Poikkeaminen, Mellunkylä, Saariseläntie 7, Helsingin Kaupungin Asunnot Oy

HEL 2023-005665
Maankäyttö, rakentaminen ja asuminen
Asialla on uudempia käsittelyjä
Päättäjän muut päätökset
§ 84

Mellunkylä, Saariseläntie 7, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47208 tonttia 5 (josta muodostuu tontti 47208/12) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12632 seuraavasti:

  • Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus (2 000 k-m²) saadaan ylittää 400 k-m²:lla (20 %), jolloin rakennusoikeus on yhteensä 2 400 k-m².
  • Rakennusala saadaan ylittää pohjoisreunan mukaisesti 2,5 metrillä ja itäreunan mukaisesti 0,8 metrillä.
  • Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema (+57,0) saadaan ylittää 4,0 metrillä.
  • Määräyksestä ”asuntojen yhteyteen tulee rakentaa parveke, terassi tai maantasopiha” saadaan poiketa siten, että rakennuksen yksiöissä ja länsipuolen kaksioissa parvekkeet korvataan ranskalaisilla parvekkeilla.
  • Autopaikkamääräyksen edellyttämistä paikoista (1 ap / 120 k-m²) saadaan poiketa siten, että tontille toteutetaan kaksi autopaikkaa vaatimusta vähemmän (yhteensä 13 ap).

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Helsingin kaupungin asunnot Oy

Rakennuspaikka

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47208 tontti 5, josta muodostuu tontti 47208/12 (tontin lohkominen vireillä)

Hakemus

Hakija hakee lupaa 8-kerroksisen asuinrakennuksen (2 398 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12632 siten, että

  • Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus (2 000 k-m²) ylitetään 400 k-m²:lla (20 %), jolloin rakennusoikeus on yhteensä 2 400 k-m². Rakennusoikeuden ylitystä perustellaan yhden asuinkerroksen lisäämisellä rakennukseen, joka mahdollistaa hankkeen rakentumisen. Rakennus on kuitenkin edelleen asemakaavan kerrosluvun mukainen.
  • Rakennusala ylitetään pohjoisreunan mukaisesti 2,5 metrillä ja itäreunan mukaisesti 0,8 metrillä. Hakija perustelee rakennusalasta poikkeamista sillä, että rakennuksen sijoittelussa on huomioitu yli 8 metrin etäisyys ja näkymät olemassa olevasta luoteispuolisesta asuintaloista sekä rakennuksen sijoittaminen keskeisesti LPA-tontin pysäköintitasoon nähden. Tämän lisäksi rakennusrungon paksuutta kasvatetaan 200 mm. Runkosyvyyden kasvattaminen parantaa rakennuksen jäykistystä sekä lisää etenkin pienempien asuntojen väljyyttä ja kalustettavuutta.
  • Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin sallittu korkeusasema (+57,0) ylitetään 4,0 metrillä. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että rakennus on asemakaavan kerrosluvun mukainen sekä sillä, että luonteva liittyminen viereisen tontin pysäköintilaitoksen pysäköintitasoihin 1. ja 2. kerroksessa johtaa tavanomaisesta korkeampaan kerroskorkeuteen alimmissa kerroksissa. Hakijan mukaan rakennuksen mittasuhteiden sopusuhteisuus paranee rakennuksen korkeuden kasvaessa ja rakennus jää kaukomaisemassa pääosin metsänrajan alapuolelle.
  • Määräyksestä ”asuntojen yhteyteen tulee rakentaa parveke, terassi tai maantasopiha” poiketaan siten, että rakennuksen yksiöissä ja länsipuolen kaksioissa parvekkeet korvataan ranskalaisilla parvekkeilla. Hakija perustelee poikkeamista parvekkeiden osalta sillä, että kortteliin toteutetaan laadukkaat yhteispihat ja parannetaan olemassa olevia piha-alueita. Tämän lisäksi nostetaan esiin, kuinka länsijulkisivulle sijoittuvat asunnot ovat pieniä ja siten parvekkeet sijoittuisivat lähelle toisiaan. Tarvittavine palopielineen parvekkeet varjostaisivat asuntoja ja estäisivät näkymiä asunnoista kohti yhteispiha-aluetta. Tontin kapeuden takia parvekkeet olisivat hakijan mukaan mahdollista toteuttaa ainoastaan LPA-tontin puolelle ulottuvina ulokeparvekkeina. Ilman ulokeparvekkeita länsijulkisivulla saadaan aikaan rauhallisempi sisääntulojulkisivu.
  • Autopaikkamääräyksen edellyttämistä paikoista (1 ap / 120 k-m²) poiketaan siten, että tontille toteutetaan kaksi autopaikkaa vaadittua vähemmän (yhteensä 13 ap). Hakija perustelee poikkeamista sillä, että kahden autopaikan rakentamatta jättämisellä saadaan säästettyä kalliota ahtaalla tontilla. Tämän lisäksi esiin nostetaan alueen hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja lyhyet etäisyydet joukkoliikenteen pysäkeille.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.4.2020 hyväksytty asemakaava nro 12632. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Asemakaavan mukaiselle tontille 47208/12 on osoitettu rakennusala, jonka rakennusoikeus on 2 000 k-m² ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on VIII. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on +57 m. Asemakaavassa on osoitettu määräys, jonka mukaan asuntojen yhteyteen tulee rakentaa parveke, terassi tai maantasopiha.

Ajoyhteys korttelin 47208 tontille 12 tulee toteuttaa korttelin 47208 LPA-korttelialueen kautta. Autopaikkojen (ap) vähimmäismäärät tontilla ovat vähintään 1ap / 120 k-m² tai senioriasunnoille 1 ap / 160 k-m². Kaupungin vuokrataloyhtiöissä autopaikkojen määrää voidaan vähentää 20 % edellisistä. Tontille sijoitettavien autopaikkojen määrää voidaan vähentää 10 % mikäli autopaikkoja osoitetaan keskitetysti vähintään 50 ap ja autopaikat ovat nimeämättömiä. Jos tontti liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautojärjestelmään, voidaan autopaikkojen kokonaismäärästä vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 %.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A2, jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 1,0–2,0. Perustellusti korttelikohtainen tehokkuus voi olla tätä suurempikin. Alueen keskeisten katujen varsilla tulee mahdollistaa liike- ja muuta toimitilaa. Alueen pinta-alasta keskimäärin 60 % tai enemmän on korttelimaata.

Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakentamaton.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (07.06.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot sosiaali- terveys ja pelastustoimialalta, jolla ei ollut lausuttavaa poikkeamishakemuksesta.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, sillä hanke sopii kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti alueelle sekä asemakaavan tavoitteisiin.

Tontin rakennusoikeus ja rakennusalat saadaan ylittää 14.4.2023 päivätyn viitesuunnitelman mukaisesti, koska poikkeamisten vaikutukset ovat vähäisiä sekä suunnitteluratkaisu on asemakaavan hengen mukainen ja kaupunkikuvallisesti toimiva. Esitetyt rakennusalan ylitykset ovat luonteeltaan vähäisiä ja rakennuksen sijoituksessa on huomioitu etäisyys ja näkymät viereisestä rakennuksesta.

Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmän korkeusaseman ylittäminen sallitaan, jotta rakennus saadaan sovitettua tontin maaston muotoihin ja liitettyä luontevasti viereisen tontin pysäköintilaitokseen korkeampien kerroskorkeuksien avulla. Suunnitteluratkaisu on asemakaavassa osoitetun kerrosluvun mukainen ja poikkeamisella ei ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia, sillä kaukomaisemassa rakennus jää pääosin metsärajan alapuolelle.

Poikkeaminen määräyksestä "asuntojen yhteyteen tulee rakentaa parveke, terassi tai maantasopiha” siten, että rakennukseen rakennettavissa yksiöissä ja länsipuolen kaksioissa parveke korvataan ranskalaisella parvekkeella, sallitaan korttelialueen yhteispihojen kehittämisen, tontin kapeuden ja parvekkeiden varjostusvaikutusten vuoksi.

Poikkeaminen vähäisesti kaavan mukaisesta autopaikkamäärästä sallitaan, jotta kalliota saadaan säilytettyä ahtaalla tontilla. Alueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja lyhyet etäisyydet joukkoliikenteen pysäkeille.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2023, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Lisätietojen antaja

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi

Johanna Marttila, arkkitehti, puhelin: 09 310 20337

johanna.marttila@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja
Lataa tulostusversio (pdf)

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Ympäristökartta
3. Asemakaavaote

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.