Poikkeaminen, Laajasalo, Päätie 1, Asunto Oy Päätie 1

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) kiinteistöä 412-2-70 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8877 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Asunto Oy Päätie 1

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan kiinteistö 412–2–70.

Hakemus

Hakija hakee lupaa muuttaa askarteluhuoneet (4 kpl) asuinhuoneiksi ikkunoita suurentamalla poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8877 siten, että rakennusoikeus ylittyy 60 k-m² (11,55 %).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että askarteluhuone sijaitsee maanpinnan yläpuolella ja täyttää muilta osin asuinhuoneen määritelmän, paitsi korkeuden osalta. Hakijan mukaan asuntojen alarinteen puoleisen sisäänkäynnin vieressä sijaitsevien askarteluhuoneiden muuttaminen asuinhuoneiksi (esim. vierashuoneeksi tai tilapäisen liikuntaesteisyyden sattuessa) parantaa asuntojen saavutettavuutta, koska pihalta on esteetön käynti huoneeseen, toisin kuin yläpihan puolelta. Muutos tapahtuu olemassa olevassa rakennuksessa eikä se vaikuta kaupunkikuvaan. Muutos parantaa olemassa olevan asunnon tilojen tarkoituksen mukaisempaa käyttöä. Muutoksen jälkeen maantasoista kellarikerrosta voidaan käyttää ns. selviytymiskerroksena. Kiinteistöllä asemakaavan mukainen sekä käytetty kerrosala on 520 m². Kerrosalan lisäksi on rakennettu autotalli 25 m²/ asunto (yht. 4kpl; asemakaava sallii 18 m² / asunto) sekä askarteluhuone 15 m²/ asunto (yht. 4 kpl; asemakaava sallii 12 m²/ asunto), yht.160 m².

Laajennuksen kerrosala on 15 m²/ asunto yht. 60 m² (askarteluhuone muutetaan kerrosalaan kuuluvaksi asuinhuoneeksi). Uusi kerrosala 580 m², joka ylittää sallitun kerrosalan 11,55 %.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 9.10.1987 vahvistettu asemakaava nro 8877. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). AP- ja AP/s-korttelialueilla asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa autosuojan tai -katoksen enintään 18 m²/ asunto sekä muuta asunnon ulkopuolista asumista palvelevaa tilaa kuten varasto-, huolto-, ja askartelutilaa enintään 12 m²/ asunto. Rakennuslautakunta voi, milloin tontille ei asemakaavassa ole merkitty talousrakennuksen rakennusalaa tai maanalaista tilaa, myöntää luvan näiden tilojen sijoittamiselle rakennusalan ulkopuolelle vähintään 4 m:n päähän katualueen rajasta ja 2 m:n päähän tontin muista rajoista sekä 8 m:n päähän naapuritontilla olevasta asuinrakennuksen rakennusalasta edellyttäen, että arvokkaita puita ei kaadeta eikä vahingoiteta. Tontilla rakennuksen tai sen osan suurin sallittu korkeus on kaksi.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Kiinteistöllä oli jo ennen asemakaavan vahvistumista valmistunut neljän asuinhuoneiston rivitalo (1967). Naapuritonteilla on asemakaavassa merkintä AO/s, erityisalojen korttelialue, jolla ympäristön erikoispiirteet säilytetään ja uudisrakennukset on sovitettava maastoon ja vanhaan rakennuskantaan. Kiinteistöä rajaa idästä Tullisaaren puisto ja kartanopuisto.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (20.11.2023). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rivitalon askarteluhuoneiden (4 kpl) muuttamisesta asuinhuoneiksi (4 kpl) johtuva rakennusoikeuden ylitys on vähäinen. Muutoksella ei ole merkittäviä kaupunkikuvallisia vaikutuksia.

Koska rivitalorakennus on valmistunut jo vuonna 1968 ja siten ennen asemakaavan valmistumista (1987), poikkeaa kiinteistön lisäkerrosalojen määrä kaavassa sallituista. Muutoksen voidaan katsoa käyttävän asemakaavassa sallitun enintään 12 k-m² asumisen ulkopuolisen asumista palvelevan tilan kokonaisuudessaan, eikä muutoksen jälkeen enää voida hyväksyä kaavassa sallittuja lisäkerrosaloja rakennettavaksi.

Poikkeamisen erityinen syy on asuin- ja toimintaympäristön parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.