Vahingonkorvaus, kiinteistövaurio, 2023, Moisiontie 12 ja Takalantien 28 tiealue

Yksikönjohtaja päätti hylätä hakijan vahingonkorvaushakemukset. 

Tällä päätöksellä käsitellään hakijan vaatimukset diaarinumero HEL 2020-010733 ja HEL 2023-009045.

Hakijan vaatimukset

Hakija vaatii Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitosta (myöhemmin Stara) korvaamaan Staran toteuttamissa infrarakennustöissä aiheutuneeksi katsomansa asuinrakennuksen rakennevaurioiden korjauskustannukset sekä kiinteistön arvonalennuksen osoitteessa Takalantie 28 sijaitsevan kiinteistön osalta vahingonkorvausvaatimuksensa mukaisesti. Hakijan mukaan Takalantien infrarakennustyön yhteydessä asunnon rakenteisiin on aiheutunut vaurioita talon painumisesta tai tärinästä johtuen.

Hakija on tehnyt useamman hakemuksen koskien samaa vahinkoa. Ensimmäinen hakemus (HEL 2020-010733) liitteineen on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 28.9.2020. Hakemus on siirretty kaupunkiympäristön toimialalta Staran käsiteltäväksi 13.10.2020. Toinen hakemus (HEL 2023-009045) liitteineen on saapunut Helsingin kaupungin kirjaamoon 26.6.2023. Hakemus on siirretty kaupunkiympäristön toimialalta Staran käsiteltäväksi 20.12.2023. Hakija on täydentänyt hakemustaan mm. 30.8.2023, 11.12.2023, 29.5.2024 ja 27.6.2024. Molemmat hakemukset käsitellään yhdessä tällä päätöksellä.

Hakija katsoo, että pohjasavi on töiden johdosta kuivunut ja painunut kokoon koko tontin osuudelta, minkä seurauksena piha on vajonnut ja sen pintarakenteet ovat vaurioituneet. Lisäksi rakennus on vajonnut nurkistaan.

Hakija katsoo, että Moisiontie ja Takalantie eivät kestä raskasta liikennettä, minkä hakija katsoo ilmenevän siitä, että rakennus tärisee liikenteen vaikutuksesta. Hakijan mukaan vauriot ovat ilmenneet Takalantiellä kadun ja kunnallistekniikan saneerauksen yhteydessä.

Hakija on lukuisissa hakemuksissaan ja muussa kirjelmöinnissään eritellyt vaatimansa korvauksen määrää eri aikoina eri tavoin. Osittain hakemus on määrältään yksilöimätön. Hakija on 29.5.2024 ja 27.6.2024 toimittamissaan lisäkirjelmissä ilmoittanut vaatimuksekseen kaiken kaikkiaan yhteensä 251.514,25 euroa. Hakija on eritellyt vaatimuksensa seuraavasti:

Vaatimus 1

Hakija katsoo Staran työmaaliikenteen ja raskaiden koneiden aiheuttaneen kiinteistöltä runkolinjaan tulevan vesijohtoliitoksen vaurioitumisen Moisiontien remontoinnin yhteydessä, kun maansiirtokoneet ja kaivurit ovat painaneet tien alla olevia kaukolämpöputkia vesijohtoa vasten rikkoen sen. Hakija on ilmoittanut korjauttaneensa vesijohdon omalla kustannuksellaan. Hakijan vaatimus tältä osin on määrältään 11.400 euroa. Hakija ei ole toimittanut kustannuksiin liittyen tositteita.

Hakija on kuitenkin aiemmin 13.10.2020 Staralle lähettämässään sähköpostissa ilmoittanut katsovansa vesijohdon korjauksen omalla kustannuksellaan tehtynä peruskorjauksena, koska johto on vaurioituessaan ollut liki 50 vuoden ikäinen ja näin ollen teknisen käyttöikänsä päässä. Hakija on samassa sähköpostissa ilmoittanut korjauskustannuksen olleen n. 7000 euroa.

Vaatimus 2

Hakijan mukaan koko pesuhuoneen ja saunan laatoitukset on pitänyt purkaa ja vesieristys ja laatoitus uusia, johtuen rakennuksen painumisen ja tärinän aiheuttamasta rakenteiden vääntymisestä ja sen aiheuttamasta laattojen halkeilusta. Hakijan mukaan myös rakennuksen viemärit on täytynyt uusia viemärin kaadon vikaannuttua rakennuksen painumisen seurauksena.

Selvityksenä korjauskustannuksista hakija on esittänyt hakemuksensa liitteinä Suomen Teollisuuspoltin Oy:lle osoitettuja laskuja Takalantie 28 toimistotilojen remontointiin liittyen. Hakijan vaatimuksesta poiketen laskuilta ilmenevä korjauskustannusten kokonaismäärä on 144.958,71 euroa. Summa sisältää LDH Putki Oy:n laskutuksen osalta myös arvonlisäveron. Vikaantumisen kohteena ollut laatoitus on asennettu vuonna 1996.

Vaatimuksen kohteena oleva vahinko on ilmoitettu lopputarkastuksen yhteydessä 23.11.2021.

Vaatimus 3

Hakija esittää Staran rakennustöiden aiheuttamaksi katsomansa maanpainumisen johtaneen pihan epätasaisuuteen ja vaatii painuman korjaamista. Vaatimusta on määrältään yksilöimätön.

Vaatimus 4

Hakijan mukaan kiinteistöllä sijaitsevan autotallin lattia on ruvennut painumaan askelten alla koko matkalla. Hakija katsoo maa-aineksen kadonneen autotallinsa lattian alta, kuten katsoo sen kadonneen koko kiinteistön alalta alaspäin Takalantien suuntaisesti Staran töiden aiheuttaman maanpainumisen johdosta. Hakijan vaatimus perustuu määrältään hakijan ilmoitukseen, josta ei ole esitetty muuta näyttöä.

Vaatimuksen kohteena oleva vahinko on ilmoitettu lopputarkastuksen yhteydessä 23.11.2021.

Vaatimus 5

Lisäksi hakija toteaa mittausten mukaan rakennuksen vajonneen, josta katsoo syntyvän rakennukselle arvonalennuksen ja kaupungille sitä vastaavan korvausvelvollisuuden. Vaatimuksen määrä perustuu hakijan ilmoitukseen, eikä siitä ole toimitettu muuta näyttöä.

Tiedot kiinteistöstä

Arkistotietojen mukaan Takalantie 28 asuinrakennus on rakennettu 1962. Talon perustettu paaluttamattomalle savelle, perustuksena on harkot ja betoni, runkona on Leca-harkko ja julkisivut rapattu. Rakennuksen pituus on noin 20 metriä.

Työyksikön selvitys

Staran rakentamisyksikkö 2 on toteuttanut kaupunkiympäristön toimialan tilauksen mukaista kadun kunnostustöitä sekä siihen sisältyviä vesihuolto- ja putkijohtojen uusimistöitä Takalantiellä. Työt ovat sisältäneet tärinää aiheuttavaa kaivannon pontitusta sekä paalutusta. Urakan rakennusaika on 22.10.2019-31.12.2023, mutta varsinaiset vesihuoltotyöt sisältäen isot kaivuut on aloitettu vasta toukokuussa 2020. Kiinteistön 28 kohdalla on tehty töitä seuraavasti:

Tärinää ja painumia on seurattu Forcit Consulting Oy:n toimesta. Työtavat ja käytetty kalusto ovat olleet normaaleja asutulla alueella käytettäviä. Takalantie sijaitsee savialueella, jonka keskisyvyys ollut 12 metriä. Lisäksi alueella on maaperän pohjavesien ja painuman seurantaa tehty erillisillä mittauspisteillä Helsingin kaupungin maa- ja kallioperäyksiön toimesta.

Työyksikön selvityksen mukaan kohteessa on tehty painumaseurantaa vähintään kolmella eri kiinteistöllä kaivualueen läheisyydessä. Merkittävin mitattu tärinä on kohdistunut kiinteistöön Takalantie 28, jossa mittari on reagoinut jo pelkän raskaan liikenteen ohiajosta.

Kyseisessä kiinteistössä on pidetty tärinämittaria myös niinä aikoina, kun paikalla ei ole suoritettu töitä ja myös näinä aikoina on mitattu suunnittelijan arvon ylittäviä lukemia. Myös alueen pohjavesiä on seurattu. Rakentamisella ei ole havaittu olevan juurikaan merkitystä pohjavesilukemiin. Kyseisen kiinteistön kohdalla maaperässä savea on noin 12 metriä.

Kaivuu on toteutettu tuentasuunnitelman 30621/11-512 mukaisesti (liite). Liitteissä on myös paalulaatan suunnitelma 30621/405 sekä kadun poikkileikkaus 30621/24 kiinteistön kohdalta, jossa kiinteistö jää vasemmalle puolelle. Ponttien noston aikana on havaittu huomattavaa ympäristön painumista noin 5 metrin päässä kaivannoista kiinteistöjen puolella ja tästä on huomautettu jo heti alkuvaiheessa Staran työn tilaajaa sekä suunnittelijaa.

Suunnitelmamuutoksia ei tilaajan tai suunnittelijan mukaan tarvittu. Pontit on nostettu vasta kun kaivanto on täytetty korkoon (vähintään valmiskorko - 50 cm.) Huomattavien painumien takia Stara on entisöinyt kiinteistöjen Takalantie 24, 26 ja 28 pihat kadun puolelta noin 5 metrin matkalta ja korjannut Takalantie 24 ja 26 viemärit tonttikaivoihin asti. Viemäröinti hakijan kiinteistöön Takalantie 28 tulee Moisiontien puolelta ja on uusittu Moisiontien rakentamisen yhteydessä vuonna 2019. Kyseisen kiinteistön varastorakennus on myös suoristettu Staran työyksikön toimesta.

Työyksikön selvityksen mukaan kyseisen kiinteistön piha entisöitiin painumien jälkeen huomattavasti alkuperäistä parempaan kuntoon. Piha myös asfaltoitiin laajemmin ja rakennekerrokset vaihdettiin. Kiinteistön pihalta poistettiin myös Staran toimesta orapihlaja-aita, jonka paikalle vaihdettiin kasvualusta, johon hakija on istuttanut tuija-aidan.

Työyksikkö on todennut selvityksessään esitettyihin rakennuksen sisällä oleviin vaurioihin nähden, että huomioiden rakennuksen perustustapa, alkuperäinen kunto ja korkea ikä ei voida sulkea pois, etteikö näkyviä vaurioita olisi ollut jo aiemmin. Työyksikkö selvensi myös, että hakija on ilmoittanut hankkineensa rakennuksen purkukuntoisena vuonna 1995 ja remontoineensa sen.

Asiantuntijalausunnot

Kiinteistössä on sijainnut tärinämittauspiste. Tärinämittausta on suoritettu silloin, kun kiinteistö on ollut tärinän vaikutusalueella. Tärinää mitattiin kiinteistön pohjoispäädystä Moisiontien rakentamisen aikana ja eteläpäädystä Takalantien rakentamisen aikana. Kiinteistöön on tehty myös tarkastuksia. Alkutarkastus on kiinteistössä pidetty 7.2.2018, välikatselmus 4.9.2020 ja loppukatselmus 23.11.2023. 

Suomessa käytössä oleva RIL 253-2010 Rakentamisen tärinät-ohje määrittelee maa- ja pohjarakennustöissä rakennuksiin kohdistuvan tärinän ohjearvot. Mitattava suure on heilahdusnopeuden huippuarvo ja yksikkönä käytetään millimetriä sekunnissa (mm/s). Tärinä mitataan yleensä lähimpänä olevista rakenteista. Tärinä vaimenee etäisyyden suhteen voimakkaasti. Kauemmaksi välittynyt tärinätaso pyritään laskennallisesti arvioimaan tärinämittaustulosten perusteella.

Kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten tavalla perustetuille rakennuksille RIL ohjearvo tärinän heilahdusnopeudelle on Vsall = 5,25 mm/s. RIL ohjeessa kuvatut sallitut ohjearvot eivät ole vaurioraja-arvoja. Jos maarakennustyö pysyy näiden suunniteltujen arvojen puitteissa, niin tällöin maarakennustyötä voidaan pitää täysin turvallisena rakennusten kannalta.

Työselityksessä on määritelty tärinän ohjearvoksi 4,25 mm/s. Tärinäarvossa on varmuuskerroin ja sen voi asiantuntijalausunnon perusteella ylittää noin 1,5 kertaisesti ennen kuin rakenteiden vauriovaara lähenee. Työn aikana on mitattu myös siirtymää ja sen ylittäessä 100 mikrometriä rakenteiden vauriovaara voi kasvaa. 

Forcit Consulting Oy:n toimesta kohteessa 7.2.2018 tehdyn alkukatselmuksen mukaan rakennuksen asuinhuoneistoissa sekä ulkoseinissä oli todettu jo halkeamia minkä lisäksi lattialaattoja oli todettu olevan irti.

Välikatselmuksessa 3.9.2020 todettiin keittiön laattojen halkeamista. Ensimmäinen halkeamista oli todettu jo alkukatselmuksessa. Toisen laatan on todettu haljenneen todennäköisesti esineen putoamisesta johtuen (kolo laatassa). Lisäksi jälkimmäinen halkeama on laatassa, joka sijaitsee keskemmällä lattiaa. Tärinän aiheuttama halkeaminen alkaa pääsääntöisesti lattian reunasta.

Välioven kynnyksen irronneet laatat oli havaittu jo alkukatselmuksessa samoin kuin toinen keittiön haljenneista laatoista. Ulko-oven kynnyksen irronneissa laatoissa on rakennusvirhe. Valmistajan ohjeistuksen mukaan laattojen kiinnittyvyys pitää olla 80–100 %. Asiantuntijan lausunnon sekä katselmukseen liitetyn valokuvan perusteella kiinnittyvyys on ollut tätä vähäisempi. Rakennuksen julkisivun halkeamissa ei ole tullut muutoksia verrattuna alkukatselmuksessa kuvattuun videoon.

Loppukatselmuksen 10.11.2021 mukaan autotallin lattiassa on paikattu kohta, jossa painumaa on ollut havaittavissa. Painuman reunassa olevan reiän reunasta on todettavissa, että reunat ovat pyöristyneet ja tummuneet, mikä viittaisi, että se on ollut siinä jo kauemman aikaa, eikä ole tullut työn aikana. Jos paikkaus olisi tehty asianmukaisesti, ei lattian alle olisi tullut onkaloita, joihin laatan alla oleva hiekka olisi voinut valua tärinän vaikutuksesta. Katselmusasiantuntijan mukaan kyseistä kohtaa ei ole tehty hyvää rakennustapaa noudattaen. Muualla autotallin lattiassa ei havaittu halkeamia.

Lisäksi loppukatselmuksessa todetaan, että WC:n seinän ja lattian rajasaumassa on hiushalkeama. Saumassa tapahtuu luontaisestikin liikettä ilman tärinää ja painumaa, mutta tärinän ja painumien vaikutusta ei voida poissulkea. Nykyisten ohjeiden mukaan saumat tehdään silikonilla, joka mahdollistaa rakenteiden liikkeet normaalisti. Kylpyhuoneen seinän ja lattian saumojen vikaantuminen on mahdollista edellä mainituista syistä. Kiinteistön laatoitukset on uusittu vuonna 1996. Laatoituksen teknisen käyttöiän ollessa kohteesta riippuen 10–24 vuotta, kiinteistön laatoitus on ylittänyt teknisen käyttöikänsä, mikä on myös huomioitava ilmoitetuissa vikaantumisissa.

Loppukatselmuksessa todetaan, että tärinämittauksissa on ollut joitain ylityksiä kiinteistölle määriteltyyn ohjearvoon verrattaessa. Ylitykset ovat sen suuruisia, että tärinä voi jo alkaa aiheuttamaan vikaantumista rakenteisiin. Painumien osalta kiinteistön pohjoispään painuma työn aikana on loppukatselmuksen mukaan noin 5 mm ja eteläpään noin 15 mm.

Forcit Consulting Oy:n asiantuntijan näkemyksen mukaan mitattu tärinä on osittain ylittänyt ohjearvot mittausjaksoilla, mutta tärinän ei voida katsoa yksiselitteisesti aiheuttaneen hakijan esittämiä vahinkoja.

Kiinteistöstä on myös mitattu painumia sokkelista ja tulokset ovat todettavissa painumamittaustuloksista. Näiden painumien vaikutuksista esitettyihin vikaantumisiin on pyydetty tarkempi asiantuntijan lausunto kesällä 2024. 

Lausunnon 3.7.2024 perusteella selviää, että suunnittelun aikana Takalantien rakennusten perustamistavat on selvitetty ja kaikkiin maanvaraisesti perustettuihin rakennuksiin on asennettu painumaseurantapultit. Painumaseuranta on aloitettu 3 vuotta ennen maarakennustöiden alkua, vuonna 2017 ja seurantaa on tehty aina 2024 kesäkuuhun asti. Takalantie 28 rakennukseen asennettujen painumaseurantapulttien sijainti on esitetty liitteessä 6, Maa-kallioperäyksikön lausunnossa (piirustus 12739 Takalantie 28 kartta). Painumaseurannan tulokset on esitetty kyseisen lausunnon piirustuksessa 12739. 

Alueella on ollut seurannassa myös useita pohjavesiputkia, joista on tehty jatkuvaa pohjaveden korkeuden seurantaa. Lähin pohjavesiputki (6170/04P) sijaitsi Takalantie 28 tontista pohjoiseen noin 160 metrin päässä. 

Takalantie 28 kohdalla putkijohtoja varten tehtävää kaivua vaativaa työtä on tehty 12.5.-7.9.2020 välisenä aikana sekä 5.2-19.2.2021. Lisäksi HSY on kaivanut ja pontittanut risteyksessä 2022 loppuvuodesta. 

Puistoalueella sijaitseva pohjavesimittari on aktiivinen automaattimittari. Vuoden 2019 tammikuun alun ja vuoden 2024 kesäkuun lopun välisenä aikana pohjaveden korkeus on vaihdellut tasovälillä +14,27…+15,56. Korkeuden vaihtelu on noudattanut samaa kausivaihtelua, eikä rakennustyöllä ole ollut vaikutusta alueen pohjavesitasoon. 

Takalantie 28 rakennuksen painumaseuranta on aloitettu noin 3 vuotta ennen kaivutöiden aloitusta ja painumaseurantaa on jatkettu vuoden 2024 kesäkuuhun saakka. Painumista on tapahtunut ennen varsinaisten kadunrakennustöiden aloittamista noin 3 mm / 3 vuotta. Kaivutöiden alkamisen jälkeen painuminen on nopeutunut kahdessa seurantapisteessä, jotka ovat rakennuksen Takalantien puoleisissa nurkissa. Takalantien puoleisissa nurkkapisteissä painumista on tapahtunut noin 20 mm / 2,5 vuotta. Vastaavaa nopeutunutta painumista ei ole havaittavissa Takalantiestä kauempana olevissa rakennuksen nurkkapisteissä. Näissä pisteissä painumista on tapahtunut noin 3 mm / 3,5 vuotta.

Takalantie 28 rakennuksen kadunpuoleisissa mittauspisteissä painuminen on nopeutunut kaivutyön aikana ja tänä aikana tapahtunut painumisen kokonaissuuruus on noin 20 mm. Rakennuksen kauimmaisissa nurkissa painumaa on tapahtunut rakentamisen aikana noin 3 mm. Kaivutyön aikana Takalantien puoleiset painumaseuranta-pisteet ovat painuneet noin 17 mm enemmän, kuin rakennuksen takapihan puolella olevat painumapisteet. 

Rakennusten kokonaispainumien ja kantavien rakenteiden kulmakiertymien suuntaa antavia raja-arvoja on esitetty kirjassa RIL 207 geotekninen suunnittelu, taulukossa 4.2. Suuntaa antavan ohjeen mukaan muuratun rakenteen kokonaispainuman raja-arvo on 40 mm ja kulmakiertymän raja-arvojen vaihteluväli hienorakeisessa maaperässä on 1/800 – 1/400. Toteutunut kokonaispainuma on 17 mm ja kulmakiertymän laskennallinen arvo on 1/1170. Asiantuntijan näkemyksen mukaan painumat eivät ylitä suuntaa antavia raja-arvoja.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Vahingonkorvauslain (412/1974) mukainen korvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä sekä syy-yhteyttä tapahtuneen vahingon ja suoritetun toiminnan välillä.

Ympäristövahinkolain (737/1994) 1 §:n mukaan laissa tarkoitettuna ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut:

1) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta;

2) melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta; taikka

3) muusta vastaavasta häiriöstä

Edellä tarkoitettua toiminnan harjoittamista on myös tien, rautatien, sataman, lentoaseman tai muun näihin verrattavan liikennealueen pitäminen.

Ympäristövahinkolain 3 §:n mukaan ympäristövahinko korvattava, jos voidaan osoittaa, että lain tarkoittaman toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syy-yhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin. Ympäristövahinkolaissa ei ole säädetty niin sanotusta käännetystä todistustaakasta. Näin ollen vahingonkärsijän on näytettävä toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys. Tätä näyttövelvollisuutta on kuitenkin laissa lievennetty siten, että korvausvastuun syntymiselle riittää todennäköinen syy-yhteys.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Staran työyksikön selvityksien perusteella tärinämittauksissa ilmenneet tärinälle asetettujen rakennuskohtaisten raja-arvojen ylitykset ovat tapahtuneet pääosin rakennustyön ulkopuolisesta ajoneuvoliikenteestä muulloin kuin aikoina, joina kiinteistön kohdalla on Staran toimesta tehty tärinää tuottavaa työtä.

Työyksikön selvityksen mukaan tärinää aiheuttavaa työtä on Staran toimesta tehty kyseisen kiinteistön kohdalla seuraavasti. 11.5-31.8.2020 on tehty paalulaatta, rakennettu uusi vesijohto- ja jätevesilinja kadun kyseisen kiinteistön puoleiseen reunaan, jonka tuentana ovat olleet lukkoon lyödyt pontit ja soljet. 10.2-19.2.2021 sekä 4.5-20.5.2021 on tehty uuden hulevesilinjan rakentamista kadun kyseisen kiinteistön vastakkaiselle puolelle, jossa tuentatapana ovat olleet tukielementit. Katu on päällystetty kyseisestä kohdasta loppuvuodesta 2021.

Mittausajanjaksolla 12.3.2018 - 6.8.2021 ilmenneistä tärinälle asetetun raja-arvon (4,25 mm/s) ylityksistä suurin osa on tapahtunut mainittujen kiinteistön läheisyydessä tehtyjen edellä mainittujen työskentelyaikojen ulkopuolisena aikana. Mittausajanjaksolla on päätöksen liitteenä olevan mittausraportin mukaan mitattu yhteensä 70 raja-arvon ylittävää tapahtumaa, joista ainoastaan 29 tapahtumaa ajoittuu ajanjaksoille, jolloin Stara on tehnyt kiinteistön kohdalla tärinää tuottavia töitä. Suurin osa raja-arvon ylittävästä tärinästä on näin ollen ajoittunut ajalle, jolloin Stara ei ole tehnyt tärinää tuottavaa työtä kiinteistön kohdalla.

Asiantuntijalausunnon mukaan raja-arvo on ylitettävissä noin 1,5 kertaisesti ennen kuin rakenteiden vauriovaara lähenee. 6,375 mm/s ylittäviä tapahtumia on tärinämittauksissa yllä mainitulla ajanjaksolla ilmennyt yhteensä 9 kappaletta, joista 4 kappaletta aikoina, jolloin Stara on työskennellyt kohteen lähellä. Näin ollen suurin osa myös merkittävistä raja-arvot ylittävistä tärinöistä on tapahtunut muun kuin Staran työskentelyn johdosta.

Hakijan oman kertomuksen sekä Staran työyksikön lausunnon mukaan rakennus tärisee jo pelkän Moisiontien ja Takalantien kautta kulkevan kuorma-autoliikenteen vaikutuksesta. Koska merkittävin osa raja-arvon ylittävästä tärinästä on ajoittunut Staran suorittamien tärinää aiheuttavien töiden ulkopuolelle ja on kiistatonta, että jo ohiajava liikenne aiheuttaa kiinteistössä merkittävää tärinää, ei ole pidettävä todennäköisenä, että Staran kiinteistön läheisyydessä tekemät kadunrakennustyöt olisivat aiheuttaneet hakijan viittaamia vahinkoja.

Hakijan ilmoittamista vahingoista pesutilojen laattojen vauriot ovat ilmenneet loppukatselmuksessa 23.11.2021. Merkittävimmät Staran toiminnasta aiheutuneeksi katsottavat tärinäarvojen ylitykset ovat tapahtuneet vuoden 2020 touko-elokuussa ja näin ollen ennen 4.9.2020 pidettyä välikatselmusta. Näin ollen vauriot olisivat olleet hakijan havaittavissa jo välikatselmuksen aikaan, mikäli olisivat todennäköisesti aiheutuneet Staran toiminnasta. Välikatselmuksen ja loppukatselmuksen välisenä aikana 4.9.2020 – 23.11.2021 ei tärinämittaustulosten perusteella ole tapahtunut merkittäviä tärinäarvon ylityksiä Staran suorittamien töiden aikana. Ilmoitetuilla vahingoilla ei tämän perusteella ole ajallista yhteyttä Staran tärinää aiheuttavaan toimintaan, eivätkä vahingot ole muutoinkaan todennäköisesti aiheutuneet Staran toiminnasta.

Hakijan ilmoittaman autotallin lattian vaurion osalta voidaan todeta asiantuntijalausunnon perusteella, että vaurio on kokonaisuudessaan Staran töitä edeltäneeltä ajalta. Vahingolla ei näin ollen ole ajallista yhteyttä Staran toimintaan.

Rakennusten kokonaispainumien tai kantavien rakenteiden kulmakiertymien ohjearvoja ei ole Staran rakennustyön aikana asiantuntijan lausunnon mukaan ylitetty. Asiantuntijalausunnon perusteella pystytään toteamaan, että rakennus on painunut jo ennen Staran kaivuutöiden aloittamista. Vaikkakin seurannan perusteella pystytään havaitsemaan, että rakentamisen aikana Takalantien puoleisissa nurkissa painumista on tapahtunut, niin painuma ei ylitä geoteknisessä suunnittelussa annettuja suuntaa antavia raja-arvoja. Myöskään laskennallinen kulmakiertymä edellä kuvatun painuman kanssa ei ylitä hienorakenteisen maaperän suuntaa antavaa raja-arvoa.

Hakijan kiinteistö on perustettu savimaalle, jossa painumaa on tapahtunut jo pitkään ennen nyt esitettyjä rakennustöitä. Savimaalle perustetuissa rakennuksissa esiintyvät painumat ja niistä aiheutuvat halkeamat ovat tyypillisiä ja voivat jatkua rakennuksen koko elinkaaren ajan. Ottaen huomioon rakennuksen perustamistapa, alkuperäinen kunto ja ikä, hakijan esittämät viat ja vauriot voivat olla luonnollisia alueen maaperäolosuhteiden vuoksi. Stara ei ole vastuussa alueen maaperäolosuhteista tai niiden pitkään jatkuneista painumista. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida osoittaa todennäköiseksi, että Staran suorittamat kadunrakennus- tai kunnallistekniset työt olisivat aiheuttaneet kiinteistölle lisäpainumaa tai muuta sellaista vahinkoa, joka poikkeaisi alueen tavanomaisesta maaperän käyttäytymisestä.

Stara on suorittanut työn kaupungin hyväksymien suunnitelmien mukaisesti, eikä asiassa ole esitetty selvitystä Staran virheellisestä menettelystä tai huolimattomuudesta. Staran töiden aiheuttaman tärinän tai maanpainumisen ei ole näytetty todennäköisesti aiheuttaneen väitettyjä vahinkoja.

Korvausvaatimuksessa esitettyjen vaurioiden syntymisen ja Staran toiminnan välillä ei ole näytetty olevan todennäköistä syy-yhteyttä, tahallisuutta tai tuottamusta. Näin ollen Staralle ei muodostu vahingonkorvausvastuuta hakijan esittämistä vaurioista vahingonkorvauslain, ympäristövahinkolain tai muunkaan lain perusteella.

Edellä kerrotun perusteella Stara katsoo, ettei ole korvausvelvollinen hakijan mainitsemiin kiinteistöä koskeviin muihin korvausvaatimuksiin. Stara on urakan aikana kunnostanut kiinteistöä, kulkua tontille sekä suoristanut varastoa niiltä osin, kuin on katsonut olevansa vaurioista vastuussa. Edellä mainituin perustein hakijan vaatimukset on hylättävä kokonaisuudessaan.

Stara toteaa vielä, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä HSY vedenmittauspisteen tai Maatullin ala-asteen rakennustyömaihin aiheisiin liittyviä korvausvaatimuksia tai näiden työmaiden mahdollisesti aiheuttamiin vahinkoihin. Stara täten yhtyy kaupunkiympäristön toimialan korvausasioiden 20.12.2023 esittämään tarkennuksiin näiltä osin. HSY:n vedenmittauspisteen rakennustyömaan osalta asian käsittely kuuluu HSY:lle. Maatullin ala-asteen rakennustöitä koskevat korvausvaatimukset (kuorma-autoliikenne) tulee osoittaa kyseisen työmaan työmaasta vastaavalle taholle (Jatke Oy). 

Hallintosäännön 11 luvun 2 § 1 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää liikelaitosta koskevista asioista ja hoitaa muutoinkin juoksevaa hallintoa.

Toimitusjohtajan päätöksen 3.7.2017 § 13 mukaan yksikönjohtajat ovat oikeutettuja myöntämään vahingonkorvauksen omaa osastoaan koskevissa asioissa silloin, kun kaupunki on asiassa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi. Staran yksikönjohtajien myöntämien vahingonkorvausten vahinkokohtainen yläraja on 10.000 euroa.

Vakiintuneen käytännön mukaan yksikönjohtaja on toimivaltainen ratkaisemaan vahingonkorvausvaatimusta koskevan asian myös 10.000 euroa ylittävän vaatimuksen osalta, kun vaatimus tulee hylätä.