Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalue, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12963) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman)

Diaarinumero HEL 2023-015357

8. / 269 §

Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalue, asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12963) ja sen asettaminen nähtäville (sisältää liikennesuunnitelman)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Outi Ruski, liikenneinsinööri Arttu Mäenpää ja maisema-arkkitehti Mirja Vallinoja. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Amanda Pasasen ehdotuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

asettaa 6.5.2025 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12963 (liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaava koskee 17.kaupunginosan (Pasila) katualuetta ja 25. kaupunginosan (Käpylä) katualuetta. Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila) Urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, liikuntapuistoa sekä katualueita, 24. kaupunginosan (Kumpula) katu ja puistoalueita ja 25.kaupunginosan (Käpylä) korttelin 25951 tonttia 3 sekä katu- ja puistoalueita.

antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin huomautuksiin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2023-015357

että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

Sulje

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Käpylässä Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalueella suunnitellaan asuinkerrostalojen rakentamista ja liikennejärjestelyjen selkeyttämistä. Koskelantie 5:ssä sijaitseva toimistotalo sekä Vähänkyröntien ja Sofianlehdonkadun väliin jäävä huoltoasema ja pikaruokaravintola puretaan ja tilalle toteutetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sovitettua asumista. Sofianlehdonkadun risteys poistetaan Koskelantieltä ja Mäkelänkadun ja Vähänkyröntien risteys muutetaan valo-ohjatuksi. Uusi rakentaminen luo Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalueelle kaupunkimaisen ja vehreän reunan kivijalkaliiketiloineen sekä nykyistä turvallisempaa ja miellyttävämpää jalankulkuympäristöä.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 13 090 k m². Uutta liiketilakerrosalaa tulee 490 k m². Voimassa olevassa asemakaavassa tontilla on toimistorakennusten rakennusoikeutta 5000 k-m2. Asukasmäärän lisäys on noin 330 uutta asukasta. Työpaikkamäärä vähenee noin 200 työpaikalla.

Kaavaratkaisun tavoitteena on kehittää nykyisellään väljää ja osin kaavoittamatonta Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysaluetta yleiskaavan mukaisesti kaupunkimaisena ja asuntovaltaisena alueena kivijalkaliiketiloineen. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota Olympiakylän ja Kisakylän alueiden tunnusomaisten piirteiden säilymiseen myös uusien rakennusten arkkitehtuurissa ja piha-alueiden laadussa. Yleisillä alueilla tärkeinä tavoitteina ovat jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuus ja sujuvuus sekä alueelle ominaisen vehreän katutilan jatkuminen.

Liikennesuunnittelun tavoitteena on toteuttaa Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalue turvallisena, kompaktina ja selkeänä pääkatujen välisenä nelihaararisteyksenä sujuvat joukkoliikenteen vaihtomahdollisuudet huomioiden. Vähänkyröntie parannetaan ajoneuvoliikenteen pääyhteydeksi Mäkelänkadulta Sofianlehdonkadun suuntaan bussiliikenne mahdollistaen. Vähänkyröntien ja Mäkelänkadun risteys muutetaan valo-ohjatuksi risteykseksi.

Kaavaratkaisu on tehty, jotta kaupunkirakenteeseen keskeisesti sijoittuva risteysalue saadaan tiivistettyä kaupunkimaiseksi ja vehreäksi osaksi valtakunnallisesti arvokasta ympäristöä. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan uuden rakentamisen yhteensovittaminen ympäröiviin RKY alueisiin kävelijän mittakaava huomioiden. Tavoitteena on mahdollistaa viihtyisä asuminen kivijalkapalveluineen kaupunkirakenteellisesti keskeisellä paikalla sekä Koskelantien varren kaupunkirakenteen jatkaminen Mäkelänkadulle asti. Kaavaratkaisun valmistelun aikana keskustelua on herättänyt erityisesti uuden rakentamisen määrä, Sofianlehdonkadun katkaisu ja risteysalueen liikennejärjestelyjen muuttaminen.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7696).

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että risteysalueen maankäyttö tiivistyy ja alueelle tulee lisää asukkaita erittäin hyvien liikenneyhteyksien ja monipuolisten palveluiden äärelle. Kaavaratkaisun myötä alueelta poistuu toimistotilaa sekä huoltoasematoiminta. Tilalle nouseva asuinkortteli luo uuden kaupunkimaisen reunan risteysalueelle. Uudella risteysjärjestelyllä on vaikutuksia pitkänmatkan autoliikenteen ajoreitteihin, jotka siirtyvät ensisijaisesti Pasilaan ja Asesepäntien kautta kulkeviksi. Joidenkin lähiympäristöä palvelevien autoliikenteen reittien ajomatkat pidentyvät hieman. Risteysalueen tiivistäminen vähentää jalankulkijoiden kadunylitystarvetta ja selkeyttää koko risteysaluetta huomattavasti.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä asuntotuotantoa ja kaupungin kestävää kasvua.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 30.10.2023 varata Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueen ympäristöstä alueen asuntohankkeen kehittämistä ja toteutusedellytysten selvittämistä varten.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 26.9.2023 esittää kaupunginhallitukselle Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueen ympäristön varaamiseksi asuinrakentamiseen. Käsitellessään esitystä lautakunta hyväksyi yksimielisesti vastaehdotuksen "Lautakunta edellyttää, että jatkovalmistelussa huomioidaan kehitysvarauksen ympäröivän alueen asukkaiden laadukkaat ja saavutettavat joukkoliikenneyhteydet yhteistyössä HSL:n kanssa. Suunnittelussa pyritään luomaan jalankulun sujuvuuden kannalta laadukasta sekä arkkitehtuuriltaan korkealaatuista Olympiakylän ja Kisakylän alueiden yhtenäistävää lopputulosta."

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Koskelantie 5:ssä sijaitsee vuonna 1983 rakennettu toimistorakennus, joka rakennettiin alun perin rakennusliike Puolimatka Oy:n pääkonttoriksi. Vuodesta 1987 lähtien rakennus oli Kelan omistuksessa ja käytössä. Kela on myynyt kiinteistön vuonna 2022 Jatke Uusimaa Oylle, koska heillä ei ollut rakennukselle enää käyttöä. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Koskelantie 5 / Arkkitehtitoimisto Ark—byroo Oy 2022). Rakennuksen länsipuolella sijaitsevalla, Mäkelänkatuun ja Vähänkyröntiehen rajautuvalla kaavoittamattomalla alueella sijaitsee huoltoasema ja pikaruokaravintola. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön viereen ja rajautuu koillispuolelta kortteleihin, jotka kuuluvat Museoviraston RKY 2009-kohdeluetteloon Kisakylä. Risteysalueen koillispuolella sijaitsee vuonna 1987 luvulla suunniteltu ja rakennettu Amerin pääkonttori (arkkitehdit Helmer ja Pirkko Stenros). Suunnittelualueen itäpuolella Vähänkyröntien varrella on vuonna 1984 rakennettu asuinkerrostalokokonaisuus, joka poikkeaa muodoltaan ja materiaaleiltaan Kisakylän rakennuksista.

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Alueella on voimassa asemakaavat 9000 (08.11.1985), 8851 (31.08.1984), 8489 (23.07.1982), 3096 (05.03.1951), 1639 (01.04.1937), 12192 (21.11.2014), 11875 (07.08.2009), 10505 (07.05.1999)

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1937–2009). Vuonna 1982 vahvistetussa asemakaavassa 8489 Kelan tontti on merkitty toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Sofianlehdonkatu, Koskelantie ja Mäkelänkatu Koskelantien risteyksen pohjoispuolella sekä Vähänkyröntien eteläpuolella on kaavoitettu katualueiksi. Risteysalueen lounaispuolella on urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, liikuntapuisto (VU). Koskelantien keskellä oleva puurivi sijoittuu puistoalueelle (VP). Huoltoaseman alueella ja sen länsipuoleisella osalla Mäkelänkatua ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen. Jatke Uusimaa Oy omistaa Koskelantie 5:n rakennuksen.

Kaavoitus on tullut vireille tontin omistajan tai haltijan hakemuksesta. Kaavamuutosalueeseen sisältyy Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysalueen liikennesuunnitelman uudistaminen.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisun mukaisen maankäytön toteuttaminen aiheuttaa kaupungille katujen ja liikennealueiden sekä johtosiirtojen investointikustannuksia. Esitetyt kustannusarviot perustuvat kaavoituksen yhteydessä laadittuihin suunnitelmiin ja selvityksiin.

Investointikustannukset:

Johtosiirrot 4 700 000 euroa
Kadut ja liikennealueet 6 300 000 euroa
Investointikustannukset yhteensä 11 000 000 euroa.

Tulovaikutukset:

Uuden kaavoitettavan kerrosalan rakennusoikeuden arvo on noin 12,0 milj. euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
Helen Oy
Helen Sähköverkko Oy
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat vesihuollon verkoston muutostarpeiden huomioimiseen ja suunnitteluyhteistyöhön HSYn kanssa sekä hulevesien imeytys ja viivytysmahdollisuuksien selvittämiseen. Kaupunginmuseon lausunnossa velvoitettiin Koskelantie 5:n rakennuksen säilyttämistä ainakin pääosin ja säilyttävän vaihtoehdon tutkimista kustannuksineen, puuston säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan sekä kapearunkoisen uudisrakentamisen sijoittamista muurimaisuutta välttäen ja runsasta puustoa suosien. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kunnallisteknisiä siirtoja on tutkittu yhdessä johtojen omistajien kanssa, korttelin hulevesiratkaisut on suunniteltu ja merkitty kaavakarttaan, Koskelantie 5:n rakennuksen säilyttävää vaihtoehtoa kustannuksineen on tutkittu ja purkavasta kaavaehdotuksesta laadittu kiertotalouskonsepti. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ollut lausuttavaa ja museovirasto totesi, että lausunnonantajana toimii Helsingin kaupunginmuseo. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 37 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat erityisesti tulevan rakentamisen tehokkuuteen ja muuttuvan liikenneratkaisun vaikutuksiin. Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että suunnitelmaa on väljennetty naapureihin nähden ja heitä lähinnä olevia rakennuksia madallettu kerroksella. Kävelijöiden yhteyksiin ja alueen vehreyteen on panostettu suunnittelun keinoin sekä kaavamääräyksin. Kaavaselostukseen on kirjoitettu auki kaavan mukaiset liikennejärjestelyt sekä lisätty liikennekaavio ja havainnollistavia kuvia uusista ajoyhteyksistä. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.