Asemakaavan muutos nro 12964, palvelukorttelit, Yliskylä, Laajasalo
Laajasalon Yliskylän palvelukortteleiden asemakaavan muutos (nro 12964) (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätösehdotus
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49023 tontin 6, korttelin 49026 tontin 1, korttelin 49027 tontin 3 sekä puisto- ja pysäköintialueiden asemakaavan muutoksen 11.11.2025 päivätyn piirustuksen numero 12964 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Laajasalon palveluiden kehittäminen, asumismuotojen monipuolistaminen erityisasumisella ja kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen.
Kaavamuutos (kaavaratkaisu) koskee Laajasalon keskustassa, Yliskylässä olevia palvelurakennusten tontteja. Kaava-alueeseen kuuluu Laajasalon peruskoulun ala- ja yläasteiden toimipisteiden korttelit, puretun kirjaston tontti, Kiiltomadonpolun ja Koulutanhua 1:n korttelin väliin sijoittuva osa puistoalueesta sekä Yliskylänpuisto.
Uutta asuinkerrosalaa saadaan kerrostaloihin 18 000 k-m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 80 k-m² ja uutta julkisen tilan kerrosalaa 7 900 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 210 uutta asukasta. Työpaikkamäärän lisäys on noin 250 uutta työpaikkaa.
Kaavaratkaisussa on pyritty luomaan riittävät ja joustavat mahdollisuudet väestömäärältään kasvavan Laajasalon varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakentamiseen. Kaupunkirakenteellisesti palvelut sijoittuvat keskeisesti ja helposti joukkoliikenteellä saavutettavasti jo olemassa olevien kaupallisten ja julkisten palvelujen läheisyyteen. Uudet palvelurakennukset tulevat sijaitsemaan kappalemaisina rakennuksina puistomaisessa ympäristössä, säilyttäen alueelle tunnusomaisen avoimen korttelirakenteen. Kaavaratkaisun kerrosluvut on sopeutettu lähiympäristön muihin rakennuksiin. Kaavaratkaisu ei sido tarkkaan rakennusten muotoa, mutta ohjaa mm. julkisivumateriaalimääräyksillä kestävään ja laadukkaaseen julkiseen rakentamiseen.
Asemakaava-alueen välittömään ympäristöön on tavoitteena luoda nykyistä toimivammat ja turvallisemmat liikennejärjestelyt. Järjestelyillä ei poissuljeta suunniteltuun, mutta toistaiseksi toteutumattomaan raitiovaunuvarikkoon liittyvien liikennejärjestelyjen toteuttamista. Yleiskaavamerkintä C1 korostaa liikenteen osalta muun muassa kävelypainotteisuutta sekä pyöräilyn, julkisen liikenteen, pysäköinnin ja huoltoliikenteen toimivuutta. Koulu, seniorikeskus ja päiväkodit korostavat liikenneratkaisuissa alueen esteettömyyttä, turvallisuutta, terveellisyyttä ja toimivaa saattoliikennettä. Katutilaa jäsentävät liikenneratkaisut ja niiden yhteydessä toteutettavat uudet istutuskaistat ja -alueet parantavat katutilojen viihtyisyyttä.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piirustus numero 7861).
Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että mahdollistetaan joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkikehityksen toteuttaminen raitiotien varrelle kehittämällä ja täydentämällä alueen lähipalveluita sekä lisäämällä asumisvaihtoehtojen monipuolisuutta alueella. Kaavaratkaisu lisäksi toteuttaa täydennysrakentamista siten, että alueelle tunnusomainen kaupunkirakenteellinen väljyys ja vehreys säilyvät, sekä mahdollistaa kunnianhimoista arkkitehtuuria ja ympäristörakentamista toteuttavat hankkeet, jotka osaltaan lisäävät alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Kaavamuutosalue sijaitsee Yliskylän keskustan alueella, jossa sijaitsee huomattava osa Laajasalon nykyisistä palveluista. Laajasalontien varrelle sekä Yliskylänlahdelle jo aiemmin kaavoitettu täydennysrakentaminen tuo alueelle merkittävästi uusia asukkaita, ja alueen palveluverkkoa on tarvetta kehittää vastaamaan Laajasalon asukasmäärän kasvua.
Arkkitehti Olli Kivisen suunnittelemassa, Yliskylän alkuperäisessä asemakaavassa (1960–66), kouluille varattiin kaksi tonttia, joista ensimmäisenä valmistui arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Yliskylän kansakoulu (nykyisin Laajasalon ala-aste) vuonna 1969. Kaksi vuotta myöhemmin toteutui arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema Yliskylän Yhteislyseo (nykyisin Laajasalon yläaste).
Koulutanhua 2b:a -osoitteessa sijaitseva tontti on ollut tyhjillään vuodesta 2020 siinä sijainneen kirjastorakennusten purkamisesta lähtien. Tontti on nykyisin vuokrattu pysäköintialueeksi.
Yliskylänpuisto on yksi Helsingin kartanopuistoista. Osassa Yliskylänpuistoa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös Degerö Uppbys, joka on Degeröbyhyn kuulunut historiallisen ajan kylänpaikka. Yliskylänpuistossa sijaitseva, vuonna 1804 rakennettu Ylistalo on Helsingin neljänneksi vanhin jäljellä oleva puutalo, ja toimi aikoinaan jo 1500-luvulla perustetun Uppbyn tilan toisena päärakennuksena. Nykyään talo on Helsingin kaupungin omistuksessa, ja Laajasalo–Degerö -seuran hallinnassa. Ylistalo on nykyisin juhla- ja kokouskäytössä ja siellä toimii myös kahvila.
Reposalmentien alue on vanhaa kulttuurimaisemaa Degerön ja Yliskylän kartanoiden välimaastossa. Asemakaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsevat viheralueet ovat osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä osana aluetta nimeltä ”Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus – Degerön kartano”. Holmanmoisionpolku ja siellä sijaitseva puukujanne kuuluu Helsingin kaupunkiympäristön toimialan inventoimiin yleisten alueiden arvoympäristöihin.
Helsingin kaupunki omistaa asemakaavamuutoksen korttelialueet.
Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.
Alueella on voimassa asemakaavat 12548 (vuodelta 2022), 12546 (vuodelta 2022), 11743 (vuodelta 2015), 11694 (vuodelta 2008), 11065 (vuodelta 2002) ja 10074 (vuodelta 1993).
Kaavoissa korttelialueet on osoitettu opetustoiminnan, yleisten rakennusten, yleisen pysäköintialueen tai lähipalvelurakennusten alueiksi. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu puisto- ja katualueita. Asemakaavalla on sr-2 merkinnällä suojeltu Yliskylänpuistossa oleva Ylistalo.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti (06/2025, alv 0):
Investointikustannukset:
- Johtosiirrot 300 000 euroa
- Kadut ja liikennealueet 1 800 000 euroa
- Puistot ja viheralueet 200 000 euroa
- Investointikustannukset yhteensä 2 300 000 euroa
Kadut ja liikennealueet pitää sisällään liikennesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen kustannukset.
Johtosiirrot koostuu vesihuoltoverkostoon kohdistuvista muutostarpeiden kustannuksista.
Puistojen ja viheralueiden kustannukset koostuu puistoalueilla sijaitsevien reittien rakentamistoimenpiteistä.
Kaava mahdollistaa uusien julkisten palvelurakennusten toteuttamisen. Näiden arvioidut kustannukset ovat:
- Uusi seniorikeskus, arvioitu rakentamiskustannus n. 50 milj. euroa
- Laajasalon peruskoulun perusparannus ja laajennus, 43 milj. euroa varattuna investointiohjelmassa. Laajuus on tästä kasvanut, joten oletettavaa on, että kustannuskin nousee jonkin verran investointiohjelmassa esitetystä.
- Kahden päiväkodin alustavat kustannusarviot ovat n. 9 milj. euroa ja n. 7,5 milj. euroa.
Julkiset palvelurakennukset palvelevat huomattavasti tätä kaava-aluetta laajempaa aluetta, eikä niitä ole esitetty kaavan investointikustannuksiksi.
Tulovaikutukset:
Asemakaava mahdollistaa alueelle uutta erityisasumista. Uuden rakentamisen arvo täsmentyy myöhemmin.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö
Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kaupunginmuseon sekä liikuntapalvelukokonaisuuden kanssa.
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat Kaupunginmuseon osalta rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimiseen sekä suojeltujen rakennusten ja puistoalueiden arvosta huolehtimiseen. Sosiaali- ja terveystoimiala oli huolissaan seniorikeskuksen rakennuspaikan laajuuden riittävyydestä sekä seniorikeskuksen omien tila- ja pysäköintitarpeiden että alueellisen pysäköinnin tarpeisiin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä pyysi varmistamaan vesihuollon kapasiteetin ja johtoreittien tilavarausten riittävyyden. Telia Finland Oy pyysi huomioimaan kaapeleiden tila- tai siirtotarpeet maanrakennustöiden yhteydessä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on osallistunut kaavoituksen suunnitteluun, ei lausuttavaa.
Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Mielipiteet
OAS-aineistosta saapui 12 kirjallista mielipidettä.
Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat alueen liikennejärjestelyiden toiminnan varmistamiseen, alueen luontoarvojen säilymiseen ja rakennusten lintuturvallisuuteen, erityisasumisen sijoittumiseen alueelle ja koulun läheisyyteen, Laajasalon koulutoimintojen keskittämiseen yhteen toimipisteeseen, Ylistalon toimintaedellytysten parantamiseen, Kiiltomadonpolun viereisen päiväkodin vaikutuksiin lähiympäristössä, seniorikeskuksen mittakaavaan ja laajuuteen sekä Holmanmoisionpolun tontin varaamiseen Laajasalon uimahallille.
Mielipiteissä esitetyt asiat on huomioitu kaavoitustyössä siten, että liikenneratkaisut suunnitellaan toimintojen tarpeet ja erityispiirteet huomioiden, luontoarvojen säilyminen pyritään varmistamaan huomioimalla rakennusalueiden ja ajoliittymien sijoituksissa alueen nykyinen puusto sekä ohjaamalla rakennusten lintuturvallisuutta kaavamääräyksin, erityisasumisen tyypin valintaa ohjataan kaavamääräyksillä huomioiden peruskoulun ja varhaiskasvatuksen toimipisteiden läheisyys, varmistamalla hyvä oppimisympäristö peruskoulun yksikkökoon kasvaessa yhteistyössä Laajasalon peruskoulun perusparannuksen ja laajennuksen hankeryhmän kanssa, arvioimalla alueen kaavahankkeiden vaikutuksia kaupunkikuvassa sekä tarkastelemalla liikunnan- ja vapaa-ajan toimintojen sijoittumista Laajasalon urheilupuiston ympäristössä. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (AKL/MRL 65 §) 28.7.2025–26.8.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla.
Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui kaksi kappaletta.
Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat ajoyhteyden järjestämiseen Holmanmoisionpolkua pitkin Mankelipolun varrella oleviin kiinteistöihin.
Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), kaupunginmuseolta, Helen Sähköverkko Oy:ltä sekä Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Museovirasto, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimiseen, yhdyskuntatekniikan ja jätehuollon järjestämiseen sekä ilmastovaikutusten arvioinnin tulosten esittämiseen kaavaselostuksessa.
Huomautukset on otettu huomioon mm. siten, että kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimista koskevat kaavaratkaisut ja toimenpiteet on neuvoteltu ja laadittu yhteistyössä kaupunginmuseon sekä hankkeiden kanssa. Vesihuolto- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys varmistetaan toteutussuunnittelun yhteydessä, lisäksi kaavaan on täydennetty johtovarausalue. Jätehuollon ratkaisut suunnitellaan jätehuoltomääräysten mukaisesti toteutussuunnitteluvaiheessa. Alueellisen jakelumuuntamon sijainti tarkastellaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi tehtyjä ilmastovaikutusten arvioinnin tuloksia on täydennetty kaavaselostukseen.
Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla tai keskustelutilaisuudessa.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupunginhallitus 09.02.2026 § 99
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49023 tontin 6, korttelin 49026 tontin 1, korttelin 49027 tontin 3 sekä puisto- ja pysäköintialueiden asemakaavan muutoksen 11.11.2025 päivätyn piirustuksen numero 12964 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 18.11.2025 § 594
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 11.11.2025 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12964 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49023 tonttia 6, korttelin 49026 tonttia 1, korttelin 49027 tonttia 3 sekä puisto- ja pysäköintialueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin huomautuksiin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Pekka Tainio ja
liikenneinsinööri Otto Tarnanen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
11.11.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Pekka Tainio, arkkitehti, asemakaavoitus
puhelin: 09 310 70632, pekka.tainio@hel.fi
Otto Tarnanen, liikenneinsinööri
puhelin: 09 310 25765, otto.tarnanen@hel.fi
Sofia Kangas, maisema-arkkitehti
puhelin: 09 310 42159, sofia.kangas@hel.fi
Kaarina Laakso, tiimipäällikkö, teknistaloudelliset asiat
puhelin: 09 310 37250, kaarina.laakso@hel.fi
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu
puhelin: 09 310 37217, sakari.mentu@hel.fi
Petra Turtiainen, erityissuunnittelija, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
puhelin: 09 310 41466, petra.turtiainen@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 26.8.2025
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Yliskylän palvelukorttelien asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Yliskylän keskustan alueella sijaitsevien Laajasalon peruskoulun toimipisteiden kortteleita, aiemmin puretun kirjaston tonttia, Kiiltomadonpolun varrella olevaa puistoaluetta sekä Yliskylänpuistoa.
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta museo totesi OAS-lausunnossaan; ”Olli Kivisen Yliskylän asemakaava asettuu suomalaisen kaavoitushistorian murroskohtaan, jolloin luonnonläheisyyteen nojannut ns. metsälähiöihanne murtui, ja aluesuunnittelun esikuvaksi nousi matala ja tiivisti rakennettu ruutuverkkomainen vanhasta suomalaisesta puukaupungista referenssinsä ottanut kaavoitusparadigma. Yliskylän kaavassa kouluille varattiin kaksi tonttia. Joista ensimmäisenä valmistui arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Yliskylän kansakoulu (nykyisin Laajasalon ala-aste) 1969. Kaksi vuotta myöhemmin toteutui Erkki Karvisen suunnittelema Yliskylän Yhteislyseo (nykyisin Laajasalon yläaste)”.
Lausunnossaan kaupunginmuseo piti erittäin valitettavana, että Holmanmoisionpolku 1:ssä sijaitseva Yliskylän kansakoulu on tarkoitus purkaa. Laajasalon ala-asteen purkaminen jättää Koulutanhua 1:ssa sijaitsevan Laajasalon yläasteen ainoaksi Yliskylän alkuperäisen kaavan oppilaitosrakennukseksi. Yläaste on typologisesti atrium-pihatyyppinen koulurakennus, jonka artikulaatio on rakentamisaikansa mukaista korostetun suorakulmaista, systemaattista ja ristikkomaista. Peruskorjauksesta huolimatta rakennus on säilyttänyt alkuperäisen arkkitehtuurinsa askeettisuuden. Museo pitää tärkeänä, että kokonaisuuden vaalimisedellytyksiä tarkastellaan huolellisesti tilojen mahdollisessa osittaisessa laajentamisessa, jonka suunnittelussa tehty rakennushistoriaselvitys antaa hyvät lähtökohdat. Samalla museo esittää kohteelle sr-2 suojelumerkintää, sekä kohteen arkkitehtonisen laadun, että Yliskylän julkisen rakentamisen historiallisen kerrostuneisuuden varmistamiseksi.
Lisäksi museo totesi, että Ylistalon pihapiiriin kaavaillun paviljonkirakennuksen kaavamääräykseen tulee asettaa historialliseen pihapiiriin soveltuvan rakentamisen reunaehtoja, esim. ”rakennus on mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan sopeuduttava historiallisesti arvokkaan tontin ympäristöön. Rakennuksen tulee olla päärakennukseen nähden alisteinen. Julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta, ja aukotukseltaan sekä ilmeeltään selkeitä”. Yliskylänpuiston VP-tontille tulee lisätä indeksi /s, määräyksenään; ”kulttuurihistoriallisesti arvokas puistoalue, jolla on historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Alue tulee säilyttää yhtenäisenä kokonaisuutena ja yhtenä tonttina. Alueen rakennuksia saa käyttää sellaiseen tarkoitukseen, joka ei vaaranna rakennusten tai ympäristön kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai maisemallisia arvoja”.
Lausuntoon annetussa vastineessa todetaan, että esitetyt asiat on huomioitu kaavaehdotukseen merkityillä määräyksillä, jotka on neuvoteltu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Koulutanhua 1:n toimipisteen perusparannuksen ja laajennuksen valmistelua on tehty läheisessä yhteistyössä kaupunginmuseon, kasvatuksen- ja koulutuksen toimialan, kaupungin tilapalveluiden ja kaavoituksen kesken, jonka tavoitteena on ollut varmistaa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen myös uudistustöiden jälkeen. Laajasalon peruskoulun rakennuksista on hankkeen aikana tehty rakennushistorialliset selvitykset mitkä ovat toimineet lähtötietona koulun perusparannuksen- ja laajennuksen hankesuunnittelussa ja koulurakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen tarkastelussa. Kaavaehdotuksessa Laajasalon peruskoulun Koulutanhua 1:n toimipisteen rakennus on suojeltu kaupunginmuseon ehdotuksen mukaisesti sr-2-merkinnällä arkkitehtonisen laadun sekä Yliskylän julkisen rakentamisen historiallisen kerrostuneisuuden varmistamiseksi. Määräysten tavoitteena on se, että rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät heikennä sen arvoa tai hävitä sen ominaispiirteitä, ja että rakennusta ei saa purkaa. Määräyksillä ohjataan rakentamista myös kaupunginmuseon ohjeistuksen mukaisesti siten, että laajennus tulee suunnitella olemassa olevaan rakennukseen sopeutuvana mutta siitä selkeästi erottuvana osana.
Lisäksi kaavamääräyksillä on asetettu Ylistalon sivurakennukselle historialliseen pihapiiriin soveltuvan rakentamisen reunaehtoja rakennuksen sijainnin, mittakaavan, ilmeen, julkisivumateriaalien ja aukotuksen osalta. Voimassa olevan kaavan mukainen sr-2-suojelumerkintä Ylistalon osalta säilytetään. Lisäksi Yliskylänpuiston ja Ylistalon kulttuurihistoriallisten arvojen suojelemiseksi kaavamerkinnöillä pyritään varmistamaan alueen säilyminen yhtenäisenä kokonaisuutena sekä ohjataan rakennusten käyttötarkoitusta siten, etteivät rakennusten tai ympäristön kulttuurihistorialliset tai maisemalliset arvot vaarannu.
Museon kommentit on otettu kaavaehdotuksessa huomioon, eikä museolla ole rakennetun kulttuuriympäristön osalta ehdotukseen lisättävää. Teknisenä yksityiskohtana museo huomauttaa, että paikkatietovipusessa hankkeen kaavarajaus ei ole kohdallinen Yliskylänpuiston osalta, ja esittää tämän korjaamista.
Arkeologinen kulttuuriperinnön osalta Helsingin kaupunginmuseo on kaavahankkeen OAS-vaiheessa tuonut esille, että suunnittelualueella, Yliskylänpuistossa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen Degerö Uppbys (Laajasalo) aluerajaus (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001682).
Degerön Uppbyn historiallisen ajan kylänpaikan tonttimaa on nykyään suurelta osin tuhoutunut Laajasalon kirkon ja ympäristön kerrostalokorttelien rakentamisen yhteydessä, mutta osa kylätontista on säilynyt kirkon pohjoispuolella sijaitsevassa Yliskylänpuistossa.
Yliskylän palvelukorttelit kaavahankkeen kaavaehdotuskarttaan on Yliskylänpuiston kohdalle lisätty kiinteän muinaisjäännöksen aluerajaus museon OAS-lausunnossaan esittämän toiveen mukaisesti. Se on merkitty kaavakarttaan osa-aluemerkinnällä sm ja siihen on asianmukaisesti liitetty kaavamääräys ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Helsingin kaupunginmuseon lausunto”.
Kylänpaikka on inventoitu Museoviraston toimesta maastossa 2011, jolloin kohteen paikantaminen on perustunut suurelta osin arkistolähteisiin. Nyt käynnissä olevan Helsingin arkeologisen perusinventoinnin yhteydessä arviota kylänpaikan säilyneisyydestä on päivitetty ja kohteen aluerajaus on laajentunut käsittämään myös alueen Ylistalon länsi- ja luoteispuolella. Kohteen aluerajaus tullaan päivittämään muinaisjäännösrekisteriin ja päivitetty aluerajaus tulee päivittää myös kaavaprosessin aikana lopulliseen kaavakarttaan.
Kaavaratkaisu mahdollistaa Ylistalon toimintaedellytyksiä parantavan 80 k-m2 sivurakennuksen toteuttamisen Yliskylänpuiston luoteisosaan. Suunniteltu sivurakennus sijaitsisi muinaisjäännöksen aluerajauksen sisäpuolella päivitettävien kohdetietojen perusteella. Jo OAS-lausunnossaan kaupunginmuseo on tuonut esille, että muuttuvan maankäytön alueella tulee tehdä arkeologinen koekaivaus, jolla saadaan tarkempaa tietoa kohteen säilyneisyydestä rakennettavalla alueella. Koekaivaus antaa tietoa myös kohteen laajuudesta. Koekaivausten tulosten perusteella päätetään, onko alueelle kohdistettava lisätutkimuksia. Arkeologisista tutkimuksista sekä mahdollisista analyyseistä ja konservoinnista syntyvistä kuluista vastaa rakennushankkeen teettäjä.
Edellä mainitut, jo museon OAS-lausunnossaan esiin tuomat reunaehdot kaavan toteuttamiselle on selostettu kaavaehdotuksen selostusosassa. Näin ollen muinaismuistolain hengessä muuttuvan maankäytön alueelle tulee kohdista arkeologinen koetutkimus. Muutoin sm-merkintä turvaa kohteen säilymistä.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 17.01.2025 § 3
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12964
Asemakaavan 12964 pohjakartan hyväksyminen kaupunginosassa 49 Laajasalo.
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12964
Kaupunginosa: 49 Laajasalo
Kartoituksen työnumero: 52/2024
Pohjakartta valmistunut: 20.12.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja
puhelin: 09 310 31911, merja.kyyro@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo 27.9.2024
Kaupunginmuseon lausunto Yliskylän palvelukorttelien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Yliskylän palvelukorttelien asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta rakennetun kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt lausua kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Yliskylän keskustan alueella sijaitsevien Laajasalon peruskoulun toimipisteiden kortteleita, aiemmin puretun kirjaston tonttia, Kiiltomadonpolun varrella olevaa puistoaluetta sekä Yliskylänpuistoa.
Asemakaavan muutos mahdollistaa Laajasalon peruskoulun Koulutanhua 1:n toimipisteen laajentamisen vastaamaan alueen oppilasmääräennusteiden mukaista tarvetta. Holmanmoisionpolku 1 sijaitseva koulurakennus poistuu käytöstä sekä puretaan ja tilalle mahdollistetaan seniorikeskuksen ja päiväkodin rakentaminen. Päiväkodin sijoittamista tutkitaan myös Kiiltomadonpolun viereiselle puistoalueelle. Entiselle kirjaston tontille mahdollistetaan kaavamuutoksella yleisten toimintojen lisäksi erityisasuminen. Yliskylänpuistossa sijaitsevalle Ylistalolle muodostetaan kaavamerkinnällä pihapiiri. Lisäksi Ylistalon toimintaedellytysten parantamiseksi sen pihapiiriin tutkitaan ympäristöön soveltuvaa paviljonkirakennusta. Kaavamuutoksella varaudutaan myös nykyisin kaupungin omistuksessa olevan Ylistalon kiinteistön myymiseen. Yleiskaavaan merkitty Ilomäentien suuntainen viheryhteys säilytetään. Yliskylänpuiston ja Kiiltomadonpuiston välistä kevyen liikenteen reittiä kehitetään. Lisäksi alueen ekologisia reittejä pyritään kehittämään kortteleiden pihasuunnittelun keinoin.
Olli Kivisen Yliskylän asemakaava asettuu suomalaisen kaavoitushistorian murroskohtaan, jolloin luonnonläheisyyteen nojannut ns. metsälähiöihanne murtui, ja aluesuunnittelun esikuvaksi nousi matala ja tiivisti rakennettu ruutuverkkomainen vanhasta suomalaisesta puukaupungista referenssinsä ottanut kaavoitusparadigma. Yliskylän kaavassa kouluille varattiin kaksi tonttia. Joista ensimmäisenä valmistui arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Yliskylän kansakoulu (nykyisin Laajasalon ala-aste) 1969. Kaksi vuotta myöhemmin toteutui Erkki Karvisen suunnittelema Yliskylän Yhteislyseo (nykyisin Laajasalon yläaste).
Kaupunginmuseo pitää erittäin valitettavana, että Holmanmoisionpolku 1:ssä sijaitseva Yliskylän kansakoulu on tarkoitus purkaa. Kohteen mainiossa rakennushistoriallisessa selvityksessä todetaan; ”Laajasalon alakoulurakennus, tai pikemminkin rakennusryhmä, on erityinen. Se haastaa katsomaan ja tulkitsemaan. Tässä on rakennus, jonka suunnitteluun arkkitehti on todella eläytynyt, kuin oppimisympäristöveistoksen muovaamiseen. Yliskylän kansakoulu on monimutkainen ja yllätyksellinen, laajalle levittäytyvä ja ympäristöään haltuun ottava arkirakentamisen rakennustaideteos, sisältäen tihentyviä kujanteita, tasoeroja, portaita ja betonimuurien rajaamia terasseja, intiiminä sulkeutuvaa veistospihaa, peltomaiseman horisonttiin jatkuvaa välituntipihaa ja olemassa olleen puiston vaalivaa huomioon ottamista”.
Laajasalon ala-asteen purkaminen jättää Koulutanhua 1:ssa sijaitsevan Laajasalon yläasteen ainoaksi Yliskylän alkuperäisen kaavan oppilaitosrakennukseksi. Kohde on typologisesti atrium-pihatyyppinen koulurakennus, jonka artikulaatio on rakentamisaikansa mukaista korostetun suorakulmaista, systemaattista ja ristikkomaista. Peruskorjauksesta huolimatta rakennus on säilyttänyt alkuperäisen arkkitehtuurinsa askeettisuuden. Museo pitää tärkeänä, että kokonaisuuden vaalimisedellytyksiä tarkastellaan huolellisesti tilojen mahdollisessa osittaisessa laajentamisessa, jonka suunnittelussa tehty rakennushistoriaselvitys antaa hyvät lähtökohdat. Samalla museo esittää kohteelle sr-2 suojelumerkintää, sekä kohteen arkkitehtonisen laadun, että Yliskylän julkisen rakentamisen historiallisen kerrostuneisuuden varmistamiseksi.
Ylistalon pihapiiriin kaavaillun paviljonkirakennuksen kaavamääräykseen tulee asettaa historialliseen pihapiiriin soveltuvan rakentamisen reunaehtoja, esim. ”rakennus on mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan sopeuduttava historiallisesti arvokkaan tontin ympäristöön. Rakennuksen tulee olla päärakennukseen nähden alisteinen. Julkisivujen tulee olla peittomaalattua puuta, ja aukotukseltaan sekä ilmeeltään selkeitä”.
Tämän lisäksi Yliskylänpuiston VP-tontille tulee lisätä indeksi /s, määräyksenään; ”kulttuurihistoriallisesti arvokas puistoalue, jolla on historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus. Alue tulee säilyttää yhtenäisenä kokonaisuutena ja yhtenä tonttina. Alueen rakennuksia saa käyttää sellaiseen tarkoitukseen, joka ei vaaranna rakennusten tai ympäristön kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai maisemallisia arvoja”.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Asemakaavan suunnittelualueella, osassa Yliskylän puistoa sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös Degerö Uppbys (Laajasalo), jonka tunnus on muinaisjäännösrekisterissä 1000001682. Kyseessä on Degeröbyhyn kuulunut historiallisen ajan kylänpaikka.
Varhaisempien kirjallisten lähteiden mukaan Degeröbyssä asui neljä talonpoikaa vuonna 1540. Uppby on merkitty ensimmäistä kertaa kartalle, joka on laadittu 1770- ja 1790-luvuilla. Degerön Uppbyn tonttimaa on nykyään suurelta osin tuhoutunut Laajasalon kirkon ja ympäristön kerrostalokorttelien rakentamisen yhteydessä. Sen sijaan kirkon pohjoispuolella sijaitseva osa kylätontista on nykyään puistona, jossa erottuu joitakin mahdollisia rakennusten paikkoja. Maan alla saattaa lisäksi olla rakennusten ja niiden pihamaiden jäänteitä, kulttuurikerroksia sekä muita jälkiä menneen ajan elämästä. Kiinteä muinaisjäännös on inventoitu Museoviraston toimesta maastossa 2011, jolloin kohteen paikantaminen on perustunut suurelta osin arkistolähteisiin.
Osallistumis- ja arvioimissuunnitelman mukaan on kaavoitusprosessissa tarkoitus tutkia Yliskylän puistossa sijaitsevan, 1804 rakennetun Ylistalon toimintaedellytyksiä parantavan sivurakennuksen toteuttamista. Lisärakentamisen ajatuksena on välttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Ylistalon suuret muutostyöt, jolloin uutta tekniikkaa vaativia keittiötiloja voitaisiin sijoittaa uuteen rakennukseen. Ylistalolle on kaavaehdotuksessa muodostettu pihapiiri, jolle osoitetaan nykyisen Ylistalon lisäksi rakennusoikeutta yhteensä 80 k-m2. Uudisrakennus sijaitsisi muinaisjäännöksen rajauksen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä. Koska alueella ei ole aikaisemmin tehty koeojiin tai koekuoppiin perustuvaa täsmäinventointia, Helsingin kaupunginmuseo katsoo, että muuttuvan maankäytön alueella tulee tehdä arkeologinen koekaivaus, jolla selvitetään onko rakennettavalla alueella merkkejä historiallisesta asutuksesta ja tarkennetaan muinaisjäännöksen alueen rajausta. Koekaivausten tulosten perusteella päätetään, onko alueelle kohdistettava lisätutkimuksia. Arkeologisista tutkimuksista sekä mahdollisista analyyseistä ja konservoinnista syntyvistä kuluista vastaa rakennushankkeen teettäjä.
Nykyiseen, 2015 voimaan tulleeseen asemakaavaan ei ole merkitty Degerö Uppbyn kiinteän muinaisjäännöksen rajausta. Uuteen asemakaavaan se tulee merkitä käyttäen osa-aluemerkintää sm. Aluemerkintöihin liitetään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Helsingin kaupunginmuseon lausunto.”
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 26.9.2024
Sotepe pyytää kaavoitusta tarkastelemaan uudelleen OAS-aineistossa (Oas 1723-00/24) esitetyn LP-alueen sijoittamista ja huomioimaan uuden seniorikeskuksen laajuuden sekä tontti- ja pysäköintitarpeet. Niin kutsuttuun ratikka-kortteliin (korttelit AK 49073 ja 49089) varautuminen aiheuttaa liikenteellisesti sen, että Yliskylän alueen yleistä pysäköintiä ei voida kaavoituksen mukaan järjestää nykyisellä katualueella Reposalmentien varrella. LP-alueen sijoittuminen ja laajuus vaikuttaa merkittävästi seniorikeskuksen suunnitteluun ja massoitteluun.
Sotepen mukaan olisi tarve tarkastella Yliskylän alueen liikennesuunnittelua ja pysäköintijärjestelyjä laajemmassa mittakaavassa, mukaan lukien terveysaseman pohjoispuolen Y-tontti 49027, jotta alueen eri toiminnot saadaan sovitettua paremmin yhteen. Lisäksi seniorikeskuksen viereiselle tontille suunnitellun uuden päiväkodin liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä olisi hyvä katsoa kokonaisuutena seniorikeskuksen kanssa.
Seniorikeskukselle on etsitty tonttia Laajasalon ja Yliskylän alueelta jo pidempään. Aiempi viitesuunnittelu keskeytyi Koulutanhuan ja Kiiltomadonpolun risteykseen esitetylle tontille, sillä ilmeni tarve sijoittaa kortteliin myös uusi päiväkoti, eikä puistoaluetta nähty lopulta seniorikeskukselle sopivaksi tontiksi.
Seniorikeskuksen viitesuunnittelu on käynnistynyt uudelleen 06/2024 osoitteeseen Holmanmoisionpolku 1, kortteli 49023, mikä lähtökohtaisesti on nähty paremmin soveltuvaksi tontiksi hankkeelle. Jo ensimmäisten viitesuunnitelmaluonnosten perusteella on huomattavissa, että seniorikeskuksen vaatima pinta-ala liikenne- ja paikoitusjärjestelyineen on suuri, ja LP-alue tekee rakennuksen sijoittumisen sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt haastaviksi.
Tarvekuvauksen (Diaarinro HEL 2021-002838) palvelutarpeen määrittelyn ja väestöennusteen mukaan palveluntarve kasvaa koillisella alueella. Seniorikeskukseen on suunnitteilla 140 asukaspaikkaa pääasiassa muistisairaille ja/tai kognitioltaan alentuneille, liikuntarajoitteisille asukkaille sekä alle 65-vuotiaille monisairaille. Lisäksi rakennukseen tulee palvelukeskus alueen eläkeläisille ja työttömille sekä yksi 12–16-paikkainen päivätoimintaryhmä. Palvelukeskus sisältää mm. kuntosalin, ravintolan ja ryhmä-, liikunta- ja juhlatilaa. Päivätoiminta puolestaan on tarkoitettu kotona asuville tai omaishoidossa oleville ikäihmisille, joille päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Seniorikeskuksen kokonaislaajuus on suuri, arviolta n.15 000–16 000 brm2.
Seniorikeskuksen henkilöstömäärän on arvioitu olevan n.130 vakanssia. Ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitohenkilökuntaa on vuorossa kerrallaan n.50 henkeä. Tämän lisäksi on myös muuta henkilöstä, kuten palvelukeskuksen, ravintolan, aulan ja laitoshuollon henkilökuntaa.
Vaikka kaupungin strategian mukaan henkilöstölle ei varata autopaikkoja, tulee Yliskylän palvelukorttelin alueen autopaikkatarve kasvamaan, sillä seniorikeskus työllistää paljon henkilökuntaa ja henkilöstö tekee työtä kolmivuorossa. Tämä tarkoittaa painetta alueen yleiselle pysäköintipaikalle (LP-alue) sekä kadunvarsipaikoitukseen. Koillisen alueen kotihoidon työtilat kolmelle tiimille on suunniteltu siirrettäväksi uuteen seniorikeskukseen, mikä tarkoittaa tarpeita virka-autopaikoille, yhteensä arviolta 15–25 kappaletta. Seniorikeskuksella on myös tarve saattopaikoille sekä vieraspaikoille. Saattopaikkojen tulee olla mitoitettuja invatakseille, jotka ovat jopa 8 m pitkiä. Lisäksi seniorikeskuksella on ambulanssi- ja vainajakuljetuksia. Huoltoliikenne on merkittävä osa seniorikeskuksen toimintaa ja vaatii turvalliset ja toimivat liikenne- ja lastaustilat noin 8–12 m pitkille ajoneuvoille. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt vievät merkittävän osan tontista. Myös asukkaiden ulkoilutilojen tarve tontilla on huomioitava.
Lisätiedot
Päivi Wallenius, johtava arkkitehti
puhelin: 09 310 34578, paivi.wallenius@hel.fi