Vahingonkorvaus, taloudellinen menetys ja esinevahinko, 13.4.-19.4.2023, Minervankatu

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, jota oikaisuvaatimus koskee

Tekninen johtaja päätti 21.12.2023 (184 §) olla myöntämättä vuokralaiselle, ********** (myöhemmin hakija) hyvitystä kellarivaraston tyhjentämisen yhteydessä sieltä kadonneiden ja vahingoittuneiden tavaroiden johdosta. Vaatimus hylättiin, koska hakija ei esittänyt dokumenttia siitä, että asuntoyksikkö on antanut luvan tavaroiden säilytykseen naapurihuoneistoon numeroinnin mukaan kuuluvassa kellarivarastossa nro 10.

Oikaisuvaatimus ja sen perusteet

Hakija asuu Tilat-palvelun vuokraamassa huoneistossa nro 9 osoitteessa ********** Saman rapun huoneiston nro 10 asukkaan muuttaessa pois vuonna 2023 tämä oli antanut kaupungille luvan tyhjentää vuokrahuoneistonsa kellarivaraston. Luvan perusteella kaupunki tyhjensi huoneistonumeroa vastaavan kellarivaraston nro 10. Kaupungin selvityksen mukaan urakoitsija oli kiinnittänyt tyhjentämistä koskevan tiedotteen vain varaston oveen. Hakijan mukaan näin ei ollut tapahtunut.

Tyhjentämisen jälkeen ilmeni, ettei tyhjennetty varasto kuulunutkaan huoneiston nro 10 vuokralaiselle vaan se on ollut huoneistossa nro 9 asuvan hakijan käytössä.

Hakija kertoo oikaisuvaatimuksessaan, että jo muuttaessaan vuonna 2015 huoneistoon nro 9 hänelle osoitettiin kellaritiloissa sijaitsevista varastoista varasto nro 10, koska hänen omaa huoneistonumeroaan vastaava kellarivarasto nro 9 oli lukittu ja jonkun käytössä. Hakija pyysi tuolloin saada käyttöönsä huoneistonumeroaan vastaavan kellarivaraston, mutta isännöitsijä oli tähän vain todennut, etteivät asuntojen ja kellaritilojen varastojen numerot vastaa taloyhtiössä toisiaan.

Asunnon numero 10 asukkaan vaihtuessa vuonna 2016 huoneiston 10 uusi asukas oli laittanut ilmoitustaululle tiedotteen, jossa vaati varastoja nro 10 (vinttivarasto ja kellaritilojen varasto) tyhjennettäväksi hänen käyttöönsä. Hakija oli ilmoituksen johdosta (25.4.2016) ollut taas sähköpostitse yhteydessä kaupungin edustajaan pyytäen jälleen kellarivaraston vaihtoa / niiden numeroinnin oikaisemista. Viestissään hakija totesi muun muassa seuraavaa: ”Rapun alaoveen oli tänään tullut lappu (ohessa), että naapuriimme ollaan muuttamassa ja vintti- sekä kellarivarastot tulisi tyhjentää vastaavasti. Onko lappu isännöitsijän/teidän laittama? Kun muutimme hieman yli vuosi sitten, kysyimme teiltä samaa (as 9 osalta) ja kerroitte ettei varastot mene numerojärjestyksessä. Emme siis tiedä, keiden tavarat ovat varastoissa #9 osalta, mutta meidän tavarat ovat #10 varastoissa. Voisitteko osoittaa varastot #9 uusille vuokralaisille tai pyytää kaikkia vaihtamaan varastoja asunnon numeroa vastaaviin varastoihin?”

Kaupungin edustaja vastasi tähän sähköpostitse, että ”kohteen isännöitsijä laittaa viestiä kuinka toimitaan eli vaihdatteko kaikki varastoja” ja tiedusteli mitä varastoja kiinteistössä sillä hetkellä on tyhjänä. Tähän hakija oli vastannut, että ”vapaita varastoja on vintillä (sekä #9 että numeroton #10 vastapäätä), mutta kellarissa ei. En yhtään osaa sanoa kenen lukko on kellarikopissa #9, meille oli jäänyt #10 kun muutimme.”

Isännöitsijä ei ottanut asian tiimoilta yhteyttä hakijaan. Tämän jälkeen isännöitsijä vaihtui ja keväällä 2023 asunnon nro 10 asukas muutti pois. Huoneiston nro 10 asukkaalta pyydettiin tuolloin lupa huoneistoon kuuluvien varastojen tyhjennyksen. Sen seurauksena tyhjennettiin virheellisesti kellarivarasto nro 10, joka siis on vuodesta 2015 ollut huoneiston nro 9 eli hakijan hallussa.

Hakija vaatii edellä mainitusta syystä kaupungilta korvauksena kellarivarastosta nro 10 tyhjentämisen yhteydessä kadonneista tai vahingoittuneista tavaroista 903,49 euroa ja asian selvittelyyn kuluneesta ajasta ja siitä aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta 1 590 euroa tai (edellä mainitun korvauksen vaihtoehtona) vuokrahyvitystä. Hakijan 29.2.2024 toimittaman lisäselvityksen mukaan vaatimus taloudellisesta vahingosta perustuu hänen omaan ajankäyttöönsä ja yrityksensä tuntihinnoitteluun.

Perustelut

Hakija on säilyttänyt omaisuuttaan kellarikomerossa kaupungin kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella. Koska huoneiston ei kuitenkaan voida katsoa olleen asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain säännösten tarkoittamalla tavalla puutteellinen hakija ei ole tapahtuman johdosta oikeutettu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 23 §:n 2 momentin mukaiseen vuokrahyvitykseen.

Kaupungin vahingonkorvausvastuuta arvioidaan tässä tapauksessa yleisten sopimusoikeudellisten vastuusääntöjen perusteella.

Sopimusoikeudellisen yleisen vastuusäännöstön mukainen vahingonkorvausvelvollisuus syntyy tuottamuksen perusteella. Korvausvastuun edellytyksenä on, että vahinko on aiheutunut sopijapuolen laiminlyönnin, huolimattomuuden tai virheellisen menettelyn seurauksena. Vahingon aiheuttanut osapuoli voi vapautua vastuusta osoittamalla toimineensa huolellisesti. Sopimusperusteisissa vahingoissa kaupunki työnantajana vastaa työntekijöidensä aiheuttamista vahingoista.

Kaupunki on vuokrasopimuksessa sitoutunut antamaan asuinhuoneiston ohella kellarikomeron hakijan käyttöön. Hakijan esittämien sähköpostiviestien perusteella kaupunki on ollut tietoinen siitä, etteivät huoneistojen ja varastojen numerot välttämättä vastaa toisiaan. Lisäksi hakija on pariin kertaan pyytänyt tilanteen korjaamista ja tätä koskevissa viesteissään kaupungille tuonut myös ilmi sen, minkä numeroinen kellarivarasto hänen käytössään on. Kaupunki ei ole ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin numeroinnin oikaisemiseksi ja on laiminlyönyt varastojen ja huoneistojen numeroinnin vastaavuutta koskevat kirjaukset.

Kaupungin työntekijä on edellä mainitusta syystä virheellisesti tyhjennyttänyt hakijan kellarikomeron. Kaupunki on näin ollen vuokranantajana rikkonut hakijan vuokrasopimukseen perustuvaa oikeutta pitää kellarikomeroa käytössään ja on korvausvelvollinen.

Sillä seikalla, onko kaupunki ilmoittanut oveen kiinnitetyllä lapulla kellarikomeron tyhjentämisestä ei ole kaupungin korvausvelvollisuuden arvioinnin kannalta merkitystä, sillä kaupungilla ei ole vuokrasopimuksen voimassaolon aikana oikeutta päästä vuokralaisen kellarikomeroon ja hävittää siellä olevaa omaisuutta.

Tuottamusperusteisen sopimusoikeudellisen korvausvastuun nojalla korvattavaksi tulevat sekä esine- että varallisuusvahingot. Näyttövelvollisuus syntyneistä vahingoista on vahingonkärsijällä ja korvausvelvollisuus käsittää vain todellisen aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvaus-oikeudessa sovelletaan rikastumiskieltoa, jonka mukaisesti vahingonkärsijä ei saa hyötyä vahinkotapahtumasta. Esinevahinkojen osalta voidaan soveltaa vahingonkorvauslain 5 luvun periaatteita sekä vahingonkorvauslain pohjalta muotoutunutta käytäntöä.

Hakija on vaatinut kadonneista tai vahingoittuneista tavaroista korvauksena yhteensä 903,49 euroa. Hakijan vaatimus perustuu hakijan omaan ilmoitukseen tavaroiden hankintahinnoista ja -vuosista. Esinevahingon määrää arvioitaessa otetaan huomioon esineen käypä arvo vahingon tapahtumahetkellä. Käypää arvoa määritellessä huomioidaan mm. esineen ikä. Esinevahingon osalta kaupunki katsoo, ottaen huomioon hakijan ilmoittamat esineiden iät ja hankintahinnat, kohtuulliseksi korvata hakijalle yhteensä 500 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Hakija on vaatinut lisäksi korvausta asian selvittämiseen kuluneesta ajasta ja siitä aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta 1 590 euroa. Vaatimus perustuu hakijan ilmoitukseen tapauksen selvittelyyn kulutetusta ajasta sekä siihen, mikä on hänen tuntikonsultaatiohintansa yrittäjänä. Taloudellisen vahingon osalta korvataan hakijalle kohtuulliseksi katsotut 150 euroa laillisine viivästyskorkoineen.

Oikaisuvaatimuksen yleiset edellytykset

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (24.1.2003/13) 19 §:n mukaan tavallista sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Hakija on asiassa asianosainen. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös annettu tiedoksi sähköisesti 22.12.2023 ja oikaisuvaatimus on saapunut kirjaamoon 9.1.2024. Oikaisuvaatimus on siten saapunut määräajassa ja se on osoitettu oikealle toimielimelle.

Sovelletut säännökset

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) 2 luku 20-23 §

Kuntalaki 134 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 19 §

Kaupunkiympäristölautakunta 27.02.2024 § 126

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Marjaana Santala, lakimies, puhelin: 09 310 34108

Kaupunkiympäristön toimiala Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus Tekninen johtaja 21.12.2023 § 184

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Laura Henttonen, asuntosihteeri, puhelin: 09 310 15105

Päätös tullut nähtäväksi 21.03.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.