Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko, 17.8.2023, Paciuksenkatu 7, Pohjola Vakuutus Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on päätöksellään 12.12.2024 (24 §) hylännyt 17.8.2024 Paciuksenkatu 7 kohdalla tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään 40 000 euron vahingonkorvausvaatimuksen liittyen 17.8.2023 kello 16.45 Paciuksenkatu 7 kohdalla tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että Väyläviraston suunnitteluohjeen mukaan satunnaisia tasoeroja pyöräily- ja jalankulkukaistan välillä tulee välttää turvallisuuden takaamiseksi. Tällainen satunnainen tasoero vahinkopaikalla on aiheuttanut hakijan pyöräilyonnettomuuden. Hakijan vahinkopaikan vaarallisuudesta kaupungille antaman ensimmäisen palautteen johdosta kaupunki on ilmoittanut, että kyseisen kadun kohta on välitetty urakoitsijalle korjattavaksi, ja nyt kaupunki on päätöksessään ilmoittanut, ettei kohtaa aiota korjata. Hakija pitää turvallisuudesta piittaamattomana sitä, että tällaiset tasoerot ovat käytäntö eikä onnettomuuspaikkaa tulla korjaamaan. Hakija vaatii vahingonkorvauksen lisäksi sitä, että kyseinen kadun kohta korjataan.

Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 12.12.2024. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.12.2024 eli säädetyssä määräajassa.

Perustelut

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan lisäksi kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Hakija on oikaisuvaatimuksessaan vedonnut Väyläviraston ohjeeseen nimeltä "Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (34/2022)". Kyseisen nimistä ohjetta ei ole enää voimassa, vaan se on kumottu ohjeilla Jalankulun suunnittelu (34/2022) ja Pyöräliikenteen suunnittelu (18/2020). Nämä Väyläviraston tienpidon turvallisuusjärjestelmään kuuluvat ohjeet ovat tarkoitettu käytettäväksi valtion maanteillä, mutta niitä voidaan soveltaa myös kaupunkien ja kuntien katualueiden suunnittelussa. Kadut rakennetaan kuitenkin alueidenkäyttölain mukaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti, kun taas maantiet rakennetaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetuin lain mukaan ELY-keskuksen laatimisvastuulle kuuluvan tiesuunnitelman mukaisesti noudattaen Väyläviraston antamia ohjeita.

Hakija kaatui polkupyörällä, kun pyörän eturenkaan sivu osui pyöräkaistan ja jalkakäytävän välissä olevaan kiveykseen. Vahinkopaikalla on yksisuuntainen pyörätie, joka on risteyksessä suojatien kohdalla luiskattu jalkakäytävän kanssa samasta tasosta ajoradan tasoon pyöräkaistaksi. Pyöräkaistan ja jalkakäytävän välillä on suojatien kohdalla enintään muutaman sentin korkuinen reunakivi, ja reunakiven jalkakäytävän puoleiselle reunalle on lisäksi asetettu kahden noppakiven rivit parantamaan näkyvyyttä. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta saadun selvityksen perusteella rakenne on Helsingin kaupungin pyöräliikenteen väylien suunnitteluperiaatteiden mukainen.

Myös Väyläviraston voimassa olevien ohjeiden mukaan lähtökohtana on pyöräliikenteen ja jalankulun erottelu. Jalkakäytävän ja pyörätien välillä voidaan käyttää eri tyyppisiä erottelukaistoja ja tasoeroja. Tällainen rakenteellinen erottelu pyörätien ja jalkakäytävän välissä parantaa erityisesti jalankulkijan, mutta myös pyöräilijän, turvallisuutta. Rakenteellinen erottelu estää parhaiten epähuomiossa väärällä väylän osuudella kulkemista. Risteysalueilla jalankulkijoiden odotusalue voidaan osoittaa rakenteellisesti, ja yksisuuntainen pyörätie voidaan ohjata ajoradan tasoon pyöräkaistaksi ennen risteystä.

Hakijan 18.8.2023 antaman palautteen sekä toisen palautteen, joka on koskenut vahinkopaikan välittömässä läheisyydessä olevia tilapäisiä liikennejärjestelyitä, johdosta alueella toiminutta työmaata on vaadittu korjaamaan tekemäänsä luiskausta kaksisuuntaiseksi muutetun pyörätien ja jalkakäytävän välillä. Tämä tilapäisiä liikennejärjestelyitä koskenut korjaus, josta hakijalle palautteen vastauksessa on kerrottu, ei ole koskenut kohtaa, jossa hakija on vaatimuksensa mukaan kaatunut.

Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla olevan pyörätien ja jalkakäytävän rakenteet ovat olleet ehjät, ja yksisuuntaisen pyörätien luiskaaminen pyöräkaistaksi risteyksessä ajoradan tasoon on kaupungin suunnitteluperiaatteiden mukainen. Vahinkopaikalla oleva rakenteellinen ratkaisu on myös Väyläviraston voimassa olevan ohjeen (18/2020) mukainen. Edellä esitetyillä ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.

Lopputulos

Edellä esitettyjen perusteluiden sekä hallintopäällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle pyörällä kaatumisen seurauksena syntyneistä vahingoista. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 85 §

Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (503/2005) 15 f §, 100 a §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 19 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.

Kaupunkiympäristön toimiala Toimialan yhteiset palvelut Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 12.12.2024 § 24

Päätös tullut nähtäväksi 29.01.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.