaikaisella poikkeamispäätöksellä, joka on myönnetty 20.12.2010 (Khs 2010-1953 1412 §). Luvan hakija haluaa jatkaa pienvarastotoimintaa hakemalla poikkeamispäätöstä samoilla poikkeamisilla, kuin vuonna 2010 myönnetyssä poikkeamispäätöksessä.

Hakija hakee lupaa poikkeamiseen voimassa olevasta asemakaavasta nro 9992 seuraavasti:

  • Rakennusoikeuden ylitys (499 k-m²). Ylitys on alle 10 % asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta (5 850 k-m²). Ylitys on olemassa olevan tilan käyttöönottoa.
  • Rakennusalan rajan (hissikuilu) ylitys. Rakennuksen rungon ulkopuolelle on rakennettu hissikuilu, joka ylittää rakennusalan rajan n. 4,13 m, n. 18 k-m² alueella. Ratkaisu on säästänyt alkuperäisen rakennuksen rakenteita ja parantanut rakennuksen toimivuutta.
  • Asemakaavan mukaisesta autopaikkojen vähimmäismäärästä poikkeaminen. Asemakaavan mukaan autopaikkoja 1 ap/80 k-m² toimistotilaa ja 1 ap/as. Asemakaavan mukainen autopaikkojen määrä asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden kerrosalalle (toimisto) olisi 74 ap (5 850 k-m²/80 k-m²). Käyttötarkoituksesta (pienvarasto) johtuen autopaikkojen määrä on vähäinen. Liikennemäärä on 10–15 asiakasta päivässä: lyhytaikaista pysäköintiä henkilöautolla/pakettiautolla. Toteutetaan käyttäjän tarvitsemat 10 ap. Toteutettujen autopaikkojen määrä pysyy ennallaan: tontilla on 10 ap.
  • Haetaan poikkeamista muurin rakentamisesta. Asemakaavaan merkitty muuri jätetään rakentamatta. Muurin sijaan toteutetaan verkkoaita, joka estää pääsyn Itäväylälle. Asemakaavassa vuodelta 1992, muuri on merkitty jatkuvaksi viereiselle tontille 13. Kyseisellä tontilla muuria ei tällä hetkellä ole. Asemakaavan mukainen muuri olisi tarkoitukseton, erillinen ja irrallinen elementti Itäväylän varressa.

Hakijan mukaan poikkeamiset asemakaavasta eivät aiheuta rakentamista, eivätkä muutoksia.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on ennen pienvarastokäyttöä ollut vähäisellä käytöllä. Pienvarastotoiminnalle on ollut alueella tilausta, eikä se aiheuta ympäristölle, ympäristön toiminnalle tai alueen asukkaille haittaa. Herttoniemen alueelle on toteutettu ja remontoitu viimevuosina runsaasti asuntoja joiden asukkaita pienvarasto-toiminta palvelee. Myös alueen pk-yritykset käyttävät varastopalveluja. Vähäisellä toimistokäytöllä olevan rakennuksen käyttötarkoituksen toiminta pienvarastona on ollut kannattavaa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.8.1992 vahvistettu asemakaava nro 9992. Asemakaavan mukaan tontti on toimistorakennusten korttelialuetta. Tontille saa myös rakentaa asuinhuoneita kiinteistön hoidolle välttämättömälle henkilökunnalle. Rakennusoikeus on 5 850 k-m². Itäväylän puoleisella sivulla rakennusala rajautuu Itäväylän varressa kulkevan voimalinjan vaara-alueeseen, joka on merkitty asemakaavaan. Autopaikkojen vähimmäisvaatimus tontilla on 1 ap / 80 k-m² toimistotilaa, 1 ap / asunto.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu liike- ja palvelukeskustan alueeksi (C1), joka on palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskustaa, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.

Vuonna 1960 valmistuneen seitsemänkerroksisen toimistotalon (5 836 k-m²) käyttötarkoitus vuosien varrella on vaihdellut varaston, tuotannon ja toimiston välillä. Autopaikat sijoittuvat pihalle. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Itäväylän varressa. Rakennusta kiertävät nauhaikkunat ovat säilyneet kaupunkikuvassa, 50 vuoden aikana tehdyistä käyttötarkoituksen muutoksista huolimatta.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 20.12.2010 (Khs 2010-1953 1412 §) Kiinteistö Oy Hitsaajatalon poikkeamishakemuksen tontille 15 vuodeksi.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (24.2.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle alueelle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnossaan (10.3.2023), että tontti sijaitsee Suvilahti-Herttoniemi 2x110 kV voimajohdon vierellä. Voimajohto on rakennettu aikanaan silloisten normien mukaisesti. Nykyisten normien aikana johdon sähköturvallisuus vaatii johdon keskilinjasta mitattuna 15 metrin suoja-alueen johdon molemmin puolin, jolle ei saa sijoittaa uusia rakennuksia tai liian korkeita rakennelmia.

Koska osoitteessa Hitsaajankatu 8 oleva rakennus on sijainnut johtoalueella koko johdon olemassaolon ajan, ja johdon rakentamisen ajan normit ovat mahdollistaneet sen sijainnin, voi rakennus olla osittain johtoalueella. Helen Sähköverkon mielestä kaikki poikkeaminen tulee jatkossakin olla määräaikaista, eikä johtoalueella oleville rakenteille tule tehdä muutoksia. Em. syiden takia Helen Sähköverkko osaltaan puoltaa poikkeamista kaavassa johtoalueelle osoitetun muurin rakentamisesta.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, ettei sillä ole kommentoitavaa Helenin muistutukseen. Asemakaavassa olevan muurin rakentamisesta haetaan poikkeusta, joten Helenin lausunto on siltä osin puoltava. Uusia muita rakennelmia voimajohdon 15 m suoja-alueelle ei ole suunnitteilla.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se edistää olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukaista käyttöä sekä parantaa alueelle tarpeellista palvelutasoa.

Tontti sijaitsee lähellä Herttoniemen keskusta ja on saavutettavuudeltaan hyvä, mikä puoltaa kiinteistön vaihtoehtoista käyttöä pääasiassa yksityishenkilöitä palvelevaan pienvarastointiin. Rakennus itsessään soveltuu tiloiltaan pienvarastokäyttöön.

Rakennukseen on toteutettu muutoksia aiemman poikkeamispäätöksen ja tilojen käyttötarkoituksen muutoksen seurauksena. Rakennukseen on rakennettu hissikuilu ja katutason sisäänvedetyn lastaustilan lasitetut asiakastilat. Nyt tehtävän päätöksen johdosta ei aiheudu lisärakentamista.

Rakennusoikeuden ylitys voidaan sallia, sillä se on toteutettu olemassa olevan rakennusmassan sisälle. Rakennusalan rajan ylitys olemassa olevan hissikuilun takia voidaan sallia, sillä hissikuilun toteuttaminen rakennusmassan ulkopuolelle säästää alkuperäisiä rakenteita sekä palvelee lastausalueen toimintoja.

Pienvarastointitoiminnan autopaikkatarve on pieni ja tarvittavat autopaikat mahtuvat tontille, joten poikkeaminen voimassa olevan asemakaavan autopaikkamääräyksestä on perusteltua.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Katariina Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 21300

katariina.hirvonen@hel.fi

Anu Kuutti, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 37154

anu.kuutti@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Ympäristökartta
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.