Asemakaavan muutos nro 12929, Pitäjänmäki, tontit 91-46-54-4 ja 91-46-34-10, Meijeritie, Kaupintie, Vihdintie, Valio Oy

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Valion teollisuus- ja toimitila-alue muuttuu tiiviiksi ja urbaaniksi asuntovaltaiseksi alueeksi. Suurin osa alueella nykyisin sijaitsevista rakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan uusia asuinkerrostalokortteleita, uusi katuverkko sekä uusia puistoja. Valion nykyinen pääkonttorirakennus ja siihen liittyvä pieni liikerakennus piha-alueineen säilytetään osana uutta kokonaisuutta ja suojellaan. Valimon aseman läheisyyteen tulee uutta toimitilaa.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 148 450 k‑m². Uutta toimitilakerrosalaa tulee 16 960 k‑m², josta toimistoja on 11 630 k-m² ja liiketiloja 5 330 k-m². Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 2 400 k‑m². Uutta muuta kerrosalaa tulee 21 250 k‑m². Säilytettävien rakennusten tuleva käyttötarkoitus ei ole vielä tiedossa ja ne on siksi merkitty ”muuksi kerrosalaksi”. Alueelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu maanpäällistä kerrosalaa 244 420 k-m² sekä kellarikerrokseen rakennettavaa kerrosalaa 36 544 k-m² teollisuus- varasto- ja liikerakentamiseen. Kaavaratkaisun myötä korttelialueiden nykyiset käyttötarkoitukset ja niille osoitettu kerrosala poistuvat. Asukasmäärän lisäys on noin 3 700 uutta asukasta. Työpaikkamäärä vähenee noin 100 työpaikalla.

Kaavaratkaisun tavoitteena on muuttaa Valion nykyinen teollisuus- ja työpaikka-alue urbaaniksi asuntovaltaiseksi alueeksi. Vaihtelevat kaupunkitilat, monimuotoiset korttelit sekä viihtyisät kadut, aukiot ja puistot tekevät alueesta identiteetiltään omaleimaisen ja liittävät sen osaksi alueen historiaa ja tulevaa Vihdintien bulevardikaupunkia. Valion pääkonttorirakennus ja siihen liittyvä liikerakennus säilytetään ja suojellaan. Tavoitteena on, että rakennuksille löytyy tulevaisuudessa sopivat käyttötarkoitukset ja korjaamiseen tekniset ratkaisut, joiden avulla ne saadaan säilymään alueen maamerkkeinä. Muut nykyiset toimisto- teollisuus- ja varastorakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan uusia asuinkortteleita. Lisäksi alueelle tulee päiväkoti, toimitilaa Valimon aseman viereen, liiketilaa asuinrakennusten kivijalkaan sekä uusia puistoja ja katuja.

Alueen puistot ovat toiminnoiltaan ja kasvillisuudeltaan monipuolisia ja keskenään eri luonteisia. Tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon puustoa osana alueen keskelle suunniteltavaa puistoakselia, mukaan lukien Kaupintien varressa sijaitseva metsäinen kallio ja Valion pääkonttorin itäpuolella sijaitseva metsäsaareke. Pääkonttorirakennuksen edustapuisto säilyy alkuperäisen puistosuunnitelman mukaisena ja Kaupintien varsi säilytetään yleiskaavan mukaisesti viheryhteytenä.

Alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ilmastonmuutokseen varautumiseen. Säilyvän puuston lisäksi katualueille, puistoihin ja korttelipihoille istutetaan runsaasti uutta varjostavaa puustoa lämpösaarekkeiden syntymisen estämiseksi. Suurin osa korttelipihoista on maanvaraisia, mutta myös pihakansilla edellytetään puiden ja pensaiden istuttamista sekä riittävän paksua kasvualustaa. Hulevesiä viivytetään ja käsitellään kaduilla, puistoissa ja kortteleissa kokonaisvaltaisesti erilaisin ratkaisuin, esimerkiksi kasvillisuuspeitteisillä painanteilla, rakenteellisilla ratkaisuilla sekä vettä läpäisevien pintojen avulla. Alle 6- kerroksisten rakennusten sekä pysäköintitalojen kattojen tulee olla kattopuutarhoja tai hulevesiä viivyttäviä viherkattoja. Hulevesiä ohjataan mahdollisimman paljon kasvillisuuden käyttöön.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7730). Nykyisestä Meijeritiestä jää jäljelle lyhyt katuosuus sisäänajoväylänä Kaupintieltä. Meijeritieltä johdetaan uudet paikalliskadut Mehutehtaankatu Vihdintielle ja Appelsiinikatu Ampeerikadulle. Mehutehtaankatuun liittyy kolme päättyvää katuyhteyttä: Mehutehtaankuja, Sitruunakuja ja Greippikatu. Alueelle on suunniteltu kattava kävely- ja pyöräreittien verkosto. Pysäköinti sijoittuu kahteen keskitettyyn pysäköintitaloon sekä muutamassa korttelissa pihakannen alle.

Lautakunnan kaavaehdotuksesta antamien jatkosuunnitteluohjeiden johdosta kaavakartan rakennusaloja on kavennettu rakennusten runkosyvyyksien hillitsemiseksi, kaavamääräyksiin on lisätty perheasuntoja koskeva keskipinta-ala 70 h-m² ja kolmeen kortteliin on piha-alueelle lisätty pysäköintipaikat liikkumisesteisiä varten.

Kaavaratkaisu on tehty, koska alue on osa Vihdintien bulevardikaupunkia, jota kehitetään yleiskaavan 2016 ja Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungon mukaisesti. Valio on päättänyt siirtää teolliset toimintonsa pois Pitäjänmäestä, mikä on mahdollistanut alueen maankäytön suunnittelun. Sijainti raideliikenteen solmukohdassa tekee alueesta erinomaisesti saavutettavan: Valimon rautatieasema sijaitsee alueen etelälaidalla ja Vihdintielle suunnitellaan uutta pikaraitiotietä. Suunnittelun lähtökohtana on käytetty alueen rikasta teollista historiaa, alueen arkkitehtuuria, materiaaleja ja olemassa olevaa kasvillisuutta. Vaikka suurin osa nykyisistä rakennuksista puretaan, säilyy osa historiaa yleisten alueiden jäsentelyssä ja suojeltavissa rakennuksissa, jotka nivoutuvat osaksi uutta kokonaisuutta. Aluetta halkaisevan puistoakselin pohjois- ja eteläpuolille sekä Valimon aseman ympäristöön muodostuu kolme kaupunkirakenteeltaan ja identiteetiltään erilaista korttelikokonaisuutta. Kaavaratkaisun valmistelun aikana keskustelua on herättänyt erityisesti rakentamisen mittakaava ja tehokkuus, Kaupintien varsi sekä kulttuurihistorialliset arvot. Liikennesuunnitelmassa muutetaan kaava-alueen nykyiset liikennejärjestelyt kokonaan palvelemaan uuden asuinalueen tarpeita. Uudet kadut ovat pääosin pienipiirteisiä asuntokatuja ja alueen keskiosa säilyy pyöräilylle ja kävelylle rauhoitettuna.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että nykyinen teollisuus- ja toimitila-alue muuttuu kantakaupunkimaiseksi asuntovaltaiseksi alueeksi. Alueen kaupunkikuva ja liikennejärjestelyt muuttuvat täysin. Pääosa nykyisistä rakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia ja monimuotoisia asuinkortteleita, uusi päiväkoti sekä toimitilaa. Valion arvokas pääkonttorirakennus suojellaan. Kaava luo edellytykset terveellisen, viihtyisän ja kauniin asuinympäristön toteuttamiselle sekä hyvät toimintaedellytykset eri ihmisryhmille. Kaavaratkaisun myötä muodostuu uusia puistoja, lähivirkistysaluetta ja urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä runsaasti katupuita ja katuvihreää sisältäviä katu- ja aukiotiloja. Hulevesien hallinta paranee. Alueen rakentaminen tuottaa päästöjä, mutta tiivistää raideliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakennetta. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että suunnitellaan tiivistä ja urbaania kaupunkirakentamista Vihdintielle rakennettavan raitiotien ja nykyisen rantaradan solmukohtaan. Alueesta tulee asuntovaltainen, sisältäen kuitenkin myös liike- ja toimistotiloja sekä palveluita. Kaavaratkaisu edistää korkealaatuisen ja alueelle omaleimaista identiteettiä luovan arkkitehtuurin ja viihtyisien, sekä kasvillisuudeltaan että toiminnoiltaan monipuolisten julkisten ulkotilojen syntymistä. Olemassa olevaa luontoa säilytetään osana alueen uusia puistoja, joiden lisäksi vehreät maanvaraiset pihat, runsaat katupuuistutukset ja viherkatot auttavat hillitsemään lämpösaarekeilmiötä ja hallitsemaan hulevesiä.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteet 5.6.2018 sekä Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungon 11.6.2019.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Valion alue koostuu kahdesta suuresta tontista, joiden välissä kulkee Meijeritie. Meijeritien pohjoispuolisella tontilla sijaitsee Valion mehutehdas ja päävarasto sekä joukko pienempiä rakennuksia, mm. yhdistetty huolto- toimisto- ja asuinrakennus, voimalaitos sekä öljysäiliö. Meijeritien eteläpuolisella tontilla sijaitsee rakennustaiteellisesti arvokas Matti K. Mäkisen ja Kaarina Löfströmin suunnittelema pääkonttorirakennus vuodelta 1978. Pääkonttorin luoteispuolella sijaitseva puisto ja myymälärakennus muodostavat yhtenäisen ja harkitun kokonaisuuden. Voimapolun varressa alueen eteläreunalla sijaitsevat niin sanottu atk-keskus sekä Valion tutkimus- ja tuotekehityskeskus. Lähimpänä Kaupintietä sijaitsee tukkuvarasto. Mehutehtaan ympäristö on laajalti asfalttikenttää ja pääkonttorin molemmilla puolilla on pysäköintialueet. Teollisuusalueeksi alue on kuitenkin vehreä. Kaupintien varressa on säilynyt metsäinen kallioalue, ja Ampeerikadun varressa pääkonttorin kaakkoispuolella on säilynyt pala metsää. Pääkonttorin lounaispuolen edustapuisto on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Meijeritietä reunustavat puurivit ja Vihdintien, Kaupintien, Voimapolun ja Ampeerikadun reunat ovat puustoisia. Myös pysäköintialueiden ja kulkureittien reunoilla on istutuksia.

Kaavamuutosalueen koillisreunalla Vihdintietä kehitetään kaupunkibulevardina, johon suunnitellaan pikaraitiotietä. Kaupungin omistamalle Meijeritie 5:en tontille on kaavoitettu uusia asuinkerrostaloja ja sen viereen Ampeerikadun varteen rakennetaan uusi sähköasema. Nykyisen sähköaseman paikalle Valimon aseman viereen suunnitellaan uusia julkisia ja kaupallisia palveluja, toimitiloja sekä asumista. Valion alueen ja tulevan Valimon asemanseudun välissä on vaiheittain rakennettava uusi Ampeerikatu. Aluetta etelässä rajaavan Voimapolun eteläpuolella on pienteollisuus- ja varastokäytössä olevia tontteja sekä Helsingin ja Turun välinen rantarata. Kaupintien luoteispuolella virtaa tiheän puuston reunustama Mätäjoki, jonka takana sijaitsee Marttilan rintamamiestaloalue.

Alueella on voimassa asemakaavat 9195 (20.03.1987), 8749 (20.09.1985), 7730 (01.09.1978), 6911 (23.07.1974), 3969 (05.04.1956).

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1956–1987) ja niissä korttelialueet on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten sekä yhdistettyjen teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueiksi. Kaupintien varressa oleva viheralue on merkitty suojaviheralueeksi. Kaupintie ja Meijeritie ovat katualuetta.

Helsingin kaupunki omistaa katualueet ja Kaupintien varren suojaviheralueen. Korttelialueet ovat yksityisomistuksessa

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kustannukset on esitetty kustannustasossa 8/2024, joka vastaa maarakennuskustannusindeksin pistelukua 128,2 (2020=100), alv. 0%, Kustannukset sisältävät rakentamisen, tilaajan hanketehtävät sekä kustannusvaraukset. Kustannuksia aiheutuu seuraavasti;

Investointikustannukset:

• Johtosiirrot 950 000 euroa
• Kadut ja liikennealueet 11 500 000 euroa
• Puistot ja viheralueet 3 700 000 euroa

Investointikustannukset yhteensä 16 150 000 euroa.

Muut kustannukset:

• Vesihuoltoverkosto 4 700 000 euroa
• Kaukolämpö- ja jäähdytysverkosto 600 000 euroa
• Sähköverkosto 800 000 euroa
• Televerkosto 400 000 euroa

Muut kustannukset yhteensä 6 500 000 euroa.

Kustannuksia aiheutuu yhteensä noin 22,6 M€, josta kaupungille noin 16,1 M€ ja operaattoreille noin 6,5 M€.

Tulovaikutukset:

Kaavoitettava alue sijaitsee yksityisellä maalla. Kaupunki saa kaavoitettavasta alasta maankäyttökorvaustuloja perustuen alueen rakennusoikeuden arvoon. Maankäyttökorvauksista sovitaan kaupungin ja maanomistajan kesken maankäyttöneuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• DNA Oy
• Elisa Oyj
• Helsingin nuorisoneuvosto
• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Helsingin vammaisneuvosto
• Helsingin vanhusneuvosto
• Museovirasto
• Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Telia Finland Oyj
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
• Väylävirasto
• Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL)
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Liikuntapaikat
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 25.2.2025. Lautakunta päätti 4.3.2025 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Lautakunta korosti Valion vanhan pääkonttorirakennuksen suojelun merkitystä ja kannustaa etsimään yhdessä maanomistajan kanssa keinoja saada kaavaprosessin aikana jo näkymää rakennuksen säilyttämisen käytännön ratkaisuihin.

Jatkosuunnittelussa huomioidaan inva-pysäköinnin mahdollisuus talojen välittömässä läheisyydessä.

Lautakunta piti tärkeänä, että jatkovalmistelussa kirjataan kaavamääräyksiin perheasuntojen keskimääräinen pinta-alavaatimus niin, että se saa aikaan houkuttelevien perheasuntojen suunnittelun. Lautakunta piti myös tärkeänä yksiöiden valoisuutta ja kalustettavuutta.

Lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota arkkitehtuurin ja rakentamisen laatuun ja pyritään huomioimaan jatkosuunnittelussa runkosyvyyksien merkitys asuntojen toimivuuden varmistamiseksi.

Lautakunta korosti, että niin kaavoituksessa kuin rakennussuunnittelussa tulee noudattaa Helsingin arkkitehtuuriohjelman linjauksia, joiden mukaisesti Helsinki panostaa asumisen laatuun mm. seuraavasti;

- Helsingissä tehdään valoisia ja terveellisiä asuntoja
- ei tehdä ikkunattomia huoneita
- pohjaratkaisuissa panostetaan muuntojoustavuuteen
- korkea laatu varmistetaan hyvällä suunnittelun ohjauksella, ja uusia ratkaisuja luodaan kilpailuilla ja kehityshankkeilla.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 18.3.2025–16.4.2025.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 8 kpl.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat ympäristöön liittymiseen, rakentamisen määrään, asuntoihin, pihoihin ja puistoihin, ilmastonmuutokseen, luontoarvoihin, ekologiseen kestävyyteen ja kiertotalouteen, palveluihin, liikenteeseen, lintujen elinoloihin ja kaavoitusprosessiin.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että kaavakarttaan on lisätty määräys lasipintojen suunnittelusta lintujen törmäämisen vähentämiseksi. Kaupunkiympäristölautakunnan kaavaehdotuksesta antamien jatkosuunnitteluohjeiden mukaisesti suurimmassa osassa kortteleita asuinkerrostalojen rakennusaloja on kavennettu, jolloin asunnoista saadaan valoisampia. Kaavamääräyksiin on lisätty perheasuntojen keskipinta-ala, 70 h-m². Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

• Museovirasto
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy
• Telia Finland Oyj
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kulttuurihistoriallisiin arvoihin, yhdyskuntatekniikkaan, meluun ja ilmanlaatuun, Vihdintien kadunpitopäätökseen, ilmastonmuutoksen hillintään, kasvatukseen ja koulutukseen, kemikaaliturvallisuuteen, jätehuoltoon sekä pelastus- ja sammutustoiminnan tarpeisiin.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että pääkonttorirakennusta koskevaa suojelumääräystä on muutettu. Tietoliikennekaapeleiden siirtotarpeet ja uusien kaapeliputkitusten määrät ja sijainnit on selvitetty ja suunniteltu asemakaavan yhteydessä laaditussa kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa. Voimapolun varrella sijaitseviin asuinrakennuksiin on lisätty 32 dB äänitasoerovaatimus asumisviihtyvyyden varmistamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa vaikutusten arviointia on kaavaselostuksessa täydennetty. Kemikaaliturvallisuutta koskevaa kaavamääräystä on muutettu ja kaavaselostusta täydennetty. Viitesuunnitelmassa ja liikennesuunnitelmassa on tutkittu jätehuoneiden sijoittumista kortteleihin ja niiden vaikutusta katurakenteisiin. Pelastusajoneuvojen reitit ja kattosammutuspaikkojen tilatarpeet on huomioitu alueen suunnittelussa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu hakijan kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Päätös tullut nähtäväksi 23.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §