Maa-alueen vuokraaminen Liuskasaaresta Helsingfors Segelsällskap ry:lle

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää vuokrata Helsingin kaupungin 7. kaupunginosassa (Ullanlinna) sijaitsevan, karttaliitteeseen merkityn noin 17 262 m² m²:n suuruisen alueen, joka on osa kiinteistöä 91-432-5-2, Helsingfors Segelsällskap ry:lle veneily- ja venesatamatoimintaa varten.

Vuokra-aika alkaa 1.1.2026 ja päättyy 31.12.2045 ilman erillistä irtisanomista.

Perittävä vuosivuokra sopimuksen alkaessa (vuoden 2025 kesäkuun indeksillä 2335) on yhteensä 20 924,98 euroa vuodessa.

Vuokraukseen liittyvät sopimusehdot määritellään liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen ehtojen mukaisesti.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta oikeuttaa liikuntajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia sopimuskauden aikana.

Kaupunki ei vastaa vuokralaiselle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen, kunnallisvalituksen tai ylemmän toimielimen päätöksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle on saapunut 20.10.2023 päivätty Helsingfors Segelsällskap ry:n hakemus. Hakemus koskee Liuskasaaressa sijaitsevan venesataman ja siihen liittyvään maa-alueen vuokrasopimuksen uusimista. Alueen nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.12.2025

Kaupungin ja kerhon yhteistyö on toiminut moitteettomasti.

Helsingfors Segelsällskap ry (HSS) on Helsingin toiseksi vanhin ja Suomen neljänneksi suurin pursiseura. Seura perustettiin vuonna 1893. Ensimmäisenä toimintavuonna Helsingfors Segelsällskap ry:llä oli 65 jäsentä ja rekisterissään 19 purjevenettä.

Liikuntapalvelut on neuvotellut seuran edustajien kanssa ja yhteistuumin on päädytty siihen, että vuokra-ajaksi esitetään 20 vuotta.

Liuskasaaren pitkäntähtäimen kehittäminen yhdessä kohdetta vuokraavan HSS ry:n kanssa on kaupunkistrategian mukaista toimintaa. Luontoa kunnioittava ja HSS ry on perinteisesti ollut pienten köliveneiden johtava kilpapurjehdusseura Suomessa. Seurassa on viime vuosina panostettu juniori- ja nuorisotoimintaan sekä aikuisten purjehduskoulutukseen. Panostus on tuonut HSS ry:n voimakkaammin takaisin kilparadoille. Tuloksina mitaleita ja huipputuloksia kansainvälisissä luokissa.

Vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys on yksi uuden kaupunkistrategian 2025–2029 painopisteistä. Kaupunkistrategia toteaa, että Helsinki on vetovoimainen ja toimiva merikaupunki. Liuskasaaren vuokraaminen 20 vuodeksi Helsingfors Segelsällskap toteuttaa kaupunkistrategian tavoitetta vahvistaa pienveneilyn ja muun omaehtoisen vesillä liikkumisen edellytyksiä. Koska pursiseuran toiminta on avointa laajalle joukolle helsinkiläisiä, edistää vuokraus myös strategiassa mainittuja tavoitteita meren äärellä olevien palveluiden kasvusta ja virkistysmahdollisuuksien parantamisesta. Myös Helsingin merellisen strategian vuoden 2025 aikana päivitettävissä toimenpiteissä mainitaan veneilyharrastamisen toimintaedellytyksistä huolehtimisesta.

Asemakaava

Alueen asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa
18.5.2022, ja se on saanut lainvoiman 7.7.2022. Muutos koskee Eteläistä ja Pohjoista Uunisaarta, Liuskasaarta, Liuskaluotoa ja Sirpalesaarta sekä niiden ympärillä olevaa vesialuetta

Tavoitteena on mahdollistaa saarten kehittäminen merkittävänä purjehdus- ja virkistyskeskuksena. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan Uunisaarten, Liuskasaaren, Liuskaluodon ja Sirpalesaaren toimintoja, virkistystä, veneilyä ja kilpapurjehdusta palvelevien uusien rakennusten, aallonmurtajien ja laitureiden tarpeet.

Alueelle on suunniteltu uutta purjehdus- ja virkistystoimea palvelevaa toimitilakerrosalaa 2 150 k-m². Kerrosalaa on lisätty toiminnallisista syistä ja se on jaettu maisemallisin ja kulttuurihistoriallisin perustein eri saarille.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että yhteydet saarille paranevat ja purjehdukselle sekä virkistykselle osoitetut alueet ovat toimivat.

Liikuntapalvelut on ollut vahvasti mukana kaavasuunnittelussa. Seuran investointisuunnitelmat tukevat kaavassa esitettyjä mahdollisuuksia saaren kehittämiselle.

Sisäinen vuokraus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on vuokrannut alueen sisäisin vuokrausperustein kaupunkiympäristölautakunnalta (vuokratunnus Y3107-5) vuoden 2045 loppuun asti.

Vuokra-alue ja vuokran määrittely

Vuokrattava alue on yhteensä 17 262 m²

Rakennukset ja rakennelmat: yhteensä 1 472 kem²
- liikuntakäytössä 1 108 kem² ja kaupallisessa käytössä 364 kem²
Talvisäilytysalue: n. 2090 m²
Vaikeammin hyödynnettävästä alueesta ei peritä vuokraa.

Vuokranmäärittely:
Liikuntakäyttöön tarkoitettujen tilojen osalta maan pääoma-arvona pidetään virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 12,00 euron kerrosneliömetrihintaa, ravintolatilan osalta 21,41 euron kerrosneliömetrihintaa ja talvisäilytysalueen osalta 1,00 euron neliömetrihintaa. Vuosivuokra on 5 % maan pääoma-arvosta. Vuokrasta peritään liikuntakäyttöön tarkoitettujen rakennusten maa-alan osalta 50 %.

Perittävän vuosivuokran laskentakaavat:
Ravintola:
364 kem² x 21,41 €/kem² x 5 % x 23,35 = 9 098,61 euroa

Muut rakennukset ja rakennelmat:
1 108 kem² x 12 €/kem² x 5 % x 23,35 x 50 % = 7 761,54 euroa

Talvitelakointi:
2 090 m² x 1 e/m² x 5 % x 23,35 = 2 440,08 euroa
Terassialueista perittävä korvaus on 1 624,75 euroa

Perittävä vuosivuokra yhteensä 20 924,98 euroa.

Perittävä vuosivuokra sopimuksen alkaessa (vuoden 2025 kesäkuun indeksillä 2335) on yhteensä 20 924,98 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusvuosivuokra on 896,14 euroa. Muu vuokra-alue on ylläpitoaluetta, josta ei peritä vuokraa.

Täysimääräisestä vuokrasta peritään rakennusten osalta 50 % niin kauan kuin aluetta käytetään yksinomaan liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi kuitenkin muuttaa subvention määrää sopimuskauden aikana. Subvention määrää Tammikuun 1. päivästä 2027 lukien perittävä vuosivuokra sidotaan viralliseen elinkustannusindeksiin, jossa lokakuu 1951=100 siten, että perusvuosivuokra 896,14 euroa vuodessa ja sitä vastaava perusindeksi on 100. Kunkin kalenterivuoden vuosivuokra tarkastetaan kertomalla perusvuosivuokra luvulla, joka saadaan jakamalla edellisen kalenterivuoden keskimääräinen elinkustannusindeksi perusindeksillä 100. Mikäli pisteluku on alempi, vuokraa ei kuitenkaan alenneta.

Täysimääräisestä vuokrasta peritään rakennusten osalta 50 % niin kauan kuin aluetta käytetään yksinomaan liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi kuitenkin muuttaa subvention määrää sopimuskauden aikana. Subvention määrää voidaan muuttaa seuraavan kerran vuonna 2032, jolloin mahdolliset muutokset tulevat voimaan 1.1.2034. Mahdolliset muutokset subvention määrässä astuvat automaattisesti voimaan lautakunnan päätöksen lainvoimaisuuden myötä ilman, että tätä sopimusta muutetaan. Vuokranantaja on velvollinen ilmoittamaan subvention määrän muutoksista vuokralaiselle viipymättä

Kaupungilla on oikeus tarkistaa alueen vuokraa, mikäli alueen arvossa alueen käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, lisärakentamisen tai muun vastaavan seikan johdosta tapahtuu muutoksia.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää liikuntajohtajalle sopimuksen allekirjoitusoikeuden sekä oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia vuokrasopimukseen.

Muut vuokraukseen liittyvät ehdot on kirjattu liitteenä olevaan vuokrasopimusluonnokseen

Valtiontukiarviointi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Esitetty vuokrasopimus Helsingin kaupungin ja Helsingfors Segelsällskap (HSS) ry välillä sisältää vuokratukea. Vuokra-aluetta käytetään pääsääntöisesti purjehdustoimintaan. Vuokra-alueen pääasiallisia käyttäjiä ovat paikalliset asukkaat, mutta toimintaan osallistuu myös ulkomaalaisia purjehtijoita, sillä seura järjestää muun muassa kilpailuita ja tapahtumia sekä toimintaa järjestetään myös englanniksi. Osallistujia ja katsojia voi siis saapua myös muualta Suomesta ja EU-maista. Muualta saapuvat osallistujat ja katsojat eivät kuitenkaan muodosta vuokra-alueen pääasiallista käyttäjäkuntaa, vaan kyse on ennemminkin kertaluonteisista vierailuista. Muualta saapuvia osallistujia on siis vähän, eikä vuokratuen voida näin ollen katsoa vaikuttavan rajat ylittäviin investointeihin tai sijoittautumisen edellytyksiin kuin enintään marginaalisesti.

Maanvuokrasopimukseen sisältyvä vuokratuki ei siis ole SEUT 107(1) mukaista valtiontukea, koska kyse on urheilutilasta, joka palvelee ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja joka ei todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista. Toimenpide ei näin ollen ole omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohta 197).

Toimivalta

Hallintosäännön 17 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta voi päättää hallinnassaan olevien maa- alueiden vuokrauksesta enintään 20 vuoden ajaksi. Pidemmistä vuokrasopimuksista päättää kaupunginhallitus.