Ympäristönsuojelulain mukaisen määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen Oy Teboil Ab:lle

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Asian käsittely

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö on tehnyt päätöksen 14.7.2015, 131 § Oy Teboil Ab:n ilmoituksesta ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Linnavuorentie 30 (kiinteistötunnus 91-419-1-637). Kiinteistöllä puhdistettiin pilaantunutta maaperää ns. uudella säiliöalueella vanhan mittarikentän kaakkoispuolella ja diesel-pisteen alueella. Puhdistamisen jälkeen kiinteistölle jäi kunnostamattomille alueille ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Toimenpideraportin mukaan kohteeseen tehdään lisätutkimuksia vuonna 2016, jolloin kartoitetaan pilaantuman levinneisyyttä maaperässä ja pohjavedessä ja arvioidaan jatkotoimenpiteiden tarve, laaditaan pohjaveden tarkkailusuunnitelma sekä riskinarvio pilaantuneeksi jääneestä alueesta. Ympäristökeskus hyväksyi kunnostuksen ja toimijan jatkotoimenpide-ehdotuksen kirjeellä 26.1.2016.

Jatkotarkkailu ja riskinarvio

Tontille asennettiin kesäkuussa 2016 neljä pohjaveden havaintoputkea ja tehtiin lisätutkimuksia sekä riskinarvio, jossa arvioitiin haitta-aineiden kulkeutumista Itäväylän länsipuolen asuinalueelle. Arvion mukaan sisäilmariskiä ei aiheudu asuinalueelle, mutta huoltoasemakiinteistölle todettujen haitta-ainepitoisuuksien alentaminen kulkeutumisriskin vuoksi on tarpeen. Pohjaveden puhdistustavoitteeksi toimija esitti MTBE:n ja TAME:n summapitoisuuden osalta 0,5 mg/l ja bentseenille 3,0 mg/l.

Pohjavesiputkista otettiin lisänäytteitä vuonna 2017–2019 sekä tehtiin pohjaveden pumppauksia. Tulosten perusteella otetuissa näytteissä todettiin BTEX-yhdisteitä, MTBE:n, TAME.n ja öljyhiilivetyjen C10-C21-pitoisuuksia, jotka osin ylittivät ympäristölaatunormit moninkertaisesti. Pumppauksen vaikutuksesta bentseenin pitoisuus pieneni, mutta muiden em. yhdisteiden ei. Toimenpideraportin 9.4.2019 mukaan pitoisuudet ovat pysyneet 2016–2019 aikana keskimäärin samalla tasolla eikä jatkuvaa kulkeutumaa tontin ulkopuolelle ollut havaittavissa, eikä aktiiviseen kunnostukseen ole tarvetta. Jatkotoimeksi toimija ehdotti pohjaveden laadun seurantaa kuuden kuukauden välein ja mikäli pitoisuudet muuttuvat, arvioidaan toimenpidetarve tilannekohtaisesti.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön lausunnon 25.4.2019 mukaan MTBE:n ja TAME:n pitoisuuksien vähentämistä tulee tehostaa esim. pumppauksella. Lisäksi pohjavettä tulee tarkkailla esitetyn mukaisesti. Mikäli alueen pohjavedessä todetaan kohonneita pitoisuuksia, voidaan kunnostustoimenpiteitä tehostaa.

Selvityspyyntö ja puhdistustarpeen arviointi

Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö pyysi vuositarkkailujen perusteella 21.4.2023 selvitystä Oy Teboil Ab:lta kiinteistön maaperässä ja pohjavedessä olevien haitta-aineiden mahdollisuudesta kulkeutua kiinteistön ulkopuolelle. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tuli esittää riskinarvio sekä ympäristönsuojelulain 135 §:n mukainen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi alueelle jääneen pilaantuneen maaperän ja pohjaveden osalta. Määräaika toimenpiteelle oli 22.5.2023.

Oy Teboil Ab toimitti pyydetyn selvityksen 22.5.2023. Selvityksen mukaan polttonesteiden jakeluaseman toiminnasta on aiheutunut maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Selvityksen mukaan on mahdollista, että päästölähteestä pääsee haitta-aineita edelleen maaperään ja sitä kautta pohjaveteen, koska pohjaveden tarkkailutulosten perusteella haitta-aineiden pitoisuudet eivät ole selvästi laskusuunnassa. Riskinarvion perusteella maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus edellyttää kunnostusta. Haitta-aineet ovat kulkeutuneet pohjaveden mukana naapurikiinteistölle ja niiden kulkeutuminen laajemmalle jatkuu, ellei kohdetta kunnosteta. Haitta-aineiden kulkeutumisen mahdollisuutta läheisen pohjavesialueen suuntaan ei voitu täysin poissulkea. Riskinarvion perusteella haitta-aineet eivät kuitenkaan kulkeudu lähimpien asuinrakennusten sisäilmaan pitoisuuksina, jotka aiheuttaisivat terveysvaikutuksia. Riskinarvion perusteella on tarve arvioida kohteen kiinteistön sisäilman mahdollisia haitta-ainepitoisuuksia ja riskejä sekä toteuttaa maaperän tai pohjaveden kunnostustoimenpiteitä, joilla saadaan poistettua alueen aiheuttama haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveden mukana. Toimijan selvityksen mukaan kohteen kunnostuksesta laaditaan maaperän ja pohjaveden kunnostuksen yleissuunnitelma sekä ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Riskinarvion perusteella kunnostustavoitteeksi esitettiin aiemmin MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 0,5 mg/l ja bentseenille 3 mg/l.

Kehotus

Ympäristönseuranta- ja -valvontayksikkö kehotti 6.9.2023 Oy Teboil Ab:tä ryhtymään selvityksessä esitettyihin toimenpiteisiin. Kohteen kunnostuksesta tuli tehdä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän/pohjaveden puhdistamisesta Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle. Ilmoituksen määräaika oli 31.12.2023.

Oy Teboil Ab pyysi lisäaikaa kesälle 2024 asti perusteluna, että kyseistä ilmoitusta varten tehtäviä maaperän näytteenottoa ja pohjavesiputken asennusta ei ole aikataulullisesti ollut mahdollista toteuttaa vuoden 2023 puolella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö vastasi lisäaikapyyntöön, että toimijalla on ollut käytettävissään ennakkotietoa ja tutkimuksia alueen pilaantuneisuudesta ja näin ollen kohtuullinen lisäaika ilmoituksen jättämiselle on 30.4.2024 mennessä. Tarvittaessa, mikäli ilmoitusta ei jätetä määräaikaan mennessä, voi viranomainen ryhtyä toimiin hallintopakkoasian vireille saattamiseksi. Oy Teboil Ab ei toimittanut pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoitusta lisämääräaikaan mennessä.

Päivitetty riskinarvio

Pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksen sijaan Oy Teboil Ab toimitti ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle päivitetyn riskinarvion (Oy Teboil Ab, Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskinhallinnan yleissuunnitelma 20.5.2024). Sen mukaan vuonna 2024 tehtiin tarkentavia maaperätutkimuksia, asennettiin pohjaveden havaintoputki huoltoasemarakennuksen lähelle. Suunnitelmassa esitettiin päivitetty arvio kohteen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta sekä mahdolliset riskinhallintatoimenpiteet. Lisätutkimusten perusteella todettiin, että kiinteistön maaperässä on korkeimmillaan ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia hiilivetyjä C5-C10 sekä BTEX-yhdisteitä. Jakeluaseman ulkopuolella haitta-aineet ovat kulkeutuneet pohjavedessä selkeimmin Itäväylän länsipuolelle (piste FCG7). Esitetyn arvion mukaan yhdisteiden pitoisuudet ovat kuitenkin pienentyneet tarkkailun kuluessa. Viimeisellä tarkkailukierroksella selvimmin koholla ovat olleet bentseenin, etyylibentseenin ja TBA:n pitoisuudet, mutta myös ksyleenejä, MTBE:ä ja TAME:a on todettu.

Toimija arvioi, että tulosten perusteella haitta-aineita saattaa kulkeutua asuinkiinteistöjen suuntaan myös tulevaisuudessa, mutta käytettyjen viitearvojen ylittävää kulkeutumista asuinkiinteistöille ei arvioida todennäköiseksi pitemmänkään ajan kuluessa, koska haitta-aineiden pitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa.

Haitta-aineiden kulkeutumista asuinkiinteistöjen suuntaan arvioitiin kuitenkin voivan jatkossakin tapahtua. Koska pitoisuudet ovat vaihdelleet tarkkailun kuluessa, arviossa suositellaan seurattavaksi haitta-aineiden kulkeutumista, jotta mahdolliset muutokset havaitaan ajoissa. Tarkkailua varten esitetään laadittavaksi tarkkailusuunnitelma, jolla voidaan osoittaa, että pitoisuudet alenevat edelleen. Tarkkailua voidaan vähentää ajan myötä, kun voidaan osoittaa, että pitoisuudet eivät nouse tai pitoisuudet jatkavat alenemista. Pitoisuuksien aleneminen kuitenkin tyypillisesti hidastuu ajan myötä, jolloin jäännöspitoisuuksia voidaan havaita vuosikymmeniä. Pohjaveden tarkkailu voidaan kuitenkin lopettaa, kun pitoisuuksista ei enää muodostu haittaa.

Arvion mukaan haitta-aineiden kulkeutuminen huoltoasemarakennuksen sisäilmaan on mahdollista pitoisuuksina, joista voi aiheutua terveyshaittaa rakennuksessa työskenteleville henkilöille. Siten kohteessa arvioitiin olevan kunnostustarve. Riskinarvioinnin perusteella huoltoasemarakennuksen alapuolisessa maaperässä esiintyy niin korkeita haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia, että niistä arvioidaan muodostuvan terveysriski sisäilman hengityksen kautta.

Kunnostustavoitteeksi esitettiin haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksien alentaminen huoltoasemarakennuksen alapuolisessa maaperässä ja pohjavedessä siten, että terveysriskin arvioinnissa suositeltavat haitallisten aineiden hengitysilman sallitut enimmäispitoisuudet (TCA, Tolerable Concentration in Air) eivät ylity, kun sisäilmapitoisuuden muodostumista tarkastellaan laskennallisesti tai jos sisäilmamittauksilla voidaan osoittaa, että sallitut enimmäispitoisuudet eivät ylity. Näytteet esitetään otettavaksi neljä kertaa yhden vuoden aikana siten, että ne edustavat eri vuodenaikoja (kevät, kesä, syksy, talvi).

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle toimitettiin pyynnöstä 25.2.2025 huoltoasemakiinteistön sisäilmamittaukset 20.7.2024. Sisäilmamittausten mukaan huoltoaseman ravintolatilassa todettiin tolueenia 7 µg/m³ sekä TVOC-pitoisuus 65 µg/m³ ja korjaamotilassa tolueenia 72 µg/m³ ja TVOC-pitoisuus 1900 µg/m³.

Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukaan bentseenin TCA-arvo on 1,7 µg/m³ ja tolueenin 400 µg/m³. Työterveyslaitoksen (TTL 2024) sisäympäristön viitearvot toimistotilassa on TVOC 80 µg/m³ bentseeni 1 µg/m³ ja tolueeni 2 µg/m³.

Selvityspyyntö, kehotus ja kuuleminen

Ympäristöseuranta- ja valvontayksikkö pyysi 22.4.2025 Oy Teboil Ab:ltä selvitystä, miksi se ei ole ryhtynyt kehotuksessa 6.9.2023 esitettyihin toimenpiteisiin? Lisäksi ympäristöseuranta- ja valvontayksikkö kehotti Oy Teboil Ab:tä jatkamaan sisäilmamittauksia jakeluasemarakennuksen kiinteistössä esitetyn suunnitelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa sekä tarkentamaan pohjaveden lisätutkimuksin arviotaan haitta-aineiden kulkeutumisesta Itäväylän länsipuolelle kohti asuinkiinteistöjä ja varmistumaan siitä, että haitta-aineet eivät ole levinneet asuinrakennusten alle ja sisäilmaan. Toimenpiteet tuli aloittaa viipymättä ja raportoida tutkimusten edistymisestä viranomaiselle viimeistään 6.5.2025 mennessä.

Oy Teboil Ab:lle varattiin ympäristönsuojelulain (527/2014) 185 §:n ja hallintolain (434/2000) 34 §:n mukaisesti tilaisuus antaa vastine kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle mahdollisesti esitettävästä ympäristönsuojelulain 175 §:n mukaisista määräyksistä, joissa Oy Teboil Ab määrätään selvittämään tarkentavin pohjavesitutkimuksin polttonesteiden jakeluaseman pilaantuneen pohjaveden kulkeutumisen laajuus Itäväylän länsipuolelle asuinalueen suuntaan sekä määrätään tutkimaan kulkeutuminen huoltoasemanrakennuksen sisäilmaan. Tutkimusten tulee olla asianmukaiset ja niin kattavat, jotta niiden perusteella pystytään todentamaan, aiheutuuko Itäväylän länsipuolen asuinrakennusten ja huoltoasemarakennuksen sisäilmaan riskiä. Tutkimukset riskinarvioineen tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tuloksista riippumatta viipymättä niiden valmistuttua. Lisäksi kuultiin määräyksestä puhdistaa huoltoaseman toiminnasta aiheutunut pilaantunut maaperä ja pohjavesi ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksessä hyväksytyllä tavalla tekemällä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ja määräysten tehosteeksi asetettavasta 184 §:n mukaisesta uhkasakosta.

Oy Teboil Ab toimitti vastineensa 5.5.2025. Vastineen mukaan kehotuksessa 6.9.2023 esitettyjen toimenpiteiden määräaika oli 31.12.2023, johon pyydettiin lisäaikaa kesälle 2024 aikataulullisiin kiireisiin vedoten. Lisäaika myönnettiin 30.4.2024 saakka. Vastineen mukaan konsultilta saatiin tarjous 25.9.2023. Kehotukseen liittyen pidettiin aloituspalaveri 30.10.2023, jolloin myös saatu tarjous hyväksyttiin Teboilin puolelta. Teboil Helsinki Itäväylän konsultti toimitti 20.5.2024 päivätyn riskienhallintasuunnitelman, jota täydennettiin sähköpostivaihdon perusteella aina 13.6.2024 saakka. Konsultin laatiman raportin mukaan kohteessa ei ole arvioitu leviämisriskiä ja haitta-aineleviämän arvioidaan olevan kutistuva pitoisuusvaihtelusta huolimatta. 2024 tehdyn riskinarvion perusteella haitta-aineet eivät kulkeudu lähimpien asuinrakennusten sisäilmaan sellaisina pitoisuuksina, että niillä olisi terveysvaikutuksia eikä asuinrakennusten käyttäjille arvioida aiheutuvan haittaa. Konsultin 13.6.2024 Helsingin kaupungille toimittaman riskienhallintasuunnitelman yhteydessä konsultti on sähköpostitse todennut, että pohjaveden kulkeutumisriskin perusteella maaperän tai pohjaveden kunnostustarvetta ei ole. Tämän jälkeen ei ole saapunut aiheeseen liittyviä muita yhteydenottoja ennen 22.4.2025 kehotusta.

Tämän perusteella Oy Teboil Ab ei katsonut pima-ilmoituksen tekemistä tarpeelliseksi ja Oy Teboil Ab päätteli, että konsultin laatimat selvitykset olivat olleet viranomaiselle riittävät. Kehotuksen 22.4.2025 osalta on ryhdytty seuraaviin toimenpiteisiin: pyydetty 30.4.2025 tarjous yhteistyökumppanilta toteuttamaan sisäilmatutkimukset asemalla kehotuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Pyydetty 30.4.2025 yhteistyökumppania määrittämään pohjaveden lisätutkimuspiste/-pisteet. Suunnitelma tullaan hyväksyttämään erikseen viranomaisella. Lisätutkimuspisteistä otetaan vastaavat näytteet kuin olemassa olevista näytteenottopisteistä analyyseineen.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 ja 17 §:ssä säädetään maaperän ja pohjaveden pilaamiskielloista.

Ympäristönsuojelulain 135 §:n 1–3 momentin mukaan, jos on aihetta epäillä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, puhdistamisesta 133 §:n mukaan vastuussa olevan on selvitettävä alueen pilaantuneisuus ja puhdistamistarve. Selvitys on toimitettava valtion valvontaviranomaiselle. Jos puhdistamisesta vastuussa oleva ei huolehdi 1 momentin mukaisesta selvitysvelvollisuudestaan, valtion valvontaviranomainen voi määrätä puhdistamisesta vastuussa olevan täyttämään velvollisuutensa. Määräys annetaan noudattaen, mitä 18 luvussa säädetään. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamistarpeen arvioinnissa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta.

Ympäristönsuojelulain 133 §:n 1 momentin mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden (pilaantunut alue) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevan ilmoituksen liitteenä esitetään valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 25 §:n mukaan mm. riittäviin tutkimuksiin, riskinarvioon ja asiantuntijan esitykseen perustuva kunnostussuunnitelma, jonka ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy.

Ympäristönsuojelulain 175 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan tämän lain vastaista ympäristön pilaantumista.

Jakeluasemakiinteistön maaperään on päässyt haitta-aineita Oy Teboil Ab:n toiminnan seurauksena, ja haitta-aineet ovat levinneet pohjaveden mukana kiinteistön ulkopuolelle. Oy Teboil Ab on ympäristönsuojelulain 133.1 §:n mukaisesti pilaajana velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei niistä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Puhdistamisvelvollisuuden laajuuden arvioimiseksi toimija tulee kuitenkin velvoittaa vielä tarkentaviin selvityksiin määräyksen mukaisesti.

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen puhdistamisilmoituksen pohjana olevat tutkimukset tulee olla asianmukaiset ja niin kattavat, jotta niiden perusteella pystytään todentamaan, aiheutuuko Itäväylän länsipuolen asuinrakennusten ja huoltoasemarakennuksen sisäilmaan riskiä. Näin ollen pohjavesitutkimukset tulee ulottaa Itäväylän länsipuolisten asuinrakennusten alueelle siten, että voidaan arvioida, onko asuinrakennusten alle kulkeutunut haitta-aineita. Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan aiemmin tehdyn pohjaveden seurannan perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä, että pitoisuudet olisivat laskeneet pysyvästi Itäväylän tutkimuspisteessä, tai että haitta-aineita ei olisi kulkeutunut myös tutkimuspisteestä edelleen länteen kohti asuinaluetta, sillä mittauksia ei ole tehty kauempana, kuten asuinalueella. Sekä aiemman ympäristönsuojeluviranomaiselle esitetyn riskinarvion, että tarkennetun arvion mukaan haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana asuinkiinteistöjen suuntaan voi tapahtua jatkossakin.

Esitetyn arvion mukaan haitta-aineita esiintyy myös huoltoasemakiinteistön huokosilmassa siten, että niistä voi aiheutua kulkeutumista huoltoasemarakennuksen sisäilmaan. Valvontaviranomaiselle esitetyn riskinarvion mukaisesti haitta-aineiden kulkeutuminen huoltoasemarakennuksen sisäilmaan on mahdollista pitoisuuksina, joista voi aiheutua terveyshaittaa rakennuksessa työskenteleville henkilöille.

Huoltoasemakiinteistön osalta asiantuntijan suositusten mukaan tutkimukset tulisi tehdä neljä kertaa vuoden aikana. Sisäilmamittaukset on tehty kuitenkin vain kerran vuonna 2024. Sisäilmamittauksia tulee tehdä useita, jotta voidaan todeta, kulkeutuuko haitta-aineita sisäilmaan haitallisissa pitoisuuksissa.

Perustelut uhkasakon asettamiselle

Ympäristönsuojelulain 184 §:n mukaan viranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Uhkasakkoa koskevaan asiaan sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Uhkasakkolain 6 §:n 1 momentin mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Pykälän 3 momentin mukaan asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasakkolain 7 §:n 1 momentin mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta.

Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasakon suuruutta on harkittu suhteessa päävelvoitteen laatuun ja laajuuteen. Uhkasakon asettamisen tarkoitus on myös varmistaa se, että yrityksellä on riittävä kannustin velvoitteen tekemiseen. Valvontaviranomaisella on ollut uhkasakon määrää arvioitaessa käytettävissään Oy Teboil Ab:n julkisesti saatavilla olevat taloustiedot. Toimija ei ole antanut vastinetta uhkasakon määrään. Määräaikaa voidaan pitää kohtuullisena vaadittujen toimenpiteiden toteuttamiselle.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että uhkasakon asettaminen määräysten tehosteeksi on tarpeen, jotta kehotuksen 22.4.2025 mukaiset toimenpiteet tulevat tehdyksi. Oy Teboil Ab on vastineessaan esittänyt tekevänsä sisäilmatutkimukset asemalla kehotuksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa sekä esittänyt määrittämänsä pohjaveden lisätutkimuspiste/-pisteet. Määräyksen asettamista uhkasakon uhalla ei kuitenkaan voida pitää ilmeisen tarpeettomana, koska Oy Teboil Ab ei ole noudattanut aiempaa 6.9.2023 kehotusta.

Uhkasakon asettaminen tarkoittaa sitä, että jos valvontaviranomainen toteaa, ettei päävelvoitteita ole noudatettu määräaikaan mennessä eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä, se voi tuomita uhkasakon maksettavaksi.

Päätöksen tiedoksiantotapa

Päätös annetaan toiminnanharjoittajalle tiedoksi saantitodistuksella.

Ilmoitusvelvollisuus omaisuuden tai käyttöoikeuden luovutustilanteessa

Velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. Ilmoitus luovutuksensaajalle on tehtävä luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muuten todisteellisesti. (Uhkasakkolaki 18 §).

Ilmoitus kiinnityksistä pidettävään rekisteriin

Valvontaviranomainen ilmoittaa tästä päätöksestä uhkasakkolain 19 §:n edellyttämällä tavalla maanmittauslaitokselle, jotta maarekisterikiinteistöä (kiinteistötunnus 91-419-1-637) koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetettavasta uhasta tehtäisiin merkintä kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Täytäntöönpano

Ympäristönsuojelulain 200 §:n mukaan päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 10.2 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Toimivalta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamispäätöksissä on siirretty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle päätöksellä 25.4.2019.

Sovellettavat oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 133, 135, 136, 175, 184, 185, 190 ja 200 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25 §
Hallintolaki (434/2003) 34 ja 36 §
Uhkasakkolaki (1113/1990) 6, 7, 8, 18, 19, 22, 23 ja 24 §

Muutoksenhaku

Hallintovalitus, YSL 175, 180, 181, 183, 184 §n määräyksiä koskeva päätös

Liitteet

Liitteet lähetetään pyynnöstä.

Päätös tullut nähtäväksi 27.05.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.