Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys, 19.1.2023, Puistolan palvelutalo, Aksiisikoti 1

Yksikön päällikkö päätti, että lähihoitaja ********** (jäljempänä hakija) korvataan kohtuussyistä 50,00 euroa 19.1.2023 Puistolan palvelutalossa kadonneista talvikengistä.

Korvaushakemuksessa (liite 1) vaaditaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaa korvaamaan 70,00 euroa hakijalle 19.1.2023 Puistolan palvelutalon pukuhuoneesta kadonneista ulko-/talvikengistä, joiden hankintavuosi on 2023. Selvityksen mukaan kengät oli jätetty pukuhuoneen kaapin alle työvuoroon tulemisen jälkeen. Kun hakija oli työvuoron lopussa mennyt vaihtamaan vaatteita, kenkiä ei enää löytynyt kaapin alta.

Kuittia kengistä ei ole käytettävissä. Sitä on pyydetty sähköpostitse 12.5.2023.

Osastonhoitajan lausunnon mukaan työntekijä on vaihtanut vaatteet ennen työvuoroa lukitussa tilassa, pukuhuoneessa. Kengät oli säilytetty asianmukaisesti lukitussa pukutilassa. Työvuorosta lähtiessä kenkiä ei enää löytynyt. Kenkiä etsitty useaan otteeseen palvelutalosta, mutta niitä ei löytynyt.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Virheellisellä teolla tai laiminlyönnillä ja esinevahingolla on oltava syy-yhteys.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle sattunut vahinkotapahtuma olisi johtunut Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä.

Mikäli sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko kuitenkin harkinnan mukaan korvata kohtuussyistä osittain tai kokonaan.

Esineen arvon määrityksessä lähtökohtana käytetään maksukuittia, josta selviää hankintahinta ja -aika. Maksukuittia ei pyynnöstä huolimatta ole esitetty. Vahinko on aiheutunut käytettyjen kenkien katoamisesta, joten kenkien uushankintaa ei korvata. Vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on, että vahingonkärsineelle korvataan aiheutunut vahinko, eli hänet saatetaan siihen asemaan, missä hän oli ennen vahinkotapahtumaa. Toisaalta vahingonkärsijä ei saa päätyä vahingon seurauksena edullisempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut ilman vahingon sattumista (ns. rikastumiskielto). Usein esimerkiksi esineiden uusimisen ansiosta ne tulevat aiempaa nähden parempaan kuntoon. Tämä ylimääräinen hyöty, perusteeton etu, tulee vähentää korvauksesta.

Edellä todetun perusteella katsotaan kohtuulliseksi korvausmääräksi 50,00 euroa.

Päätöksenteon tuen yksikön päällikön toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätökseen 25.1.2023 § 36.