Osallistuvan budjetoinnin toteutus 2023–2024

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginhallitus päätti 13.11.2017 §:n 1047 osana osallisuus- ja vuorovaikutusmallia käynnistää kaupunkitasoisen osallistuvan budjetoinnin. Kaupunginvaltuusto päätti 13.6.2018 § 9 perustaa itsenäiseksi taseyksiköksi muodostettavan Osallisuusrahaston (Delaktighetsfonden). Osallisuusrahaston tarkoituksena on edistää yhdenvertaista kaupunkia luomalla taloudelliset edellytykset helsinkiläisten asukkaiden ja yhteisöjen esittämien hankkeiden ja projektien toteuttamiselle hallintosäännön 27 luvun 1 §:n mukaisesti. Kaupunginvaltuusto totesi rahaston perustamispäätöksen yhteydessä, että kaupunginhallitus tulee erikseen päättämään osallistuvan budjetoinnin määrärahan valmisteluperiaatteista ja toteutuksesta.

OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia, jossa Helsinki käyttää ennalta päätetyn määrärahan kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on vahvistaa kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia, edistää yhdenvertaisuutta sekä lisätä ymmärrystä kaupungin toiminnasta. Osallistuva budjetointi avaa kanavan ehdottaa ja äänestää investoinneista ja käyttötalousmenoista alueellisesti. Osallistuva budjetointi on suoran demokratian menetelmä, joka uudistaa kaupungin toimintakulttuuria avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti. Toiminnalla edistetään avointa ja läpinäkyvää suunnittelua ja päätöksentekokulttuuria sekä mahdollistetaan asukkaiden suora osallistuminen kaupungin kehittämiseen ja talouden suunnitteluun. Toiminnassa on keskeistä digitaalisten työvälineiden ja palveluiden hyödyntäminen sekä helposti löydettävä ja ymmärrettävissä oleva tieto. Kaupunginhallitus päätti osallistuvan budjetoinnin ensimmäisen kierroksen 2018–2019 toteuttamisperiaatteista 1.10.2018 § 631 ja toisen kierroksen 2020–2021 toteuttamisperiaatteista 4.5.2020 § 279.

Kaupunkilaisilta saadun palautteen mukaan osallistuva budjetointi on ollut kahdella ensimmäisellä kierroksella kaupunkilaisille tervetullut uusi osallistumisen muoto, joka on lisännyt kiinnostusta kaupungin toimintaan ja vaikuttamiseen. Osallistuva budjetointi on kehittänyt kaupungin avoimen hallinnon toimintakulttuuria sekä lisännyt suunnittelun ja yhteistyökäytänteiden läpinäkyvyyttä ja toimivuutta. Kaupunkilaisten ehdotusten perustella on kahden kierroksen jälkeen edennyt toteutukseen yhteensä 119 hanketta, joiden kustannukset ovat olleet yhteensä noin 12,9 miljoonaa euroa.

Osallistuvan budjetoinnin kehittäminen seuraavalle toteutuskierrokselle 2023–2024

Kolmannen kerran toteutettavan osallistuvan budjetoinnin OmaStadin valmistelu ja kehittäminen käynnistyivät keväällä 2022. Kehittämistyön pohjana olivat kahden aiemmin toteutetun kierroksen aikana eri vaiheissa kerätyt palautteet kaupunkilaisilta ja kaupungin asiantuntijoilta, työpajamateriaalit, haastattelut, kyselyt sekä tutkimusyhteistyön kautta saatu laaja tieto. Kehittämistyö toteutettiin yhdessä kaupunkilaisten ja toimialojen kanssa hyödyntäen Lean-menetelmää ja palvelumuotoilua, jossa prosessia suunniteltiin ja jalostettiin hyödyntäen muotoilussa kehitettyjä menetelmiä sekä poistamalla epätarkoituksenmukaisia vaiheita. Seuraavan kierroksen osallistuvan budjetoinnin toteuttamisen tavoitteena oli keventää ja sujuvoittaa prosessia niin, että se on resurssiviisaampi, sujuvampi ja kaupunkilaiselle ymmärrettävämpi.

Osallistuvan budjetoinnin kehittämiskohteet valikoituivat saadun palautteen ja tiedon perustella sekä kehittämisen alussa tehdyn analyysin tuloksena. Kaupunkilaisten näkökulmasta OmaStadi koettiin monimutkaiseksi ja ajalliseksi pitkäksi prosessiksi, jossa osallistuminen vaati eri vaiheissa paljon aikaa ja osaamista. Lisäksi kaupunkilaisten näkökulmasta digitaalisen käyttöliittymän käytettävyyttä tuli parantaa ja tiedon saantia helpottaa. Kaupungin sisäisessä työskentelyssä erityisiä kehittämisen kohteita olivat esimerkiksi työn parempi organisointi sekä vastuiden ja tehtävien selkeyttäminen. Sekä kaupunkilaisilta että kaupungin asiantuntijoilta kehittämisen kohteiksi nousivat osallistuvan budjetoinnin kriteerien ja niiden arvioinnin selkiyttäminen sekä prosessin sujuvuuden parantaminen. Toisen OmaStadi-kierroksen toteutusta on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 Selvitys osallistuvan budjetoinnin toteutuksesta ja äänestyksestä 2020–2021.

Näiden perustella OmaStadin kehittämistyön tavoitteena seuraavalle kierrokselle on ollut sujuvoittaa prosessia ja tehdä siitä myös ajallisesti aikaisempia kierroksia nopeampi. Tavoitteena on, että aikaväli ehdottamisesta äänestämiseen puolittuu, jolloin kaupunkilainen näkee oman osallistumisensa vaikutuksen nopeammin. Ajallisen keston lyhentämisen lisäksi kehittämisen tavoitteena on ollut edistää läpinäkyvyyttä ja tasalaatuisuutta prosessin kaikissa vaiheissa. Myös kaupunkilaisen panos ja ajankäyttö on haluttu suunnata kaupunkilaislähtöisesti vaiheisiin, jotka palautteiden perusteella ovat heille arvokkaita. Sujuvoittamisen mahdollistavat kehittämisessä yhteisesti sovitut selkeämmät roolit, prosessin sisällöt ja käytettävät työkalut.

Seuraavan kierroksen prosessia on kehitetty yhdessä kaupunkilaisten ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Kaupunkilaiset osallistuivat uuden prosessin kehittämiseen työpajoissa ja digitaalisessa kehittäjäyhteisössä, jossa on mukana noin 800 kaupunkilaista. Työpajoihin on osallistunut laajasti erilaisia kaupunkilaisia, ja työskentelyssä oli mukana kaupungin vammais- ja vanhusneuvostojen edustajia. Kehittämisen painopisteet ja esitetyt muutokset vaiheisiin, toteutusperiaatteisiin ja reunaehtoihin on käsitelty laajalti kanslian ja toimialojen eri foorumeilla.

Uudistetut OmaStadin vaiheet

Seuraavan kierroksen osallistuvan budjetoinnin toteuttamisen tavoitteena on keventää ja sujuvoittaa prosessia niin, että se on resurssiviisaampi, sujuvampi ja kaupunkilaiselle ymmärrettävämpi. Kehittämistyön tuloksena osallistuvan budjetointiin prosessi etenee toteutuskierroksella 2023–2024 seuraavilla vaiheilla: ehdotusvaihe, ehdotusten arvioinnin, yhdistämisen ja kustannusten arvioinnin vaihe, äänestysvaihe, yhteiskehittämisvaihe sekä toteutusvaihe. Tarkempi kuvaus eri vaiheiden toteuttamisen sisällöstä on kuvattu liitteessä 1 Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin toteuttamisen periaatteet 2023–2024.

Uudistetun prosessin vaiheet mahdollistavat OmaStadin ajallisen lyhenemisen ehdotuksesta äänestämiseen lähes vuodesta noin viiteen kuukauteen. Tämä ajallinen lyheneminen on ollut erityisesti kaupunkilaisten toive, sillä OmaStadi on koettu monimutkaiseksi ja ajallisesti pitkäksi prosessiksi. Toteutuksen ajallinen lyhentäminen kuitenkin edellyttää merkittäviä muutoksia eri vaiheiden toteuttamisessa. Merkittävin muutos on ehdotusten arvioinnin toteuttaminen kaupungin sisäisenä toimintana sekä yhteiskehittäminen vasta äänestyksen jälkeen toteutukseen eteneville ehdotuksille.

Päävaiheet vastaavat kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin resurssiviisaudesta, sujuvuudesta ja ymmärrettävyydestä. Samalla ajallisesti lyhentyvä prosessi toteuttaa edelleen OmaStadille asetettuja sisällöllisiä tavoitteita eli vahvistaa kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia, edistää yhdenvertaisuutta sekä lisää ymmärrystä kaupungin toiminnasta. Kehittämistyön aikana syntyneet muutokset ovat saaneet kannatusta työskentelyyn osallistuneilta kaupunkilaisilta ja kaupungin toimialojen edustajilta.

Osallistuva budjetoinnin toteutusperiaatteet ja keskeiset muutokset kolmannelle toteutuskierrokselle

Toteutusperiaatteiden muutostarpeita ja täsmennyksiä on tehty ensimmäisen ja toisen kierroksen kokemusten ja palautteen pohjalta. Merkittävimmät uudistukset toteutusperiaatteissa liittyvät määrärahojen alueelliseen jakautumiseen, äänestyskäytäntöön sekä äänestystuloksen reaaliaikaiseen näkyvyyteen. Lisäksi joitakin täsmennyksiä on tehty hankkeiden valmistumisen toteamiseen, määrärahojen siirtomahdollisuuteen ja ylläpitokustannusten huomioimiseen. Tarkempi kuvaus uusista toteutuksen periaatteista on kuvattu liitteessä 1 Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin toteuttamisen periaatteet 2023–2024.

Osallisuusrahastosta kohdennetaan valmisteluperiodeittain talousarvioissa määritelty summa kaupunginhallitukselle osallistuvan budjetoinnin toteutukseen. Edellisen kierroksen tapaan osallistuvan budjetoinnin ehdotuksista äänestäminen toteutetaan vähintään kaksi kertaa valtuustokaudessa. Valmistelusykli tukee laadukasta valmistelua ja antaa riittävästi aikaa yhteiskehittämiselle ja vuorovaikutukselle kaupunkilaisten kanssa. Äänestyksen kautta etenevien hankkeiden toteutusvaiheeseen on tärkeää varata riittävästi aikaa ennen uuden kierroksen aloittamista. Myös äänioikeutettuja ovat kaikki äänestysvuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat kirjoilla Helsingissä.

Osallistuvaan budjetoinnin 2023–2024 toteuttamiseen varataan edellisen kierroksen tapaan osallisuusrahastosta 8,8 miljoonaa euroa. Osallistuvan budjetoinnin kolmannelle kierrokselle määrärahan alueelliseen jakautumiseen tehdään muutos. Aiemmilla kierroksilla 20 % määrärahasta eli 1 760 000 euroa oli kohdennettu kaupunkiyhteisiin ehdotuksiin. Toteutuskierroksella 2023–2024 kaupunkiyhteisestä määrärahasta luovutaan niin, että koko 8,8 miljoonaa euroa jaetaan suurpiirialueille väestömäärän mukaisesti. Muutos ensisijaisesti selkeyttää ja helpottaa kaupunkilaisen äänestystilannetta, koska äänestettäviä ehdotuksia on määrällisesti vähemmän. Suurpiirikohtaiset ehdotukset ovat kiinnostaneet sekä ehdotus- että äänestysvaiheessa kaupunkilaisia enemmän kuin kaupunkitasoiset ehdotukset, jolloin painottaminen oman alueen kehittämiseen on perusteltua. Myös väestömäärältään pienempien suurpiirialueiden osalta määrärahan kasvaminen mahdollistaa alueellista tasavertaisuutta isojen budjettiehdotusten osalta. Lisäksi muutos helpottaa ja nopeuttaa prosessin etenemistä sekä ehdotusten laadukasta ja yhdenvertaista arviointia ja yhdistämistä. Suurpiiripohjaiseen aluejakoon ei nähdä tarpeelliseksi tehdä muutoksia seuraavalle kierrokselle. Palautekyselyjen perusteella enemmistö vastaajista koki nykyisen aluejaon luontevana ja kaupunkilaisia kiinnostaa ennen kaikkea lähialueita, -palveluja ja -toimintaa koskevat ehdotukset. Aluejaon kehittämistä voidaan kuitenkin tarkastella seuraavalle toteutuskierrokselle, kun kaupungilla on kokemusta osallistuvan budjetoinnin toimeenpanosta ilman kaupunkiyhteisiin ehdotuksiin kohdennettua määrärahaa.

Äänestystuloksen määräytyminen ja äänestäminen ovat olleet osalle kaupunkilaisista vaikeaselkoisia ja epäselviä. Aiemmilla toteutuskierroksilla kaupunkilainen äänestystilanteessa jakoi alueen määrärahan eri budjettiehdotusten kesken haluamallaan tavalla lisäämällä ehdotuksia äänestyskoriin sähköisellä alustalla. Kolmannelle toteutuskierrokselle äänestystä selkeytetään niin, että äänestys tapahtuu kaupunkilaisen käytettävissä olevan äänimäärän perustella. Äänet kaupunkilainen voi jakaa alueen ehdotusten kesken haluamallaan tavalla. Samalle ehdotukselle voi antaa vain yhden äänen ja osan äänistä voi jättää käyttämättä. Äänestyksessä käytössä oleva tarkka äänimäärä sekä äänestyksen tarkemmasta toteuttamisesta päättää viestintäjohtaja ennen OmaStadin käynnistymistä.

Aiemmilla kierroksilla äänestystulos oli reaaliaikaisesti seurattavissa äänestyksen aikana. Mahdollisuus seurata äänestystulosta asetti kaupunkilaiset epätasa-arvoiseen asemaan erityisesti niiden äänestäjien kohdalla, joilla ei ole seurannan edellyttämää osaamista, laitteita tai internet-yhteyttä. Seuraavalla toteutuskierroksella äänestystulos on nähtävissä vasta äänestyksen päättymisen jälkeen eikä äänestystulosta voi seurata reaaliaikaisesti äänestyksen aikana. Muutos lisää äänestäjien välistä tasa-arvoa ja vähentää taktikointia äänestysajan loppuvaiheessa. Edellisten kierrosten tapaan äänestystulos julkaistaan osallistuvan budjetoinnin verkkosivulla äänestyksen päätyttyä.

Tarkennuksena aikaisempien kierrosten toteuttamisperiaatteisiin lisätään mainita, että OmaStadin äänestyksen kautta toteutettavista hankkeista tehdään niiden valmistumisen yhteydessä päätös, jossa käyttöomaisuuskohde siirretään Osallisuusrahaston keskeneräisestä käyttöomaisuudesta toimialan valmiiseen käyttöomaisuuteen.

Lisäksi Helsingin osallistuvan budjetoinnin toteutettavaksi äänestettyjen hankkeiden välillä voidaan toteuttaa hankkeiden välinen määrärahojen siirto kaupunkilaisen ehdotuksen täysimittaiseksi toteuttamiseksi. Mikäli valmiiksi todettavasta hankkeesta jää määrärahoja käyttämättä, niitä voidaan siirtää keskeneräisille osallistuvan budjetoinnin hankkeille, joilla on ilmeinen ja perusteltu lisämäärärahan tarve. Siirto voidaan toteuttaa vain toimialan sisällä saman osallistuvan budjetoinnin kierroksen hankkeiden välillä. Tällä muutoksella varmistetaan kaupunkilaisten ehdotusten täysimittainen toteutuminen. Muutos otetaan käyttöön myös takautuvasti kierroksen 2020–2021 osalta mm. kustannusten nousuista johtuen. Valmistumisesta ja määrärahojen siirrosta tehdään kaupunginkanslian viestintäjohtajan viranhaltijapäätös.

Lisäksi toteutusperiaatteisiin lisätään maininta siitä, että niiden toteutukseen äänestettyjen hankkeiden osalta, joiden vuosittaiset ylläpitokustannukset ylittävät 10 000 €, maksetaan ylläpitokustannukset osallisuusrahastosta ensimmäisen kolmen vuoden ajalta. Tällaisiksi hankkeiksi on tunnistettu esimerkiksi talviuintipaikat, yleisö-WC:t ja tietyt liikuntapaikat. Osallisuusrahastosta varataan näille osallisuusrahastosta rahoitettaville ylläpitokustannuksille määräraha äänestyksen jälkeen toteutukseen etenevien hankkeiden mukaisesti. Mahdollisesta neljännestä vuodesta eteenpäin ylläpitokustannukset siirtyvät toimialan normaaliin taloussuunnitteluun.

Osallistuvan budjetoinnin budjettiehdotusten reunaehdot ja niiden keskeiset muutokset kolmannelle toteutuskierrokselle

Osallistuvan budjetoinnin reunaehtojen muutokset ja täsmennykset ovat tehty toisen kierroksen kokemusten ja palautteen pohjalta. Merkittävimmät uudistukset reunaehdoissa liittyvät kaupungin aikaisempien päätösten ja linjausten huomioimiseen, asemakaavan, kaavoituksen ja tilaverkoston huomioimiseen, alueiden tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen vaikutuksiin. Lisäksi tehtiin täsmennyksiä ratkaisukeskeiseen suhtautumiseen ja määräaikaisten palvelujen tai toiminnan kestoon.

Osallistuvan budjetoinnin budjettiehdotusten tulee olla lainmukaisia, kaupungin arvojen ja strategian mukaisia sekä kaupungin toimivallan puitteissa toteutettavissa. Helsingissä osallistuvan budjetoinnin OmaStadin budjettiehdotusten lähtökohtana on, että ne lisäävät suurpiirialueiden toimivuutta, viihtyisyyttä, elinvoimaisuutta, turvallisuutta, hyvinvointia, terveyttä tai yhteisöllisyyttä paikalliset lähtökohdat ja voimavarat huomioiden.

Osallistuvan budjetoinnin toteutuskelpoisuuden arvioimisessa käytetyt budjettiehdotusten toteutusperiaatteet ja reunaehdot on pidetty edelleen yleisellä tasolla, jotta ne säilyisivät ymmärrettävinä ja ohjaisivat ehdotusten sisältöjenvalmistelua kaikkein kriittisimmissä kohdissa kuitenkaan liikaa niitä rajoittamatta. Yleisen tason reunaehdoilla on haluttu turvata riittävän matala kynnys ehdottaa toimintaa ja mahdollistaa monipuolisten hankkeiden toteuttaminen osallistuvan budjetoinnin määrärahoilla. Osallistuvan budjetoinnin reunaehtoihin vahvistetaan lähtökohtaa siitä, että ehdotuksia arvioidaan ratkaisukeskeisellä tavalla ja niihin suhtaudutaan myönteisesti. Tavoitteena on, että kaupungin suunnitteluperiaatteita ja linjauksia tulkitaan ja sovelletaan niin, että kaupunkilaisen ehdotus voi edetä äänestykseen ja hänen vaikuttamisensa mahdollisuudet säilyvät.

Äänestykseen etenevien budjettiehdotusten tulee olla edelleen vähintään 35 000 euron arvoisia. Budjettiehdotukset eivät voi ylittää alueen määrärahaa ja yksittäisen äänestettävän ehdotuksen kustannukset saavat olla enintään 50 % alueen kokonaisbudjetista. Määrärahaa voidaan käyttää sekä investointeihin että käyttötalousmenoihin.

Osallistuvan budjetoinnin budjettiehdotuksia ja niiden toteutuskelpoisuutta tarkasteltaessa huomioidaan yleis- ja asemakaavan lisäksi kunnan toimielimen vahvistamat palvelulinjaukset ja suunnitteluperiaatteet sekä olemassa oleva palvelu- ja tilaverkosto. Reunaehtoihin on tasapuolisen ja yhdenvertaisen arvioinnin varmistamiseksi lisätty, etteivät ehdotukset voi olla kaupungin aikaisempien päätösten ja päätettyjen linjausten vastaisia. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi asemakaavan, kaavoituksen ja tilaverkoston näkökulmasta se, onko hanke mahdollista toteuttaa suurpiirialueelle. Alueelle voidaan arvioinnin perustella toteuttaa myös väliaikaisia ehdotuksia (esimerkiksi 5–10 vuotta), vaikka alueen kaavoitus tai muu suunnittelu olisi kesken tai juuri alkamaisillaan.

Lisäksi reunaehtoihin on lisätty, että ehdotuksia arvioidaan myös alueiden keskinäisen tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Kaupunkilaisen ehdotuksen arvioinnin yhteydessä huomioidaan palvelun tasavertainen saavutettavuus sekä alueellinen soveltuvuus. OmaStadissa hyödynnetään kaupungin tekemiä palveluverkkosuunnitelmia ja ehdotusten sijainnin ratkaisemisessa huomioidaan palveluverkkosuunnitelman antamat mahdollisuudet. Täydennyksillä lisätään arvioinnin läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta. Lisäksi täydennykset helpottavat ehdotusten arviointia suhteessa kaupungin olemassa oleviin suunnitelmiin ja ne käsitellään tasapuolisesti sekä tasalaatuisesti kaikilla toimialoilla avoimen ja läpinäkyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.

Ehdotuksen etenemisen mahdollistamiseksi kaupungilla on oikeus muuttaa ehdotusten arvioinnin yhteydessä kaupunkilaisen ehdotusta yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti niin, että se muutoksen myötä voi edetä äänestysvaiheeseen. Kaupunki voi myös poistaa prosessin aikana ehdotuksesta yksittäisiä reunaehtojen vastaisia asioita, jos ehdotus muutoin kokonaisuutena sisältää toteutuskelpoiseksi arvioituja asioita. Ehdotuksen tarkempi toteutuksen tapa määritellään yhdessä kaupunkilaisten kanssa yhteiskehittämisen vaiheessa.

Merkittävä muutos reunaehdoissa on myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen myötä osallisuusrahaston varoilla ei jatkossa voida rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluihin tai pelastustoimeen kohdistuvia hankkeita 1.1.2023 alkaen. Lisäksi määräaikaisissa palveluissa tai toiminnassa kustannukset lasketaan maksimissaan kolmen vuoden mittaisen toiminnan ajaksi. Linjaus selkeyttää käytänteitä, sillä aiemmilla kierroksilla määräaikaisten palvelujen tai toiminnan maksimikestoaikaa ei oltu määritelty.

Jos kaupunkilaisen tai yhteisön jättämä ehdotus ei täytä osallistuvan budjetoinnin reunaehtoja tai kriteerejä, on omastadi.hel.fi-sivulla kaupungin asiantuntijoiden valmistelema perustelu asiasta. Näin ehdotuksen jättäjä voi edistää hänelle tärkeää asiaa kaupungissa muita vaikuttamiskanavia pitkin.

Jos jonkin toteutettavaksi äänestetyn budjettiehdotuksen toimeenpanoa ei voida jostain perustellusta syystä toimialalla käynnistää, tulee asiasta tehdä päätös toimialalla.

Muilta osin aiemmin määritellyt osallistuvan budjetoinnin reunaehdot jäävät voimaan edellisten kierrosten toteutusperiaatteiden mukaisesti. Tarkemmat kuvaukset OmaStadin reunaehdoista on kuvattu liitteessä 1 Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin toteuttamisen periaatteet 2023–2024.

Toimeenpanon johtaminen ja seuranta

Kaupunginhallitus päättää osallisuusrahaston sääntöjen mukaisesti toimeenpanokausittain toimeenpanon periaatteet. Pormestari vahvistaa osallistuvan budjetoinnin äänestyksen jälkeen äänestystuloksen ja toteutettavaksi etenevät hankkeet sekä niille kohdennettavat määrärahat.

Kaupunginkanslia vastaa toimintaperiaatteiden päätösvalmistelusta ja toimeenpanon koordinoinnista tiiviissä yhteistyössä toimialojen kanssa. Toimiala vastaa toimialakohtaisesta osallistuvan budjetoinnin valmistelusta ja toteutuksesta, resursoinnista, vuorovaikutuksesta kaupunkilaisten kanssa sekä hankkeiden toteutumisesta kaupunginhallituksen vahvistamien tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti sekä siitä, että osallistuva budjetointi huomioidaan osana toimialan normaalia talouden ja toiminnan suunnittelua.

Osallistuvan budjetoinnin ohjausryhmä ja kehittämisryhmä ovat toimineet operatiivisen valmistelun ja toimeenpanon yhteistyöelimenä. Ohjaus- ja kehittämisryhmien jäsenet ovat olleet toimialan osallisuuden ja viestinnän sekä eri palvelujen asiantuntija- tai esimiestehtävissä työskenteleviä. Lisäksi toimialat ovat perustaneet sisäisiä osallistuvan budjetoinnin toimeenpanon ryhmiä tai muita toimialan sopivaksi katsomia ryhmiä koordinoimaan valmistelua ja toimeenpanoa toimialalla.

Osallistuvan budjetoinnin budjettiehdotusten toimeenpanon toteutumista seurataan kaupunginkansliassa ja toimialakohtaisesti. Toimialat raportoivat osallistuvan budjetoinnin hankkeiden toimeenpanon etenemisestä tarvittaessa kaupungin johtoryhmässä sekä toimialalautakunnissa osallisuus- ja vuorovaikutusmallin raportoinnin yhteydessä. Lisäksi toimialan johtoryhmä seuraa osallistuvan budjetoinnin hankkeiden toteutumista ja seuraavan kierroksen valmistelua toimialalla.

Päätös tullut nähtäväksi 16.05.2023

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.