Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 4.4.2023, Eino Leinon katu 7

HEL 2023-005830
Asialla on uudempia käsittelyjä
12. / 537 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.9.2023 § 317 (kompastuminen)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.9.2023 (317 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikkö on 25.9.2023 (317 §) päätöksellään hylännyt 4.4.2023 Eino Leinon katu 7:n kohdalla jalkakäytävällä tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa vaatimuksensa vahingonkorvauksesta liittyen 4.4.2023 klo 9.45 Eino Leinon katu 7:n kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen. Hakijan korvausvaatimus on määrältään 761,10 euroa ja osittain yksilöimättömän. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun muassa, että kaupungin päätös on ristiriitainen, sillä siinä esitetään, että katu on ollut turvallinen, mutta jälkikäteen on kuitenkin ryhdytty korjaamaan ja poistettu tuhkakupin kanta. Tuhkakupin kanta on lisäksi ollut noin 10 mm korkuinen, eikä noin 2 mm katutasoa ylempänä, kuten päätöksessä todetaan. Kanta on kuitenkin ollut sen verran pieni sekä katupinnan kanssa lähes saman värinen, että sitä on ollut vaikea havaita. Kaupunki ei voi vaatia, että koko ajan kävellessä on katsottava katua.

Perustelut

Lautakunta viittasi tiimipäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyi tiimipäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä vahinkotapahtuma yksinään synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.

Laissa tai asetuksissa ei ole olemassa määräyksiä katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä. Kadunpitäjän kaupunki määrittelee katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupungin normien, joiden mukaan katujen kunnossapitoa hoidetaan, päällysteisiin liittyvä vaaraa aiheuttavaksi puutteeksi, jonka korjaamiseksi on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin, katsotaan yli 2 cm suuri pinnan epätasaisuus kuten kohouma tai painauma.

Kunnossapidosta saadun selvityksen mukaan kunnossapitourakoitsija on tehnyt vahinkoa edeltävän kuukauden aikana vahinkopaikalla seitsemän tarkkailukäyntiä, joista edeltävä käynti ennen vahinkoa on ollut vahinkoa edeltävänä päivänä. Tarkkailujen yhteydessä ei ole havaittu kunnossapitotarvetta.

Kunnossapidon selvityksen mukaan metallitangon kannan korkein kohta on ollut noin 2 mm kadun kiveystä ylempänä, kun taas hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan kanta on ollut 10 mm ylempänä. Kannan korkeudesta vahinkoaikaan ei ole enää saatavissa selvitystä, sillä kanta on tasattiin kunnossapidon saatua tiedon hakijan vahinkotapahtumasta eikä kannasta ole olemassa valokuvaa, josta kannan korkeus voitaisiin luotettavasti päätellä. Joka tapauksessa myös 10 mm korkea epätasaisuus olisi ollut kaupungin salliman poikkeaman rajojen (yli 20 mm) sisällä. Kunnossapidon havaintojen mukaan epätasaisuus ei kuitenkaan ole ollut näinkään suuri.

Kaupunki ei ole asentanut eikä poistanut vahinkopaikalla ollutta tuhkakuppia eikä myöskään katkaissut sen metallitankoa. Alueelta saatavan kuva-aineiston perusteella tuhkakuppi on poistettu vuosien 2011 ja 2014 välillä. Kaupungille ei ole tullut muita vahingonkorvausvaatimuksia eikä palautteita vahingon aiheuttaneesta rakenteesta ennen hakijalle tapahtunutta vahinkoa. Kunnossapito on tarkkaillut vahinkopaikkaa säännöllisesti eikä siellä ole havaittu kunnossapitotarpeita. Vaikka vahinkopaikalla ollut metallitangon kanta on edellä todetusti ollut kaupungin salliminen poikkeaman rajoissa, on kunnossapito päätynyt tasaamaan sen täysin maan tasoon ja takomaan särmät pois hakijalle sattuneen vahingon takia.

Ottaen huomioon, että metallitangon kanta on saadun selvityksen ja myös hakijan toimittamien kuvien sekä hakijan vaatimuksen perusteella ollut pieni, on se ollut väistettävissä eikä ei se siten itsessään ole aiheuttanut välitöntä vaaraa jalankululle. Vahingon tapahtuma-aikaan jalkakäytävällä ei ole ollut myöskään lunta, joten on kanta ollut havaittavissa. Tieliikennelaki velvoittaa myös jalankulkijaa vaaran ja vahingon välttämiseksi noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varoivaisuutta, mikä edellyttää ympäristön havainnointia. Kaupunki katsoo, että jalkakäytävä on näin ollen ollut myös vahingon tapahtuma-aikaan kunnossapitolain vaatimassa, jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei vahinkopaikan kunnossapitoa ole laiminlyöty eikä kaupungin korvausvastuulle siten ole perustetta.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että tiimipäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätietojen antaja

Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794

inkeri.lehmusoksa@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k, Tietosuojalaki § 29 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.