Kaupungin puhelinliittymissä ja puhelinvaihteessa on laaja häiriö ja puhelut eivät yhdisty tai katkeavat yllättäen. Vikaa selvitetään parhaillaan. Pahoittelemme häiriötä.

Vahingonkorvausvaatimus, henkilövahinko, 30.12.2022, Perustie 14

HEL 2023-005948
Asialla on uudempia käsittelyjä
17. / 595 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 9.10.2023 § 35 (liukastuminen)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 9.10.2023 (35 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikkö on 9.10.2023 (35 §) päätöksellään hylännyt 30.12.2022 jalkakäytävällä osoitteessa Perustie 14 tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 9 000 euron vahingonkorvausvaatimuksensa 30.12.2022 klo 16 osoitteessa Perustie 14 tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että kaupungilla on lähes ankara vastuu liukkaudentorjunnasta katualueilla ja ettei vahinkopaikan kunnossapitoa ole mitenkään hoidettu asianmukaisesti. Olosuhteet ovat olleet huonot alueella jo ennen vahinkopäivää, eikä kaupunki ole reagoinut mitenkään. Tehdyt kunnossapitotoimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Kaupungilla on vastuu myös jalkakäytävällä olevista lumiharjanteista, eikä se, että jalkakäytävä on kapea, oikeuta lievempään hoitovelvollisuuteen.

Perustelut

Lautakunta viittasi lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyi lakipalvelut-yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä ajoittainen liukkaus talvella yksinään synnytä kaupungille vahingonkorvausvastuuta silloinkaan, kun siitä on aiheutunut jalankulkijan liukastuminen. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaan suhteessa ennen vahinkoa tehtyihin kunnossapitotoimenpiteisiin. Katujen kunnossapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu ei ole ankaraa vastuuta, vaan vastuu on tuottamusperusteista, vaikkakin kaupungilla on tavallisesta vahingonkorvauslain vahingonkorvausvastuusta poiketen käännetty näyttötaakka tehdyistä kunnossapitotoimista.

Kunnossapitolaissa ei säännellä yksityiskohtaisesti, millaisilla keinoin ja millaisin toimenpideajoin laissa mainitut kunnossapitotoimenpiteet tulee tehdä, jotta katu pysyy laissa määritetyn tavoitteen mukaisessa eli liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kadunpitäjänä kaupunki määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksessä olevat tiedot tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä perustuvat kunnossapidosta saatuun selvitykseen. Vahinkopaikka on alimpaan C-hoitoluokkaan kuuluvalla jalkakäytävällä kohdassa, jossa jalkakäytävä on kapea rajautuen tontin puolella kohdalla olevan rakennuksen rappusiin ja istutusruukkuihin. Jalkakäytävä aurataan ajoradan varteen pysäköityjä ajoneuvoja kohden, sillä muutoin seuraavilla kerroilla jalkakäytävää ei olisi mahdollista aurata naarmuttamatta ajoneuvoja. Tämän vuoksi jalkakäytävän ajoradan puoleiseen reunaan syntyy aurausvalli, jonka poistaminen edellyttää pysäköityjen ajoneuvojen siirtämistä.

Ennen vahinkopäivää aurausvalli on edellisen kerran poistettu 23.12.2022. Tämän jälkeen ennen vahinkopäivää aurausvalli ei ole muodostunut niin suureksi, että sen poistamiselle olisi todettu tarvetta. Aurausvallien poistamiselle ei ole myöskään määritelty erikseen toimenpideaikaa eikä aurausvalleja myöskään hiekoiteta. Vahinkopaikka on aurattu edellisen kerran ennen vahinkoa 27.12.2023 kello 19.34 käyttäen karhentavaa terää, joka sekä karhentaa kulkuväylän pinnan että nostaa aiempaa hiekoitushiekkaa takaisin pintaan.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa tiistaina tehdyn edellisen aurauksen jälkeen ennen perjantain vahinkohetkeä sade on tullut pääsääntöisesti vetenä ja lumen syvyys on madaltunut 9 cm:stä 5 cm:iin. Lämpötila on ollut muutoin plussan puolella keskiviikkoa ja torstain vastaista yötä lukuun ottamatta, jolloin lämpötila on ollut hieman pakkasen puolella vaihdellen -5 °C ja -0,1 °C välillä. Säätilassa ei näin ollen ole tapahtunut edellisten talvikunnossapitotoimenpiteiden jälkeen mitään sellaista muutosta, joka olisi aiheuttanut tarvetta ylimääräisille talvikunnossapitotoimille.

Vahinkopaikan jalkakäytävällä ei ole myöskään kyse kunnossapitolaissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa kaupunki olisi päättänyt, että katu tai sen osa pidettäisiin talvella kunnossa vain osittain. Kyseiselle jalkakäytävälle aurataan väylä jalankulkua varten siltä leveydeltä, kun se tosiasiassa on mahdollista. Muun lumitilan puutteen vuoksi auratessa jalkakäytävän reunaan muodostuu edellä kerrotuista syistä aurausvalli ja kyseisen jalkakäytävän jalankulkuun käytettävä osuus kapenee verrattuna sulan maan ajan tilanteeseen.

Hakija on vaatimuksensa mukaan liukastunut väistäessään vastaantulijaa astuen aurausvallin päälle. Hakija ei näin ollen ole liukastunut sillä osalla jalkakäytävää, jota on kunnossapidetty jalankulun tarpeita varten. Myös jalankulkijan kuten muidenkin tienkäyttäjien on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.

Kaupunki katsoo, että vahinkoaikaan vallinneet olosuhteet huomioon ottaen kunnossapidon toimenpiteet oli suoritettu kaupungin vaatimusten mukaisesti ja jalkakäytävä vahinkopaikalla on ollut kunnossapitolaissa tarkoitetulla tavalla jalankulun tarpeet tyydyttävässä kunnossa. Edellä esitetyillä ja muutoin lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle liukastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätietojen antaja

Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794

inkeri.lehmusoksa@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k
2. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.