Asemakaavan muutos nro 12963, Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalue

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Mäkelänkadun ja Koskelantien ollessa keskeisiä liikenneväyliä sekä itä-länsi että etelä-pohjois-suunnissa, lautakunta edellytti kiinnitettävän huomiota liikenteen sujumiseen myös jatkossa tiejärjestelyjen muuttuessa.

Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Outi Ruski ja
liikenneinsinööri Arttu Mäenpää. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysaluetta koskevasta, 6.5.2025 päivätystä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila) Urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, liikuntapuistoa sekä katualueita, 24. kaupunginosan (Kumpula) katu ja puistoalueita ja 25.kaupunginosan (Käpylä) korttelin 25951 tonttia 3 sekä katu- ja puistoalueita eli Koskelantien ja Mäkelänkadun risteysaluetta ja risteysalueen kaakkoispuolelle jäävää huoltoaseman ja pikaruokaravintolan aluetta sekä Koskelantie 5:ssä sijaitsevan toimistotalon tonttia sekä näihin liittyviä katualueita. Kaavaratkaisun tavoitteena on kehittää aluetta yleiskaavan mukaisesti kaupunkimaisena, asuntovaltaisena alueena. Koskelantie 5:ssä sijaitseva toimistotalo sekä Vähänkyröntien ja Sofianlehdonkadun väliin jäävä huoltoasema ja pikaruokaravintola esitetään purettavaksi ja tilalle mahdollistetaan uusien asuinkerrostalojen rakentaminen kivijalkaliiketiloineen. Sofianlehdonkadun risteys esitetään poistettavaksi Koskelantieltä ja Mäkelänkadun ja Vähänkyröntien risteys muutetaan valo-ohjatuksi. Risteysalueen kaistajärjestelyitä selkeytetään ja jalankulun ja pyöräliikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä vehreään katutilaan kiinnitetään erityistä huomiota. Tavoitteena on mahdollistaa viihtyisä asuminen kivijalkapalveluineen kaupunkirakenteellisesti keskeisellä paikalla sekä Koskelantien varren kaupunkirakenteen jatkaminen Mäkelänkadulle asti.

Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A2), jota kehitetään asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa 1,0–2,0. Alueen keskeisten katujen varsilla tulee mahdollistaa liike- ja muuta toimitilaa. Alueen länsipuolelle sijoittuu yleiskaavassa virkistys- ja viheralueeksi osoitettu Käpylän liikuntapuisto, josta jatkuu viheryhteys ja ekologisesti merkittävä puustoisen ja metsäisen verkoston yhteys Mäkelänkadulta Sofianlehdonpuistoon ja siitä edelleen suunnittelualueen itäpuolelle siirtolapuutarha-alueelle. Suunnittelualuetta halkoo Mäkelänkadulle osoitettu raideliikenteen runkoyhteys. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1937–2009, huoltoaseman ja sen viereisellä Mäkelänkadun osalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavoissa ei ole suojelumerkintöjä. Suunnittelualueella sijaitsee kolme rakennusta; Koskelantie 5 toimistorakennus, alun perin Oy Esso Ab: n huoltoasemaksi 1950-luvulla rakennettu, mutta nykyisin pääosin hampurilaisravintolan käytössä oleva rakennus ABC:n jakeluaseman yhteydessä ja Vähänkyröntien kulmauksessa sijaitseva pikaruokaravintola vuodelta 2016. Koskelantie 5 toimistorakennus on valmistunut vuonna 1983 Puolimatka Oy:n pääkonttoriksi arkkitehti Jan Söderlundin laatimien suunnitelmien mukaan. Vuonna 1987 rakennus siirtyi Kelan omistukseen ja oli tässä käytössä vuoteen 2022. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Ark-byroo oy 2022).

Suunnittelualue sijoittuu alueelle, joka rajautuu monin tavoin arvotettuun ympäristöön. Koskelantie 7-27, Koskelantie 28-30 ja Sofianlehdonkatu 7-9 kuuluvat Kisakylän valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, johon kuuluu myös Koskelantie 40:stä alkava Olympiakylä (RKY 2009 Olympiarakennukset). Valtakunnallisesti merkittävä kokonaisuus on myös Kumpulan siirtolapuutarha ja osana sitä Kumpulan koulukasvitarha (RKY 2009 Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat). Nämä kokonaisuudet kuuluvat myös maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön (Käpylä-Koskela asuntoalue), johon kuuluu lisäksi Vähänkyröntien eteläpuolinen alue aina Isonniitynkatuun asti. Edellä mainitut alueet ovat pääosin mukana Helsingin maisemakulttuurikartalla, jolla on lisäksi Käpylän liikuntapuisto aikakaudelle tyypillisenä urheilupuistona. Mäkelänkatu ja Koskelantie kuuluvat Helsingin kaupungin yleisten alueiden arvoympäristöihin aikakautensa merkittävinä puistokatuina ja katuakseleina ja Vähäkyrönpuisto 1950-luvulla rakennettuna kaupunkikuvallisesti merkittävänä puistona. Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tämä huomattava, monin tavoin arvotettu suunnittelualuetta reunustava ja rajaava ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia suunnittelualueelle tavoitellun rakentamisen sovittamiselle ympäristöönsä.

Esillä olevan kaavaratkaisun pohjaksi on laadittu viitesuunnitelma (Anttinen Oiva Arkkitehdit ja LASS Landscape Architecture 18.3.2025). Asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukaisesti Koskelantie 5 tontti, huoltoaseman ja pikaruokaravintolan käytössä oleva ja niiden itäpuolelle jäävä alue Sofianlehdonkatuun asti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK. Korttelialueen länsinurkassa on kuitenkin pieni yhdyskuntateknisen huollon rakennusten alue ET. Kalervonkadun ja Mäkelänkadun välinen osa Koskelantien puukujanteesta ja Koskelantien 9 asuinkerrostalon Koskelantien puoleinen reuna on osoitettu puistoksi, joka on kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti tai puistohistoriallisesti arvokas VP/s. Koskelantien puukujannetta on myös esitetty jatkettavaksi Mäkelänkatuun asti Koskelantien liikenneympyrän paikalle osoittamalla alue puistoksi istutettavine puuriveineen. Neljä suurikokoista lehmusta Koskelantien pohjoisreunassa lähellä Mäkelänkadun risteystä on merkitty säilytettäviksi, samoin oleva Mäkelänkadun kaksirivinen puukujanne. Asuinkerrostalojen korttelialueelle on osoitettu enintään neli- tai viisikerroksisia rakennusaloja, jotka on korttelialueen pohjois-, länsi- ja eteläreunalla kytketty toisiinsa kaksikerroksisella kulkuaukon käsittävällä osalla. Korttelialueen itäreunalla eli Kisakylän ja Kumpulan koulukasvitarhan sekä Sofianlehdonkatu 11 asuinkorttelin puolella rakennusalojen suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kolmesta neljään. Suurimpinen sallittujen kerroslukujen lisäksi rakennusaloille on annettu rakennuksen vesikaton ylin sallittu korkeusasema. Asuinkerrostalojen runkosyvyys saa maantasokerrosta lukuun ottamatta olla korkeintaan 11,5 metriä. Maantasoon on osoitettu sekä yksikerroksiselle rakennusalalle että kivijalkaan sijoitettavia liiketiloja niin Mäkelänkadun kuin Koskelantien puolelle. Liiketiloille on määrätty kerrosalan vähimmäismäärä ja korttelialueelle osoitetun käyttötarkoituksen mukaiselle kerrosalalle enimmäismäärä. Rakennusten ulkoasuun ja kaupunkikuvaan liittyen on annettu määräyksiä. Kattotyypin tulee olla kaltevuudeltaan 1:2 harjakatto ja katemateriaalin konesaumattu pelti. Julkisivujen tulee olla paikalla muurattuja ja kolmikerrosrapattuja ja niiden vaaleiden värisävyjen tulee vaihdella tonteittain. Julkisivupintojen aukotuksen tulee olla rakennuksittain tasajakoinen ja yhtenäinen, maantasokerroksen katujulkisivu ei saa umpinaista vaikutelmaa. Korttelialueen autopaikat tulee sijoittaa pysäköintilaitokseen tai osalle korttelialuetta mahdollistettuun maanalaiseen pysäköintitilaan. Myös pihoihin ja ulkoalueisiin liittyen on annettu erilaisia määräyksiä. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkureitteinä tai leikki- ja oleskelualueina, tulee istuttaa käyttäen alueelle tyypillistä kasvillisuutta ja maanvaraisilla alueilla myös suurikasvuisia puita. Mäkelänkadun varteen rakennusten eteen on osoitettu myös puin ja pensain istutettavia ja hulevesien hallintaan varattuja alueen osia. Vähänkyröntien ja Sofianlehdonkadun varteen on määrätty istutettava ja tarvittaessa uudistettava puu tai puurivi ja myös korttelin eteläpuolella Vähänkyröntien ja Mäkelänkadun risteyksessä kasvava tammi on määrätty säilytettäväksi. Katkaistava Sofianlehdonkatu jatkuu korttelialueen läpi Koskelantielle yleiselle jalankululle varattuna alueen osana, jonka tulee olla esteetön.

Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta asemakaavatyön taustalla olevan Helsingin kaupunginhallituksen myöntämän kehittämisvarauksen tärkeitä ehtoja olivat: Suunnittelussa tulee selvittää Kelan rakennuksen säilyttävä vaihtoehto perusteluineen ja kustannuksineen. - Kehittämisvarausalueen olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon ja viherympäristön laatua tulee kehittää alueelle ominaisin keinoin. -Kiertotalouden vaatimukset tulee ottaa huomioon. -Suunnittelussa pyritään luomaan jalankulun sujuvuuden kannalta laadukasta sekä arkkitehtuuriltaan korkealaatuista Olympiakylän ja Kisakylän alueiden yhtenäistävää lopputulosta. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointivaiheessa kaupunginmuseo korostikin suunnittelualueen sijaintia ja liittymistä monin tavoin arvotettuun kulttuuriympäristöön. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon naapuruston rakennusten vähäeleinen arkkitehtuuri, inhimillinen mittakaava ja kaupunkirakenteen hengittävyys sekä pihojen ja puistoalueiden vehreys, joka jäsentää myös katunäkymiä katupuiden rinnalla. Olemassa olevia katupuita suojellaan Mäkelänkadun ja Koskelantien puukujanteiden osalla ja Vähänkyröntiellä. Toisaalta asemakaavan toteutumisen myötä suunnittelualueen suurikokoisia puita, muun muassa lehtikuusia ja vaahteroita poistuu Mäkelänkadun ja Sofianlehdonkadun välissä olevalta kaavoittamattomalta alueelta. Samoin poistuu Koskelantie 5:n Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema vehreä puutarhamainen piha uuden korttelin tieltä. Uusia puuistuksia on määrätty Koskelantien puukujanteen jatkoksi ja Mäkelänkadun varren vihertaskuihin. Uuden korttelialueen korttelipihalle on myös osoitettu uutta puustoa ja muuta kasvillisuutta. Kaupunginmuseo katsoo, että säilytettävien ja istutettavaksi osoitettujen puiden ja puurivien, Mäkelänkadun varren vihertaskujen ja korttelialueen istuttamista koskevissa määräyksissä onkin hyvin otettu huomioon ympäröivien kaupunkikuvallisesti merkittävien katunäkymien ja-tilojen ja reunustavien asuinkortteleiden vehreiden näkymien säilyminen. Myös korttelialueen uudisrakennuksia koskevat määräykset ohjaavat runkosyvyydeltään ja hahmoltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään sekä jäsentelyltään rakentamistapaan ja vähäeleiseen arkkitehtuuriin, joka sopeutuu hyvin lähiympäristön arvotettujen alueiden ominaispiirteisiin.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kaupunginmuseo totesi myös, että Koskelantie 5 toimistorakennus tulee säilyttää pääosin. Kaavatyön aikana työstettiin myös viitesuunnitelmavaihtoehtoa, jossa toimistorakennus olisi säilytetty osittain. Kaavaselostuksen mukaan esillä olevaan kokonaan purkavaan ratkaisuun on kuitenkin päädytty seuraavista syistä: ”Jotta korttelitehokkuus saataisiin lähelle yleiskaavan mukaista tavoitetta, tulisi uuden asuinrakentamisen kerroslukuja nostaa eteläisimmillä tonteilla, mikä ei mahdollista yhtä tasapainoista suunnitteluratkaisua kuin kokonaan purkava vaihtoehto. Osittain säilyttävän suunnitelman haasteena on myös risteysalueen jääminen kaupunkikuvaltaan hyvin väljäksi ja meluisaksi, mikä taas estää sen hyödyntämisen esimerkiksi puistokäyttöön. Koska Koskelantie 5:n rakennushistoriaselvityksessä arvioitiin rakennuksen olevan monella tavalla aikakaudelleen tyypillinen ja typologialtaan tavanomainen toimistorakennus eikä sille nykymuodossaan ole löytynyt käyttäjiä ja toisaalta sen muuttaminen laadukkaaseen asuinkäyttöön on hankalaa, päädyttiin kaavaehdotuksessa esittämään rakennuksen purkamista kokonaan.” Hanke on laatinut Koskelantie 5 toimistokiinteistöstä myös kiertotalouteen liittyvän selvityksen, joka koostuu hiilijalanjälkilaskelmasta ja -vertailusta olevan rakennuksen kokonaan säilyttävän ja uudisrakentavan vaihtoehdon välillä, kiertotalousselvityksestä sekä kiertotalouskonseptista. Laskelman mukaan säilyttävän vaihtoehdon hiilijalanjälki jää pienemmäksi sekä 50 että 100 vuoden tarkasteluajanjaksolla. Vaihtoehtoa, jossa oleva rakennus säilytetään osittain ja aluetta täydennetään uudisrakentamisella, ei tutkittu. Kiertotalousselvityksen mukaan purkavassa vaihtoehdossa olevan rakennuksen betonielementtien hyödyntämisestä saataisiin merkittävimmät hiilihyödyt. Suunnitelmaa, jossa osoitettaisiin näiden tai muiden purettavien rakennusosien tuleva käyttö osana uudisrakentamista, ei kuitenkaan ole. Varausehdoissa edellytetyt selvitykset on siten kaavatyön aikana periaatteessa tehty, mutta niiden vaikutus asemakaavaratkaisuun ei kaikilta osin käy ilmi.

Asemakaavaehdotuksen selostuksen mukaan uudisrakentamisen katsotaan tuottavan parempaa kaupunkikuvaa ja mahdollistavan tehokkaampaa rakentamista ja olevan rakennuksen korjaaminen nähdään hankalaksi. Kaupunginmuseo toistaa kuitenkin näkemyksensä siitä, että Koskelantie 5 olevan 1980-luvun toimistotalon lähtökohtana on poikkeuksellisen hienosti ollut paikka, oleva ympäristö ja sen rakennukset ja mittakaava sekä puutarhamainen vehreys, mutta tuloksena kuitenkin selkeästi oman rakentamisaikakautensa rakennus. Tämän rakennuksen arkkitehtuurissa näkyvää ymmärrystä paikan luonteesta ja sen huomioimista suunnittelussa kaupunginmuseo pitää erityisenä arvona. Koskelantie 5 toimistorakennus on jo 40 vuotta kuulunut Käpylän katu- ja kaupunkimaisemaan. Siten oleva rakennus toimisi myös ajallisesti ja mittakaavallisesti oivallisena välittäjänä tulevan uudisrakentamisen liitoskohdassa valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tänä päivänä täydennysrakentamista suunniteltaessa kulttuuriympäristönäkökulman rinnalla kulkee myös kestävä kehitys. Paikan historiaa säilyttää ja resurssiviisasta kiertotaloutta toteuttaa parhaiten olevan käyttökelpoisen rakennuskannan korjaaminen paikallaan, tarvittaessa käyttötarkoitusta muuttamalla. Tästä näkökulmasta tarkastellen kaupunginmuseo on pitänyt myös Koskelantie 5 osalla mahdollisena käyttötarkoituksen muutosta, jotta rakennuksen säilyminen osana ympäristöään olisi mahdollistettu.

Kaupunginmuseo toteaa, että Mäkelänkadun ja Koskelantien risteysalueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksessa on monin tavoin otettu huomioon kaupunginmuseon kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta työlle asettamat tavoitteet. Koskelantie 5 toimistorakennuksen purkamisen mahdollistavalta osalta asemakaava ei kuitenkaan toteuta kaupunginmuseon asettamia tavoitteita, kestävää kehitystä ja olevaa rakennuskantaa hyödyntävää suunnittelua. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan asemakaavatyön kuluessa tutkittu, Koskelantie 5 toimistorakennuksen osittain säilyttävä vaihtoehto antoi hyvät lähtökohdat sekä uutta asuinrakentamista mahdollistavalle että olevaa rakennuskantaa ja paikan historiaa säilyttävälle asemakaavaratkaisulle tällä paikalla, johon kietoutuvat valtakunnallisesti arvokkaiden asuin- ja viheralueiden, merkittävien katujen ja puutarhakaupungin kulttuurihistorialliset arvot ja tavoitteet.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12963 pohjakartan kaupunginosissa 17 Pasila, 24 Kumpula, 25 Käpylä. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12963
Kaupunginosat: 17 Pasila, 24 Kumpula, 25 Käpylä
Kartoituksen työnumero: 5/2025
Pohjakartta valmistunut: 10.3.2025
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.